CREMA –SUURUSTETTU KEITTO

Vihanneksia pitäisi syödä joka päivä, eikös niin? Tässäpä olisi hyvä ja heleppo ohje. Mikä parasta, voitte tehdä keitosta makunne mukaisen jättämällä jonkin vihanneksen pois tai lisäämällä jotain. Variaatioita on erilaisia, mutta tässä on yksi esimerkki. 

Espanjassa cremaa syödään niin lounaaksi kuin iltapalaksi. Lounaalla sen seuraksi monesti tehdään segundo eli kakkosruoka, joka on useimmiten lihaa. Iltapalana syödessä ei välttämättä muuta tarvitsekaan. Paitsi tietenkin leipäpalanen, jolla on kiva pyyhkäistä lautanen puhtaaksi, syödessä siis kotona. Älkää tehkö sitä ravintolassa, tarjoilijat voivat muuten katsoa vihaisesti. ;)

Resepti

3 perunaa

2 porkkanaa

1 sipuli

1 kesäkurpitsa

suolaa

1-2 rkl tuorejuustoa (Espanjassa monet laittavat juustoa (lue: quesitos), uskon tuorejuuston korvaavan quesiton)

maitoa

1. Keitä perunat, porkkanat, sipuli ja kesäkurpitsa vähässä vedessä, kunnes ovat pehmeitä.

2. Ota vihannekset ja sekoita sekoittimella/tehosekoittimella niin, että tulee sosetta. Lisää maitoa, tuorejuustoa, ripaus suolaa. Sekoita, kunnes seos on tasaista ja ihanan ”kermaista”.

3. Laita kattilaan, jossa voit vielä lämmittää seoksen. Valmista!

IKÄVÄ

Minulla on kova ikävä. Ikävöin kavereita, perhettä, sukulaisia, Suomea, Suomen kesää, saunaa, yötöntä yötä… jopa syksyä, talvea ja kevättä, lunta, tähtitaivasta, revontulia. Kaikkia niitä pieniä, suuria asioita, joita ei arjessa huomaa tai arvosta, mutta ulkomailla asuessa niitä sitten kaipaa sitäkin kipeämmin.

Kavereihini pidän yhteyttä Facebookin kautta, joka on paljon monipuolisempi tapa pitää yhteyttä kuin pelkkä sähköposti tai tekstiviesti. Siellä jaamme kuvia, uutisia ja videoita. Tosi kätevää kaiken kaikkiaan. Tykkään! :) Skypella tulee soiteltua perheelle ja kyseltyä kuulumisia, myös sukulaisten siinä samalla. Erityisesti arvostan postikortteja ja kirjeitä. Ne on aina niin ajatuksella kirjoitettuja ja tuntuvat niin henkilökohtaisilta –juuri minulle osoitetuilta. Ne huokuvat lämpöä, tunnetta ja välittämistä.

Muutettuani uuteen kaupunkiin ulkomaille, jotenkin tuntuu, että näin aikuisiällä on hankalampi löytää läheisiä ystäviä. Ainut läheinen ystävättäreni täällä muutti hiljattain takaisin Puolaan. Espanjassa asuva suomalainen ystävättäreni puolestaan asuu toisessa kaupungissa, joten kovin usein emme tosiaankaan näe. Facebookissa juttelemme chatin kautta sitäkin useammin. Eihän se korvaa niitä hetkiä, jolloin tapaamme ihan kasvokkain. Olisi ihanaa, jos olisi edes yksi naispuoleinen ystävä, jonka kanssa jutella ja vaikka lähteä shoppailemaan, elokuviin tai vaikka yhdelle drinksulle. :)

Noh, ehkä tähän sopii tällainen mietelause:

”Valitse ystäväsi hitaasti, luovu heistä vieläkin hitaammin.
- Benjamin Franklin”

Uskon, että kaikella on aikansa ja paikkansa.

Kuva lainattu täältä.

LINSSIÄ ESPANJALAISITTAIN

Tällä kertaa kokkasin linssejä espanjalaisittain. Linssi kuuluu hernekasveihin. Se on erittäin hyvä kasviproteiinin lähde, minkä vuoksi se on suositeltavaa kasvissyöjille. (Wikipedia)

Linssit ovat kuin herneitä, niitä pitää liottaa vedessä tai sitten voi ostaa jo valmiiksi liotettuja linssejä. Itse päädyn yleensä jälkimmäiseen, koska se on nopeampi vaihtoehto.

Suomalaisille linssien käyttö on vielä varsin vierasta, mutta voin lämpimästi suositella perusarkiruoaksi. Se on kevyttä, terveellistä ja hyvää ja sisältää kuulemani mukaan paljon rautaa. Tosiaan, vain mielikuvitus on rajana, miten kokkailla herkullista linssiruokaa!

Resepti

1 prk linssejä (540 g)

chorizo-makkaraa

1 sipuli

(porkkanaa)

suolaa

oliiviöljyä

1. Leikkaa sipuli pieneksi silpuksi ja kuullota oliiviöljyssä paistinpannulla.

2. Laita vesi kiehumaan ja keitä porkkanat.

3. Leikkaa chorizo-makkarasta haluamasi määrä siivuja. Tarkoitus on laittaa chorizoa makua antamaan, joten esim. 5 kpl on sopiva määrä. Muista kuoria kuori! Laita viipaleet pannulle sipuleiden sekaan ruskistumaan hetkeksi. 

4. Lisää linssit ja hieman suolaa.

5. Kun porkkanat ovat kypsiä, viipaloi ja heitä sekaan. Anna hautua hetki. Valmista!

Muuta ei sitten tarvitakkaan lounaaksi (paitsi leipää ja vettä), mutta toki voi tehdä halutessaan kakkosruoan (segundo) eli kokata vaikkapa kalaa. Linssiruoan nauttii parhaiten syvältä lautaselta.

KESÄINEN PÄIVÄN ASU

Yhdistellen

Vihdoin on kesä! En kuitenkaan hehkuta lomaa, vaan sitä, että minulla on alkanut työt! Itse asiassa minulla on menossa jo toinen työviikkoni uuden työn sekä työharjoittelun parissa. Luonnollisesti jännitti kovasti uudessa –tässä tapauksessa kahdessa uudessa paikassa aloittaminen.

Tänään vihdoinkin on iltapäivä vapaata. Tarkoituksena oli mennä elokuvateatteriin, mutta se taitaa jäädä ensi viikolle. Tässä kuitenkin (vapaa ilta)päivän asu –dadaa! Mustaa ja valkoista, klassinen yhdistelmä. Punaiset kengät ja laukku piristämässä kokonaisuutta. Kaiken kruunaa uusin huivini, jonka ostin pari viikkoa sitten H&M:ltä. Aluksi tuskailin huivin pituutta. Se kun tuntui olevan ihan järkyttävän pitkän. Lopulta päädyin kiepauttamaan sen kaulaani hieman eri tavalla kuin normaalisti ja samalla sain siitä sopivan pituisen. 

Huivin laitto 

1. Ensin laita huivi kaulaan (kuva 1). Toinen puoli saa jäädä reilumman pituiseksi.
2. Kiepauta huivi kaulan ympäri (kuva 2).
3. Sinulla on nyt kaksi huivin päätä roikkumassa. Ota vasemman puoleinen huivin pää keskikohdalta ja vedä se lenkin läpi ja jätä toinen lenkki.(kuva 3).
4. Vedä nyt oikean puoleinen huivin pää lenkistä kokonaan läpi. Valmis!

Huiveja, huiveja

Tunnustan myös olevani jonkinasteinen huivifriikki. Esimerkiksi kenkiä minulla on todella vähän täällä Espanjan puolella ja aina ajattelen, ettei yhtään paria enää mahdu matkalaukkuun. Kuitenkin huivien kohdalla mietin, että kyllä nyt aina yksi huivi mahtuu mukaan. Lopulta minulle on kertynyt aikamoinen määrä huiveja! Niitä kuitenkin tulee käytettyä ahkerasti ja mielestäni sopii jokaiseen vuodenaikaan. Täällä talviaikaan huivi tulee kiepautettua kaulaan sen kummemmin ajattelematta. Yhtenä päivänä vihreää, toisena punaista, kolmantena oranssia… Kesällä myös käytän huiveja, mutta kevyempiä.

Täällä Espanjassa on jonkin verran näkynyt katukuvassa sellaisia romanttisia kukkaishuiveja. En itse kuitenkaan tunne olevani ihan niin kukkainen tyyppi, joten en ole vielä ostanut kukkaishuivia. Ehkä olisikin parempi, etten enää oikeasti osta yhtään huivia. Kohta vaatekaapissani ei olekaan mitään muuta kuin huiveja, huiveja. ;)