KEVÄINEN ASU

Pitkästä aikaa esittelen päivän asua. Vaikka olen aina silloin tällöin ostanut uusia vaatteita tai jopa saanut lahjaksi, niin en ole niitä tänne jaksanut kuvata. Ehkä siksi, etteivät ne ole olleet kovin erikoisia. Tämä asu oli kuitenkin omasta mielestä niin kiva, että halusin ikuistaa sen kuvaan ja samointein jakaa myös täällä.

Säät ovat olleet nyt pääsiäisenä todella suosiolliset täällä päässä maailmaa. Lämpötila on ollut +15ºC kieppeillä, aurinkoista ja mikä parasta, ei ole tuullut niin kuin mitä normaalisti. Niinpä olen uskaltautunut ulos pelkässä bleiserissä, ei vain yhtenä vaan useampana päivänä! Bleiserin alle laitoin tuon kukkapaidan, joka on tämän vuoden alelöytöjä. Erikoisuutena siinä on hihoissa ja takana olevat vetoketjut, jotka ei kuvasta kylläkään näy. Mutta jos heittäisin bleiserin narikkaan, niin ne kyllä näkyisivät ja toisivat astetta enemmän asennetta asuun. 

Musta vekkihame on myös alesta, josta bongasin sen muutamalla eurolla. Koska se oli niin uskomattoman edullinen, niin päätin siltä istumalta opetella käyttää tällaista hametta. Tämä on siis ensimmäinen vekkihameeni koskaan. Vaikka olen haaveillut hulmuavista helmoista vaikka kuinka pitkään, niin aina tosi paikan tullen en ole uskaltautunut sellaista ostaa. Ihan sillä, ettei yksikään hulmuhelmainen hame ole näyttänyt päälläni hyvältä. Myönnän, että tätäkin hametta sovittaessa, se näytti sovituskopissa itselleni kovin vieraalle. Halpa hinta sai minut kuitenkin ostamaan hameen. 

Kun hame nyt viimein, parin kuukauden odotuksen jälkeen, pääsi käyttöön, en voisi olla tyytyväisempi! Se on niin kiva! En tajua, miksen uskaltautunut käyttää tätä aiemmin. Se sopii kivasti omaan klassiseen tyyliini. Väri on kieltämättä tylsä, mutta toisaalta sitäkin monikäyttöisempi ja helppo yhdistellä. Tällaisia perusvaatteita haluankin vaatekaappini. Vaatteita, jotka on kätevä yhdistää. Eikä vaatekaappini todellakaan ole pelkkää mustaa ja harmaata, vaan olen tietoisesti pyrkinyt värittämään sitä. 

Tämä asu päälläni kävin siis päiväkahvilla ystäväni kanssa. Hyvästellessä pieni tuulenpuuska tarttui hameeseen ja sai sen hulmuamaan kauttaaltaan. Hulmuhameen titteli on ansaittu.

JOULUPÄIVÄN JA NOCHEVIEJAN ASUT

Vielä viimeisen kerran palaan joulun ja nocheviejan tunnelmiin -tällä kertaa asukuvin. Niin jouluna kuin uutena vuotena halusin laittaa päälle jotain kivempaa, mitä arkena ei tavallisesti tule käytettyä. Menin vaateostoksille toiveena löytää mekko, mutta sen sijaan mukaan tarttui kaksi korua, hupsista! 

Kun kivaa mekkoa ei etsinnöistä huolimatta löytynyt, päädyin kahteen samanlaiseen asukokonaisuuteen –vain hame ja koru muuttui.

Koska oli joulu ja joulun väri on punainen, niin laitoin punaisen hameen yhdistäen sen mustaan paitaan. Musta paita on uusin herätevaateostokseni, niin ihanan lämpöinen. Siihen yhdistin vielä uutukaisen koruni ja baanalle!

Tuo sininen koru on niin to die for. Heti ensisilmäyksellä se vangitsi vaatekaupassa. Ja tosiaan olin vaate- en koruostoksilla. Kaiken kukkuraksi löysin toisen melkein yhtä ihanan korun! Molemmissa on ihanaa säihkyä, sellaista bling-blingiä, ja se tuntuu olevan tällä hetkellä se miun juttu.

                                                                                      Paita: El Corte Inglés Punainen hame: El Corte Inglés 
                                                                                        Harmaa hame: Mango Kengät: El Corte Inglés

Nocheviejaa vietettiin 31.12. Puin hameen, jota on tullut käytettyä ihan liian vähän. Se oli alelöytö aikapäiviä sitten ja bloginkin puolella vilahtanut. Arkihameeksi se tuntuu sopimattomalta, mutta juuri tällaisina vähän erityisimpinä päivinä tai öinä se on ihana. Se on niin hieno. Hameeseen yhdistin taas mustan paidan, joka näin ollen pääsi uusintakierrokselle. Olin havainnut sen varsin hyväksi hameeseen yhdistettynä, joten oli kiva palata tuttuun ja turvalliseen yhdistelmään. Korut toivat loppusilauksen klassiselle tyylilleni.

 

SUNNUNTAI

Espanjassa sunnuntait ovat siitä erilaisia, että kaikki (paitsi kiinalaisten) kaupat ovat kiinni. Hassua kyllä, eipä edes tee mieli mennä ostoksille, kun kyseessä on sunnuntai. Kioskit puolestaan ovat auki ainakin aamupäivällä, koska eihän lasten karkkipäivää sovi unohtaa. ;)

Tuulee...

Sunnuntaina ilmapiiri on rauhallinen ja leppoisa. Ei ole kiire minnekään ja pitkästä aikaa näkyy iloisia kasvoja kadulla. Se onkin vallan mainio päivä mennä puistoon pienelle kävelylle, viettää aikaa perheen kanssa tai käydä vaikka jossain näyttelyssä, kuten me teimme. Eri toten tänä sunnuntaina kadut olivat täynnä väkeä keskustassa, koska eilen alkoi Pilarin juhlat. Kerroin tuosta juhlasta vuosi sitten tässä postauksessa.

 

Me puolestaan suuntasimme bonsai-näyttelyyn, jossa pääsimme tutustumaan noihin pienoiskokoisiin puihin. Bonsaita eli ruukkupuuta kasvatetaan ruukuissa siten, että niistä lopulta tulee kuin oikeita puita. Sillä erotuksella, että ne ovat pieniä. Oksia ja juuria muotoillaan leikkelemällä.

Minullakin oli joskus oma bonsai-puu, mutta äh, se kuoli. Hoito on hyvin vaativaa ja lisäksi täytyy huomioida kunkin lajin erityisvaatimukset. Mistä tahansa puusta voidaan kasvattaa bonsai, vaikkapa koivusta. Myös pensaasta voi kasvattaa bonsain. Oikeastaan ainoa ehto on, että kasvattipa mistä kasvista tahansa, niin sillä täytyy olla puumainen varsi.

Bonsain kasvattaminen on varsin palkitsevaa. Niissä näkyy vuodenaikojen vaihtelu siinä missä normaalikokoisilla lajitovereillansa.

Huomatkaa tässä, miten lehdet ovat alkaneet kellastua. On syksy...

Tässä näyttelyssä mielenkiintoisinta oli nähdä metsä, joka muodostui bonsai-puista. Näin myös isokokoisimmat  bonsait ikinä, mikä oli todella kiehtovaa. Mutta jotta pienestä taimesta tulee puu, vaatii se vuosikausien työtä ja panostusta. 

Puut voivat elää hyvin vanhoiksi, vanhemmiksi kuin me. Juttelimme alan harrastajan kanssa, joka kertoi jo opettavansa harrastusta lapsenlapsilleen. Kun hän ei enää pysty ja voi, jatkavat hänen lapsensa ja lapsenlapsensa niiden bonsaiden huolehtimista, joiden kasvattamisen hän aloitti pienestä taimesta.   

KESÄILLAN HUUMAA

Eilen olin blues ja jazz-henkisessä musiikkitapahtumassa ja oli kyllä kivaa. Rento meininki ja hyvää musiikkia. Muutapa siihen ei tarvittukaan. Tosin sen ainoan kerran, kun nyt menin viihteelle tällä kesää, niin halusin maistella paikallista valkoviiniä. Ja niin tein! Yllätyksekseni ystäväni tarjosi minulle myös lakkalikööriä, paikallista sekin. Ja se maistui juurikin ihanan lakkaiselta.

Miun täytyy kyllä tunnustaa, etten aiemmin liiemmin välittänyt lakasta ja se oli oikeastaan ”inhokkimarjani”. Kaikkia muita marjoja olen sitten popsinut senkin edestä; mansikoita, mustikoita, puolukoita sekä musta-ja punaviinimarjoja. Nyt olen oppinut syömään lakkoja ja tänä kesänä olen toden teolla päässyt lakan makuun. Olin tietenkin tosi otettu tuosta likööristä. Olen muutenkin sellainen, että tykkään etsiä uusia makuja ja etenkin kaikenlaiset cocktailit on kiehtovia, koska niissä saa käyttää luovuuttaan ja koristella. Eli niitä on kiva tehdä, nähdä se valmistusprosessi ja lopulta valmis työ. 

Tapahtuma alkoi jo alkuillasta ja esiintyjiä oli monta. Kuuntelin musiikkia, mutta enimmäkseen olin kaverini kanssa ja sitten törmäsimme vielä toiseen kaveriin ja oli hauskaa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa.

Ja tässäpä lopuksi vielä asukuva. Miulla oli tuollainen keltainen hame, joka oli ensimmäistä kertaa päälläni tänä kesänä. Se on uusi ja miulla oli tuuria, kun loppu viimein sain sen omakseni. Yhdessä vaiheessa ne oli loppuunmyyty Zalandolla ja sitten yhtäkkiä olikin yksi taas myynnissä. Olin hyvin hyvin tyytyväinen, kun se on nyt miun. Tosin keltaista olin ajatellut hieman eri sävyiseksi, mutta kyllä tämäkin on varsin suloinen. 

Ja sitten tuo paita. Olen varsin tietoinen, että se on ehkä yhtä numeroa liian suuri miulle ja se näkyy, kun ei ollut sitä vyötärövyötä. Minua se ei kuitenkaan haittaa ollenkaan. Tuollaisen minihameen yläosana se saakin olla lötkö ja hihallinen. Olin itse tosi tyytyväinen asuuni. Siinä oli rento ja hyvä olla. Laitoin myös tuollaisen rusettipannan, joka on ollut miulla jo ties herranjestas miten monta vuotta. Se sopi värinsä puolesta tuohon paitaan ja onhan se ihanan tyttömäinen!

                                           Bleiseri: H&M / Paita: Soaked in Luxury / Hame: Best Mountain Jeanswear / Hiuspanta: Gina Tricot / Korut: Espanjasta / Kengät: Kaymo, Espanja

Elokuinen ilta oli juuri täydellinen tällaiselle tapahtumalle. Paitsi että sää suosi tapahtumaa, niin hämärtyvässä illassa oli omaa lumoansa.

AURINKOENERGIAA

Jestas, miten ihana päivä miulla olikaan eilen. Ensin tein jotain odottamatonta ja latasin akkuja auringossa. En normaalisti ota aurinkoa, mutta tuli sellainen tunne, että se voisi tehdä hyvää. Niinhän se tekikin. Pari tuntia aamuauringossa oli juuri passeli. Ei ollut liian kuumakaan. Vaikka vallan hyvin viihdyn vaaleaakin vaaleamassa ihossani, niin ehkä jopa sain väriä naamaan. 

Pitkästä aikaa myös laittauduin, sillä menin ystävääni tapaamaan. Se oli spesiaalimpi juttu siinä mielessä, ettei olla nähty pariin vuoteen ja miun täytyi ajaa naapuripitäjään hänet tavatakseni. Olin valmistellut pikkulahjan, koska kuten olen varmaan jo aikaisemmin maininnut, niin miusta on ihana muistaa ystäviäni pienen lahjan muodossa. 

Asuna miulla oli peplum-toppi ja mustat housut. Löysin kaapin perukoilta teinivyöni (vyön, jota olen käyttänyt viimeksi joskus kymmenen vuotta sitten). Siinä on edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen säihkyä ja kimallusta, joten en malttanut olla laittamatta sitä. Se vähän niin kuin sopi yhteen avokkaideni kanssa. 

Vaikka blogini perusteella voisi luulla, etten korkkareita/avokkaita käytä, niin eilen siis jotain poikkeavaa. Minä avokkaissa! Tosin gröhöm, todellisuudessa ne oli jalassa vain lyhyen aikaa, koska ajaessa en todellakaan voisi noita kenkiä käyttää ja ne matkasikin pelkääjän paikalla. Ystäväni oli vastassa ja heh, siinä sitten unohdin kengät sinne autoon. Vierailu meni hyvin teetä hörppiessä ja kuulumisia vaihtaessa. Aika kului kuin siivillä. Ystäväni tietää paljon kaikesta kauneudenhoitoon liittyvästä ja häneltä sainkin hyviä vinkkejä ihoni paranteluun.

Tällä viikolla aloin muuten vihdoin seurata Serranon perhettä, heti kun tajusin sen tulevan Yle areenalta. Ilostuin niin kovin! En olekaan odottanut tätä sarjaa kuin muutaman vuoden. Sillä uskokaa tai älkää, niin en ole nähnyt vieläkään kyseistä sarjaa. Siis kokonaan. Mutta se oli vasten tahtoani, koska kaikki nämä vuodet olen kyseistä sarjaa kärkkynyt, josko milloin tulisi tv:stä. 

Serranon perhe on erityisen merkityksellinen espanjalaisuutensa vuoksi. On mukavaa kuunnella espanjan kieltä, kun se on niin kaunista -vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen. Oli myös mahtavaa tavata sarjan näyttelijöitä. Ensi talven, kun olen taas Espanjassa, niin oletettavasti tapaan lisää näyttelijöitä, joten toivon pääseväni kirjoittamaan taas postauksia niistä ja yleensäkin elokuvista enemmän. Nyt vain on elokuvan katselut jääneet vähemmälle, kun olen katsonut sarjoja, enkä niitäkään mitenkään erityisen paljon, kun olen ollut niin kiireinen.

VAATTEIDEN VALITSEMISEN VAIKEUS

Toissapäivä ja eilinen olivat hyviä päiviä. Maanantaina puin ensimmäistä kertaa kesävaatteet ja eilen oli jo talviturkin heitto lähellä. 

Pepe Jeans-housut ja Anna Fieldin toppi, joka on aivan ihana -tosin himppusen liian iso miulle. Olin varmaan niin häikäistynyt sen kauneudesta, etten sitä huomannut. Mutta olen tyytyväinen ja olo uusissa kesävaatteissani on vallan mainio.

Vaatteiden valitseminen ei aina ole läheskään mutkatonta. Siinä missä joku näkee jo rekistä mieluisan vaatekappaleen ja parhaimmassa tapauksessa kiikuttaa sen kassalle sovittamatta (!), on miulle sula mahdottomuus. On hämmästyttävää, että tosiaan on ihmisiä, jotka jo yhdellä silmäyksellä näkevät vaatteen olevan juuri oikea: mallia, istuvuutta ja koko myöten. 

Ensinnäkin jo vaatteiden valitseminen tuottaa hankaluuksia. Minulla taitaa olla tiedostettuja ja tiedostamattomia kriteereitä siitä, mikä vaate päätyy sovitukseen. Vasta sovitus on se varsinainen tulikoe, sillä siellä katson itseäni kriittisin silmin. Makutuomarina toimin monesti yksinäni, mutta joskus myös ystävättärieni kanssa sekä lukuisina ja taas lukuisina kertoina poikaystäväni, joka on vaatteiden suhteen erittäin tyypillinen espanjalainen –eli todella tarkka. 

Vaatteessa yritän katsoa sen istuvuutta, mutta ennen kaikkea sen täytyy tuntua ”minun vaatteelta” ennen kuin vakuutun ostamaan sen. Aikaisemmin kävin aina kivijalkaliikkeissä. Siellä sai heti sovittaa vaatteen.

Nyt olen tullut ostaneeksi vaatteita netistä. Selaan ja selaan, mutta se, miksi kiinnostun erityisesti jostain vaatteesta tai kengistä, on mysteeri. Tai miksi se lopulta päätyy ostoskoriini. Viimeaikaisissa ostoksissa uskon siihen vaikuttaneen erityisesti värit. Ostin valkoiset tennarit ja vaikka kyseessä on niin epäkäytännöllinen väri kuin olla voi, niin veikkaanpa juuri sen värin vetäneen minua puoleensa magneetin lailla. Olen ristinyt nuo valkoiset tennari aurinkoisiksi. Käytän niitä vain päivinä, jolloin aurinko paistaa täydeltä terältä. Onneksi niitä päiviä on nyt ollut! Eilenkin kävin taas pyöräilemässä (kilometrejä on nyt kertynyt yhteensä 116 verran) ja silloin jalassani oli nuo tennarit. 

 Jatkossakin vaatteiden valinta tapahtuu siis sovituksen kautta, oli se sitten pukukopissa tai kotona.  Ja ehkäpä myös suurennuslasi olisi tarpeen… ;)

VOIMAA VASTAVÄREISTÄ

Tykkään hirveästi mustasta. Se on tuttu ja turvallinen, helppo yhdistellä. Musta on aina kuulunut vaatekaappiini ja se on varmaan sellainen väri, josta en koskaan tule luopumaankaan.

 

Viime vuosina olen kuitenkin vaateostoksilla yrittänyt hankkia ihan kaiken värisiä vaatteita. Paitsi ei ehkä sitä pinkkiä / vaaleanpunaista, jota en edelleenkään voi kuvitella itselleni kuin pienen pieninä paloina. 

Kovasta yrityksestä huolimatta vaatekaappiin on päätynyt melko lailla samoja värejä vuodesta toiseen: violettia, vihreää, sinistä ja punaista. Vasta viime vuonna uskalsin ostaa keltaisen(!) topin, vaikka aluksi olin niin sitä vastaan. Näytin niin oudolta keltaisessa. Sittemmin hankin vielä toisen keltaisen, hieman vain erisävyisen Mint&Berry –peplum topin, jota en ole vielä edes ehtinyt käyttää! *kesää odotellessa*

Nyt yritänkin pikku hiljaa totutella kaikkiin väreihin ja myös harjoitella niiden yhdistämistä. Minua kiinnostavat myös vaatteet, joissa on erilaisia kuvioita: palloa, raitaa, kukkaa… En halua jämähtää tuttuun ja turvalliseen, vaan yritän jatkossa vaateostoksilla olla avoin uusille ja erilaisille, jopa aluksi oudoiltakin tuntuville vaatteille ja väreille. 

Tänään halusin kokeilla jotain uutta, tai oikeastaan yhdistellä uudella ja erilaisella tavalla. Heräsin aamulla intoa puhkuen ja halusin yhdistää valkoisen kauluspaidan violetin paidan kanssa ja siihen mustan hameen ja kukonaskelkuvioiset sukkikset. Peilin edessä täytyi todeta, ettei kauluspaita syystä tai toisesta oikein istunut paidan alle, joten laitoin sen pettyneenä takaisin henkariin. 

Uusi yritys

Sitten sain päähäni kokeilla vastaväreillä leikkimistä, joten yhdistin vihreää ja punaista. Aluksi tuntui, ettei pallokuvion ja kukonaskelten yhdistäminen ole mikään maailman paras idea, mutta loppujen lopuksi ei tämä tunnu ollenkaan hassummalta. Vaikken mustasta ihan eroon päässytkään.

Itse asiassa vihreä ja punainen tuntuvat piristäviltä. Kenties se johtuu siitä, että ne ovat vastavärejä tai vain yksinkertaisesti siitä, etten ole huomannut yhdistellä niitä aikaisemmin keskenään (tai ylipäätänsä kirkkaita värejä).

Seuraavan kerran, kun menen vaateostoksille, minulla ei taida olla varaa nirsoiluun. Täytyy olla rohkeampi kokeilemaan kaikkea uutta ja erikoista, ehkä jopa sitä vaaleanpunaista ja pinkkiä! En tarkoita pelkästään uusien värien kokeilua, vaan ylipäätänsäkin erilaisia vaatteita, kuvioita, printtejä, mitä vain. Kuitenkin tyylilleni uskollisena.

KUKONASKELIN

Muistanette, kun joku aika sitten esittelin ostosjuttujani Espanjasta? Nyt vihdoin ja viimein pari asukuvaa, jotka on siis jo viime vuoden puolelta nappastu ennen Suomeen lähtöä. 

Tässä asussa kaikki muu on uutta, paitsi nuo kengät. Kukonaskelpaita Camaïeusta, musta hame H&M:stä, sukkikset Calzedoniasta... Jopa tuo pieni, siro musta vyötärövyö, jossa yksityiskohtana on kullanvärinen rusetti, on uusi. Oikeastaan ihan kiva pikku yksityiskohta. Ostaessani tuon kukonaskelkuvioisen paidan oli aika selvää, että siihen tarvitaan joku vyö. Muuten se näyttäisi teltalta, vaikka itse koko on oikea. Vyötärövyö onneksi löytyi SuiteBlancosta.

Tähän asukokonaisuuteen olen ihan tyytyväinen, mutta tuntuu pikkasen liian elegantilta?! Takiksi sitten halusin laittaa nahkatakin, jottei olisi niin eleganttia, mutta eihän se miun ainokaiseni käynyt ollenkaan kokonaisuuteen.Niinkin voi käydä!

TALVILOOK

Puen villakangastakin, karvahatun, saappaat ja muhkean kaulaliinan, joka alun perin tuli ostettua vaateliikkeen miesten osastolta. Tykästyin siihen vain niin kovin ja siitä asti olemme olleet erottamaton parivaljakko talviaikaan –Espanjassakin kun on hieman kylymä sinä vuodenaikana. 
 

Pakko vielä mainita, että monesti meikäläisen ulkovaatteet tuppaavat olemaan mustia, joten harmaa takki tuo mukavaa vaihtelua. Karvahatun puolestaan ryöväsin iskän kaapista. Ei se sitä kuitenkaan ikinä (lähes) käyttäs. Nyt siitä on jo varmaan vierähtänyt se kymmenkunta vuotta. Oli kuulemma jo kaipaillut ja ihan jopa etsinytkin tuota lakkia.

Alun perin se on kirpparilta ostettu, merkiltään maineikas hattuvalmistaja Fredrikson. Karva tuntuu käteen niin pehmeältä, että olen melkein tuntenut pienen pistoksen, aina hatun päähän laittaessani. Helpotuin ihan älyttömästi, kun varmistui, ettei se ole oikeaa turkista. Nyt voin siis huoletta laittaa tämän hatun useamminkin. Karvalakki ja villakangastakki on se hienostelulook nro1. 

Villakangastakki: H&M  Karvahattu: 2hand  Kaulaliina: H&M  Sukkahousut: Calzedonia  Saappaat: Suomesta  Laukku: El Corte Inglés

Tässä lookissa tarkoituksena oli mennä syömään ihan ravintolaan, mutta monen mutkan kautta se ei sitten toteutunut. Auto vain hyytyi ja matkan teko tyssäsi siihen. Ne on niitä vastoinkäymisiä, joita voi tulla vastaan vain Suomen talvessa. 

Tänään sitten pääsimme itse ravintolaan asti, mutta siellä ei enää ollut karjalaista lounasta. Päätimme, että seuraavalla kerralla sitten. Sen sijaan otin näitä kuvia myymälästä, kun noi kaikki karjalanpiirakkajutut on niin hauskan näköisiä. Vai mitäpä sanotte tästä karjalanpiirakkapussukasta? 

JOULU

Joulun alla

Juuri ennen joulua kylmä pakkasilma kuorrutti puut valkoisiksi. Maa oli jo saanut oman lumivaippansa, joka säihkyi tuhansien timanttien tavoin. Aurinkokin näyttäytyi pienen hetken. Ihana joulutunnelma valtasi mielen.

Hainpa kuusenkin metsästä omin paljain käsin. Valitsin sellaisen kuusen, joka ei ehkä ulkonäöllisesti ollut joulukuusiainesta, mutta kasvoi ihan koivun kyljessä kiinni. Nyt kun vein kuusen, niin jäi koivulle tilaa kasvaa. Metsää on hyvä harventaa, niin mahtuu itsekin kulkemaan siellä ja samalla puut kasvaa paremmin.

Kuusen koristelu on miun lempipuuhaa näin jouluna. Tällä kertaa odotin tehtävää entistäkin malttamattomampana, koska halusin laittaa itse tekemäni käpykoristeet esille. Miulla oli hauskaa noita käpyjä tehdessä ja voisin hyvin kuvitella tällaisten käpyjen sopivan joulupöydän koristukseksikin. Miulla on kaapissa jopa näitäkin isompia käpyjä.

Veli kysyi haluaisinko heittää pukin keikkaa serkkupojan pienille lapsille. Häntä oli pyydetty hoitamaan pukin arvokasta tehtävää, muttei ajatus oikein napannut. Vaikka sehän on yleisesti tunnustettu totuus, että miesten täytyy ilman muuta toimia joulupukkina, jos pyydetään. 

Nauroin varmaan aika hyvän tovin. Ai pukiksi, mie vai? Jo pelkkä ajatus… Hahaha… Eikun siis Ho ho ho. Lopulta sanoin suostuvani, jos oikeasti ei kukaan muu jouda. 

Joulun viettoa

Eilen oli sitten joulu ja olin jo melkein valmistautunut olevani Joulupukki ensimmäistä kertaa. Suunnittelin jo laulattavani serkkuni lapsia. Ensiksi rymistelisin eteiseen ja kysyisin ”Onkos täällä kilttejä lapsia?” Lopulta siinä kävi sitten niin, että toinen serkku vei miun Joulupukin pestin. 

Jouluaaton aamu meni kokkailessa. Valmistin simppelin joulumenun. Yksinkertaista, mutta maukasta. Joulunviettoomme kuului tietenkin myös sauna, lahjat ja elokuvia. Lapsena kävimme aina jouluaattona hauttuumaalla illalla saunan jälkeen. Samalla reissulla tiirailimme ulkona olevia joulupukkeja. Meillä, kun pukki sattui käymään juuri silloin, kun olimme saunassa! 

Tässä vielä toissapäivän asukuva. Tykkään erityisesti tuosta topista, kun se on niin erilainen. Vihdoinkin pitkästä aikaa sain laittaa nuo saappaat, kun ne oli koko ajan Suomessa minua odottamassa. Ne kyllä sopii hyvin hameen kuin hameen kanssa. 

Oikein hyvää joulua kaikille! 

           Paita:saatu  Toppi:C&A  Hame:H&M  Sukkikset:Calzedonia  Kengät:Suomesta  Hiuspanta:Suomesta