On jälleen elokuvien ja sarjojen viikkokatsauksen aika! Yllättävän paljon olen viikossa ehtinyt, kun näiden leffojen ja sarjojen lisäksi olen myös käynyt kuntosalilla muiden juttujen lisäksi. Hyvin olen koko talven ja kevään jaksanut käydäkin siellä, yleensä kolme kertaa viikossa.
Elokuvat
Star leaf (sci-fi, trilleri, v.2015)
Joukko retkeilijöitä löytää metsästä
avaruusolentojen marihuanaa, ja päätyvät taistelemaan henkensä edestä
avaruusolentojen suuttuessa.
Tämä oli jotenkin
outo elokuva. Se kuitenkin alkoi niin jännittävästi, etten raaskinut jättää
sitä kesken. Mielestäni tämä menee ”regular”-kastiin, koska vaikka
periaatteessa se oli omaperäinen, niin ei kuitenkaan uskottava ja moni muukin
kohta tässä ontui.
**
Kuva on lainattu.
Anna Karenina (draama, v.2012)
Leo Tolstoin kuuluisaan samannimiseen romaaniin
perustuva elokuva kielletystä rakkaudesta ja petoksesta.
Odotin tarinalta
niin paljon enemmän. Itse elokuva on hyvä ja hyvin lavastettu hyvine
näyttelijöineen. Jotain jäi silti puuttumaan. Tämä oli myös paikoin hidas
leffa, mutta tulipahan katsottua. En tiedä innostunko enää lukemaan itse
kirjaa.
***
Kuva on lainattu.
Sarjat
Sarjoissa
seurasin seuraavia tapauksia: Grimm, Better Call Saul, Fear the Walking Dead,
Last man on earth, Manhattan ja Game of Thrones.
Erityisesti Game
of Thrones oli jälleen viikon kohokohta. Koko jaksossa sattui ja tapahtui alusta
loppuun. Lisäksi aina tuppaavat jättämään johonkin jännittävään kohtaa, kuten
tälläkin kertaa.
Last man on earth
–sarjan kohdalla puolestaan toivon sen loppuvan pikaisesti. Kummasti huonontunut
ja meno on mennyt niin naurettavaksi, että ihan ärsyttää.
Manhattan on
puolestaan tylsänpuoleinen, en ole vielä ollenkaan vakuuttunut. Olenkin nähnyt vasta pari jaksoa.
Grimm on tuttuun
tapaan huippu.
Better Call Saul on hyvä.
Fear the
Walking Dead on myös hyvä. Ei
verrattavissa The Walking Dead-sarjaan, koska se on tehty eri twistillä (maailma
on sama, mutta näyttelijät ja tarina eri). Olen kuitenkin myyty ja ehkä jopa
toivoisin, että jotenkin nämä sarjat yhdistyisivät tulevaisuudessa niin, että
tarinoiden henkilöt kohtaavat jossain vaiheessa…
Täällä on jo
viimein siirrytty selkeästi kevääseen. Aurinko on paistanut täydeltä terältä ja
ihanan lämpimiä päiviä on ollut. Lämpötila on lähennellyt jopa +30ºC!
Viime viikonloppuna
näin kolme elokuvaa ja myös sarjoja seurasin kohtuullisesti. Lisäksi näin
internetissä Aragonian television tuottamaa sarjaa, jossa kaverimme oli joutunut
piilokameran uhriksi. Se oli jotenkin todella huvittavaa!
Elokuvat
7 Minutes (toiminta, rikos, v.2014)
Kolme kaverusta tarvitsevat epätoivoisesti rahaa
ja eivät näe muuta ulospääsyä kuin pankkiryöstön teko. Kaikki ei kuitenkaan
mene suunnitellusti…
Tämä on taas
näitä ajanviete-kastiin kuuluvia leffoja, joka ei ole mitenkään erityisen hyvä
tai huono.
**½
Kuva on lainattun.
Transformers (toiminta, sci-fi, v.2007)
Halusimme katsoa
jotain toimintapläjäystä, joten päädyimme Transformers –leffaan. Ja sitä se
tosiaan olikin. Ihan hyvä leffa! Myös tämä on selkeästi ajanvieteleffa, jossa
toimintaa riitti. Tässä elokuvassa haisee raha, eli tekijöillä on selkeästi
ollut hyvä budjetti sen tekemiseen.
Transformershan kertoo avaruusolentoroboteista,
jotka osaavat ottaa minkä tahansa muodon esim. auton. Sam ostaa itselleen
auton, mutta auto osoittautuukin juuri yhdeksi näistä olioista…
***
Kuva on lainattu.
Victor (toiminta, trilleri, draama, v. 2014)
Vietettyään seitsemän vuotta vankilassa,
ranskalainen Victor Lambert palaa Moskovaan tutkiakseen poikansa raakaa murhaa.
Elokuva on
samanaikaisesti mielenkiintoinen, mutta hieman hitaasti etenevä, mikä johtaakatsojan turhautumiseen. Victor leikittelee
väkivallalla ja kuolema on osa leffaa. Jottei leffa jäisi pelkäksi raa’aksi
väkivallaksi, on siihen tuotu mukaan rakastajatar Alexandra ja entinen
rikoskumppani Souliman, jotka auttavat Victoria tämän kostoretkellä.
**
Kuva on lainattu.
Sarjat
Sarjapuolella
jatkoin Blindspot, X-files ja The last man on earth–sarjojen parissa.
Blindspot vaikuttaa olevan ihan ok. X –files tuntuu huononevan kerta kerralta…
Ja The last man on earth –sarjan kohdalla toivon, että loppuisi jo. Vähän
ärsyttääkin, kun sarja toistaa itseään. Toisaalta yksi juonenkäänne toi lisää mielenkiintoa
juonikuvioihin, joten katsotaan nyt loppuun asti. Luultavasti sen kohta pitäisi
loppua.
Tällä viikolla
näin vain yhden ainoa elokuvan -sarjoja sitäkin enemmän.
Elokuvat
Captive (rikos, draama, trilleri, v.2015)
Tositapahtumiin perustuva elokuva, jossa
huumeriippuvainen yksinhuoltajaäiti joutuu pakomatkalla olevan miehen
panttivangiksi omassa kodissaan.
Elokuva oli hyvä
ja mielenkiintoinen. Varsinkin ottaen huomioon, että taustalla on
tositapahtumat.
Kate Mara näytteli hienosti huumeriippuvaista
yksinhuoltajaäitiä. Olin myös innoissani, koska Katenhan olen nähnyt ihan
oikeasti elävässä elämässä. Viime joulukuussa, kun olin mukana ensimmäistä
kertaa elämässäni Hollywood-leffassa ja Kate näytteli pääosaa. Noh, minä olin
vain avustajan roolissa, mutta ainakin oli todella mielenkiintoinen kokemus
kaikin puolin. Kate esimerkiksi ilveili kasvoillaan meille kauempana oleville avustajille
päin, samaan aikaan kameran ollessa takana. Hän oli myös hymyileväinen. Hyvä
kuva jäi hänestä, vaikka ei jutellutkaan kenenkään kanssa kuvauspaikalla.
Keskittyi vain omaan hommaansa.
Miehellä
puolestaan kävi säkä, sillä hän pääsi Katen kanssa kohtaukseen, jossa joutui olemaan
paljon lähempänä. Ja sai seurata hänen näyttelijäntyötään suorastaan
aitiopaikalta. Esimerkiksi jos piti itkeä, niin hänhän itki –ihan tuosta noin
vain. Tuollakin kertaa hän ei jutellut avustajien kanssa. Tuli paikalle vain, kun oli kuvausten aika.
Näiden meidän
omien kokemuksien pohjalta oli aivan erityisen mielenkiintoista katsoa tätä
leffaa, jossa Kate Mara oli pääosassa. Vaikka täytyy sanoa, että tarina vei
niin mennessään, että vasta myöhemmin sisäistin Katen todellakin olleen siinä.
Lisäksi pidin
siitä, että elokuvan lopussa esiintyi oikea Ashley. Elokuvasta bongasin myös
erään kirjan, jota nyt olen kuunnellut äänikirjana. Siinä on ollut ihan
mielenkiintoista pohdintaa elämän tarkoituksesta. Esimerkiksi ”suurin tragedia
ei ole kuolema, vaan elämä ilman tarkoitusta”.
***
Sarjat
Sarjoissa aloin seurata peräti neljää uutta
sarjaa! The 100, The
last man on earth, Better call Saul ja Manhattan.
Tai uutta ja uutta, koska The
100 on minulle tuttu aikaisemmilta kausilta ja nyt on menossa jo kolmas kausi. Myös
Better call Saul on tuttu ensimmäiseltä kaudeltaan.
Näin ensimmäisten
jaksojen perusteella tuntuu, ettei The 100 ole enää niin kiinnostava kuin
ennen. Pari ekaa tuotantokautta olivat melko mielenkiintoisia. Jatkan silti sen
seuraamista, jospa se siitä kehittyisi paremmaksi.
The 100
eli suomeksi Eloonjääneet on post-apokalyptinen sarja. On kulunut lähes 100
vuotta, kun ydinsota tuhosi sivilisaation. Ihmiskunta pelastui avaruusaluksen
avulla. Avaruusaluksesta lähetetään Maahan 100 rikollista nuorta toivoen
samalla voivansa asuttaa planeetan uudelleen.
The last man on earth –sarjassa
eletään vuotta 2022. Virus on vienyt mennessään koko ihmiskunnan, paitsi yhden
miehen nimeltä Phill. Hän etsii ja etsii muita ihmisiä, mutta tuloksetta.
Kunnes eräänä päivänä…
Manhattan sijoittuu
toisen maailmansodan aikoihin, jolloin yhdysvaltalaiset rakensivat
Manhattan-projektissa ydinpommia kilpaa saksalaisten kanssa.
Kaikki minut
tuntevat tietävät, miten suuresti tykkäsin Breaking Bad –sarjasta. Sanoisin,
että se on varmasti yksi kaikkien aikojen parhaimmista sarjoista. Siksi latasin
niin suuria odotuksia Better Call Saul –sarjalle, kuten kerroin tässä postauksessa klik.
Hahmona Saul on
nimittäin niin todella veikeä ja kaikista vaikeuksista huolimatta uskomattoman
positiivinen. Kerran täällä Espanjassa ollessa ”törmäsin” häneen kadulla, josta
kerroin tässä postauksessa klik.
Sarjapuolella
jatkoin tuttuun tapaan myös Grimm, The Walking Dead ja Zoo–sarjojen parissa.
Tuttuun tapaan
käyn taas läpi, mitä elokuvia ja sarjoja tuli katsottua kuluneen viikon aikana.
Aika tosiaan kuluu kuin siivillä! Onneksi tänään on jo vapaapäivä, sillä täällä
Zaragozassa juhlitaan San Valeroa.
Elokuvat
Maverick (v.1994, 126 min.)
Mel Gibsonin
tähdittämä wester-ja komediaelokuva, jossa pokerinpelaaja Bret Maverick matkaa
pokeriturnaukseen tavoitteenaan voittaa huomattavan iso summa rahaa ja
todistaakseen olevansa paras pelaaja. Matkassa on vain yksi tai aika montakin
muttaa.
Elokuva on
sopivan lämminhenkinen ja mielenkiintoinen. Toisaalta se on ennalta-arvattava. Roolijako
oli hyvin tavallinen, esimerkiksi Annabellestä (Jodie Foster) oli tehty se
hupsu, hieman hutsumainen nainen. Kokonaisuutena mukavan viihdyttävä leffa.
***
Kuva on lainattu netistä.
Red Lights (v.2012, 113 min., draama, mysteeri,
trilleri)
Psykologi
Margaret Matheson ja hänen apulaisensa tutkivat yliluonnollisia ilmiöitä
tarkoituksenaan antaa looginen selitys.
Elokuvan aihe on
tavattoman mielenkiintoinen ja heti alussa se imaisee mukaansa. Jossain
vaiheessa juoni ei täysin kanna, minkä vuoksi tuntuu, että se hieman junnaa
paikoillaan. Kunnes alkaa taas tapahtua ja palaset asettuvat paikoilleen.
Itse tykkäsin
tästä elokuvasta ja suositellen sitä. Eikä vähiten nimekkäiden näyttelijöiden
takia (konkarinäyttelijät Robert De Niro ja Sigorney Weaver).
****
Kuva on lainattu netistä.
Roskisprinssi (v.2011, romanttinen komedia)
Raimo O. Niemen
ohjaama elokuva, joka perustuu Tuija Lehtisen samannimiseen nuortenromaaniin.
Se julkaistiin vuonna 1991! Siinä mielessä on huomion arvoista, että elokuva
tehtiin siis 20 vuotta myöhemmin.
Elokuva kertoo
nuoren Jerker Pohjakallion, tuttavallisesti Jedin kasvutarinan. Jed on
hienostoperheen poika, jonka vanhemmilla on suuret odotukset hänen suhteensa.
Jed itse ei kuitenkaan vielä tiedä, mikä hänestä tulee. Hän päättää jättää
kaiken taakseen, hyppää junaan ja päätyy itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin.
Vaikeuksien kautta hän saa töitä roskakuskin apupoikana.
Tämä on se
elokuva, jossa olimme vuosia sitten miehen kanssa avustajina. Bongasinkin
itseni ensimmäisten viiden minuutin aikana ja hämmästyin, miten hyvin näyn
kohtauksessa. Mieskin oli mukana samassa kohtauksessa.
Sen suuremmin
kantaa ottamatta itse elokuvaan, se tuntui näin toisella katselukerralla
jotenkin enemmän puhuttelevammalta. Vaikka kyseessä on nuortenleffa ja
kasvutarina, jota ensisijaisesti suosittelisin nuorille, niin ihan hyvin se voi
toimia myös muiden ikäryhmien kanssa.
Ainoa asia, mihin
olisin toivonut kiinnitettävän erityistä huomiota, oli elokuvan kieli.
Pohjois-Karjalassa ei yleensä käytetä ”mä” ja ”sä”, vaan ”mie” ja ”sie”. Sikäli
olisi ollut todella mukava kuulla murretta ja sitä jäinkin kaipaamaan.
Oli muuten myös hauska yllätys bongata itsensä musiikkivideolta, jonka olemassaolosta en tiennyt mitään, ennen kuin sain Roskisprinssi-dvd:n hyppysiini!
Sarjat
Viikon aikana
aloin seurata The Strain-sarjaa, jossa on nyt menossa toinen tuotantokausi. Mielenkiinnolla
jään seuraamaan, vaikka tässäkin sarjassa eniten tökkii vampyyriteema. Yleensä
en tykkää vampyyreista sarjoissa. Ainoa sarja, jossa se toimi oli True Blood.
Siihen verrattuna kaikki muut vampyyrisarjat eivät tunnu hyviltä. Jotain kivaa
The Strain-sarjassa kuitenkin on, joten jatkan siis sen seuraamista
–vampyyriteemasta huolimatta.
Näin myös jakson The Frankenstein Chronicles –sarjasta.
Kyseessä oli kauden päätösjakso ja kävipäs jännittäväksi. Mielestäni se on
erittäin erinomainen sarja. Se vaikutti jotenkin niin aidolta, ihan kuin oikeasti olisi matkannut siihen aikakauteen. Mutta mikä tärkeintä, tarina oli mielenkiintoinen ja vastasi esimerkiksi kysymykseen,
kuka oli Frankenstein… Oli myös mielenkiintoista nähdä Mary Shelley yhtenä
sarjan hahmona!
Mary Shelley on oikeasti
olemassa ollut nainen ja juuri hän loi Frankenstein-hahmon, josta
tosiaankin kirjoitti 1800-luvulla. Mary sanoi saaneensa idean hahmoon unesta.
Onko sinulle joku näistä tuttu, esim. Roskisprinssi? Bongasitko minut videolta? ;)
Kävin katsomassa tämän leffan joku aika sitten elokuvateatterissa. Hyödynsimme erään
marraskuisen keskiviikon, joka on täällä katsojien päivä ja pääsylipun saa
edullisemmin. Lipulle tuli siis hintaa vain 3,90 €.
Elokuvaksi
valikoitui Crimson Peak, josta olin
nähnyt vain tv-mainoksen ja sen perusteella päättelin sen olevan ainakin
tapahtumarikas. Minulla ei ollut mitään ennakkotietoa tulevasta tarinasta.
Crimson Peak on Guillermo del Toron ohjaama elokuva.
Näyttelijöinä ovat Mia Wasikowska, Tom Hiddleston, Jessica Chastain jne.
Kuva on lainattu netistä.
Juoni
Nuori
kirjailijanalku Edith Cushing kärsii lapsuudentraumasta. Hän on varma, että kummituksia
on olemassa. Osittain traumasta johtuen hän ei osaa valita lapsuudenystävänsä ja tuntemattoman kaupunkiin saapuvan muukalaisen väliltä. Edith haluaa epätoivoisesti paeta lapsuutensa kummituksia ja jättää kotinsa taakseen. Vain löytääkseen edestään jotain vielä pahempaa...
Arvioni
Elokuvan puitteet
ovat huikeat. Kaikki on viimeistä yksityiskohtaa täydellistä. Etenkin puvustus
ja kuvauspaikat ovat kertakaikkisen huikeita. Juoni ei ole tavallisuudesta
poikkeava, eikä yllätä mitenkään, mutta on ok. Mitään suurempaa on turha
odottaa juonelta. Crimson Peak on kuin goottihenkinen satu. Se on kuvattu hienosti.
Näyttelijät osaavat hommansa, mutta toisaalta kukaan ei loista erityisemmin. Vaikka kaikki näyttäisi olevan kohdallaan, niin silti jotain jää puuttumaan.
Elokuva on viihdyttävä, visuaalisesti erittäin kaunis kaikkine niine upeine
pukuineen…Mutta se jokin jää uupumaan. Epäilen, että se on se juoni.
Mielestäni hyvä
juoni on sellainen, joka kertoo mielenkiintoisen tarinan ja saa katsojan
jännittämään tarinan päähenkilön puolesta. Hyvä juoni nostattaa jollain lailla
tunteita pintaan. Hyvään juoneen kuuluu jännittäviä käännöksiä ja
loppuhuipennus. Mieluiten sellainen loppu, jota ei ikimaailmassa osaisi
odottaa.
Juoni on elokuvan
tärkein osa. Ilman sitä ei ole elokuvaa. Näyttelijät ja elokuvan ympäristö
herättävät sen eloon.
Kuva on lainattu netistä.
Tässä elokuvassa
tarina on keskinkertainen. Ihan ok, mutta ei suurempia yllätyksiä. Mutta onneksi, onneksi Crimson Peak oli tapahtumarikas ja siltä osin viihdyttävä. Kuulostaa siis oudolta, kyseessä kun on kuitenkin kauhuelokuva. Ollakseen kauhuelokuva, tämä on melko lattea ja ihmettelen jos Stephen King olisi tästä sanonut tämän olevan erittäin pelottava. Hmm.
Joka tapauksessa näyttelijät ovat hyviä. Puvustus hienoa ja ah, niin goottihenkistä. Lavastus upea. Joskus ne ei vain riitä.
Kaikeasta huolimatta Crimson
Peak on toki katsomisen arvoinen elokuva. Annan kolme tähteä, eli kokonaisuus
on hyvä. Mutta jokin tässä leffassa tökki. Kauhuelokuvaksi mielstäni melko lattea, sanoi Stephen King mitä hyvänsä.
Oletko nähnyt Crimson Peak -elokuvan? Mitä mieltä sinä olet?
Minun täytyy
tunnustaa, etten ollut kuullut tästä elokuvasta. En muuta kuin
kerran lyhyen maininnan radiossa. Siksi yllätyin, kun katsoin Fifthy
shades of Greytä ja häkellyin, millaisesta elokuvasta oikein on
kyse. Tietysti tämä tapahtuu juuri sen kerran, kun en ota yhään
selvää ennakkoon, enkä tiedä genreä tahi tarinaa. Voitte siis
arvata yllätykseni ja ilmeeni, kun herra Grey esittelee
”leikkihuoneensa”…
Sittemmin minulle
selvisi, että Fifthy shades of Grey on ollut esillä joka paikassa
ja elokuva on herättänyt paljon keskustelua ja jopa pienimuotoista
polemiikkia.
Juoni: Elokuva
kertoo rikkaan Cristian Greyn (Jamie Dornan) ja opiskelijatytön Anastasia Steelen
(Dakota Johnson) suhteesta, joka saa hieman erikoisia piirteitä…
Arvostelu:
Lähtöasetelma ”rikas mies,
herkkä nainen” on todella kliseinen. Siitä huolimatta rakkaus,
fyysinen kemia, jota he tunsivat toisiaan kohtaan, oli todella
mielenkiintoista. Valitettavasti siihen se jäikin. Elokuvaa on
syytetty jopa pehmopornoksi
ja sitä se minunkin mielestä on. Juonellisesti se ei tarjoa mitään.
Ei yhtään mitään. Elokuva onkin parhaimmillaan juuri
alkupuolella, kun nuoret tekevät tuttavuutta keskenään ja ilmassa
sinkoilee kipinöitä. Kohtaus, jossa he lentävät kaupungin yllä
on mielestäni koko leffan paras ja
ihanin. Ja varsinkin siinä
taustalla soiva musiikki sopii siihen kohti loistavasti. Fifthy
shades of Greyssä pidinkin yksityiskohdista. Sellaisista, joissa
esimerkiksi kuvataan läheltä
jokin ele.
Elokuvassa
on hetkensä, mutta kokonaisuus jää köyhäksi. Ja loppu oli
todella huono, oikea riman alitus.
Aineksia
olisi ollut paljon enempään. Jos minä olisin saanut toimia
käsikirjoittajana, niin olisin jollain tavalla muuttanut Cristiania
siten, että hänelle tapahtuisi jotain, jota kautta ymmärtäisi,
ettei pohjimmiltaan ole sellainen. Ettei hän ole ”fifthy fucking
shades of grey”… Ehkä lähtöasetelma olisi ollut
kiinnostavampi, jos Anastasia olisi ollut se rikas ja Cristian
opiskelija… Tiedän, että elokuva perustuu kirjaan. Jota en
tietenkään ole lukenut. Yleensä kirjat ovat parempia ja uskon ja
toivon, että niin on tässäkin tapauksessa.
Näyttelijöistä
sen verran, että todella pidin Greyn näyttelijästä. Hän meni
niin täydestä rikkaan roolissaan ja onnistui tuomaan hahmoonsa
kovuutta olemalla samaan aikaan todella söpö. Vaikka häntä voisi syyttää yhden ilmeen näyttelemisestä. Tuohon rooliin hän kuitenkin istui todella hyvin. Todella ihana näyttelijä!
Anastasian
näyttelijättärestä en taasen pitänyt, vaikka ymmärrän miksi
hänet on valittu. Jostain syystä hän ei tehnyt vaikutusta tässä
roolissa. Tosin nostan hänelle hattua, miten rohkea näyttelijätär!
