tiistai 22. huhtikuuta 2014

SEMANA SANTA –JA HUPPUPÄISTEN TYYPPIEN SALAISUUS

Pääsiäistä, eli Semana Santaa, juhlitaan Espanjassa näyttävästi. Juhlamuodollisuudet alkavat hyvissä ajoin. Yksi niistä on näyttävän dramaattiset kulkueet, jotka näkyvät ja kuuluvat.
 
Kulkueita ympäröi salamyhkäisyys. Monesti siihen osallistuvat peittävät kasvonsa. Värit ovat tummanpuhuvia, mutta voimakkaita ja usein yhdistettynä valkoiseen. 
Huppujen alkuperä
Ryhdyin selvittelemään, miksi noita huppuja käytetään. Ei siinä olekaan taustalla sen kummempaa kuin historia. _Tietenkin!_ Huppujen käytön tausta liittyy inkvisitioon, katolisen kirkon harhaoppisuutta vastaan toimineeseen laitokseen. Inkvisitio sai alkunsa 1100-luvun loppupuolella. Silloin ammoin, kun ihmisiä rangaistiin uskonnollisista syistä, niin heidän selkänsä, rintansa ja kasvonsa peitettiin. Tämä siksi, että se osoittaisi heidän katumustaan ja saisivat anteeksi muiden edessä. Se oli myös häpeän merkki.

Värien käytöstä puolestaan ei oltu ihan niin yhtä mieltä. Yhden selityksen mukaan värit tulisivat maailmanlopusta. Valkoinen kuvastaa pyhimyksiä. Toisen selityksen mukaan värit riippuvat täysin veljeskunnasta. Veljeskunta valitsee sille sopivimmat värit ottaen huomioon sen historian ja alkuperän. 

Kulkueista
Nämä kulkueet ovat kuin kunnianosoitus Jeesukselle, joka kuolemallaan sovitti meidän syntimme. Itse asiassa ne kertovat Jeesuksen tarinan siitä, kuinka hän päätyi ristiin naulittavaksi. Taustalla kumahtelevat rummut.

Kuinka usein olenkaan nähnyt näitä kulkueita, ja lähes yhtä aina ne ovat hyvin pysäyttäviä. Kirjaimellisesti. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.  Vaikka olisi miten kiirus, mutta jos tällainen näky osuu kohdalle, niin sitä jää vain tuijottamaan. Viimeksi kiirastorstaina olimme katsomassa kulkuetta. Meidän paikalle saamiseen riitti se, kun kuulimme rumpujen pauhut sisälle taloon.

Pitkäperjantaina kylän ohjelmaan kuului Jeesuksen kärsimysnäytelmä, jossa yleisö sai seurata näytelmän mukana ja millaisissa maisemissa! Itse en tällä kertaa osallistunut, koska en voinut. 
Kuvia päiväkävelyiltä.
Yöllä keräännyimme aukion ääreen, jossa tunnelma oli odottava. Tasan kello 00.00 alkoi rumpujen soitto pienellä aukiolla, joka oli aivan tupaten täynnä ihmisiä. 10 minuuttia katselin ja kuuntelin sydän jyskyttäen. Meteli oli aikamoinen ja tuntui kuin rumpujen pauke menisi luihin ja ytimiin. Kun kysyin, mihin asti rumpuja on tarkoitus soittaa näin innokkaasti, niin sain vastaukseksi ”Kello 12!”. Siis hurjat 12 tuntia rummutusta, läpi yön! Ihan mieletöntä!

Me ei sentään jääty koko yöksi rummutusta seuraamaan, vaan menimme nukkumaan toiselle puolelle kylää, jonne rumpujen äänet eivät ihan yltäneet muuta kuin vaimeina paukahduksina. Yön saimme siis nukutuksi. Sitä en tiedä, jatkuiko rummutus täydet 12 tuntia, vai väsyivätkö kenties soittamiseen. Meillä oli kuitenkin hieno pääsiäinen kaikin puolin!
post signature

maanantai 21. huhtikuuta 2014

KUVAHAASTE 5/5 KIIRASTORSTAI

Torstaina alkoi Pääsiäisen vietto. Olimme pienessä espanjalaisessa kylässä, jonka pieniä, sokkeloisia katuja pitkin kulki vaikuttavan näköinen pääsiäiskulkue. Kulkue koostui monista osista, mutta vain yhdestä sain julkaisukelpoisen kuvan. Muista kuvista tuli kovin sumuisia. Kulkueessa paukahtelivat mahtavat rummut luoden kolkkoa tunnelmaa. Päivä oli jo illan puolella ja hämärä laskeutumassa kylän ylle. 
post signature

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

KUVAHAASTE 4/5

Neljättä ja samalla toiseksi viimeistä päivää viedään! Otin tänään niin paljon kuvia, että kännykän akku melkein loppui ja omakin kuvakiintiö täyttyi. Niin paljon kuin kuvaamisesta pidän.

Aamupäivällä menin naapurin tädin luokse. Ensin otin muutaman kuvan hänen upeasta kukkien ja kasvien täyteisestä terassista ja sitten kaupunkikierrokselle. Niin ja haistelin muuten myös tuota kuvan ruusua. Voi, miten ihana tuoksu!
Ilma oli mitä hienoin, +25 ºC. Aurinko tosin alkaa olla jo suorastaan polttavan kuuma. Edelleen laitan kuitenkin pitkälahkeiset housut ja paidan, koska haluan suojata ihoani auringolta. Kasvoihin olisi kiva saada rusketusta, mutta eipä tällainen kalpeanaama kovin helposti ruskistu. Suomeen menen toukokuun puolessa välin lomailemaan, joten siihen mennessä olisi kiva saada väriä pintaan. Täytyisi kai ottaa se projektiksi, koska minä en ulkona kävelemisellä saa rusketusta, vaan joudun ottamaan aurinkoa erikseen. 
Kaupungilla kävimme näyttelyssä, jossa oli hienoja taidetöitä esillä. Sen jälkeen vain kuljeksimme pienillä, kapeilla kaduilla ja sain muistutella mieleeni paikkoja, joissa en ollut vieraillut aikoihin. 

Illalla menen melko varmasti kuntosalille, jos pääsiäisjärjestelyiltä ehdin. Käyn myös kukkakaupassa. Huomenna matkaamme erääseen pieneen, espanjalaiseen kylään. En tiedä, milloin palaan koneen äärelle kirjoittamaan pääsiäisartikkelia, mutta milloin ikinä se onkaan, niin viimeistään silloin laitan viidennen päivän kuvat. Mitä ikinä se sitten tuokin tullessaan.
 Hyvää Pääsiäistä kaikille!
post signature

KUVAHAASTEEN KOLMAS PÄIVÄ JA PÄIVÄN PIRISTYS

Eilen tiistaina tuli käveltyä toodella paljon. Vieläpä korkokengillä. Tutustuin uusiin ihmisiin, näin kaveriani ja söimme jogurttijäätelöt.
Tällaisissa maisemissa liikuskelin. Zaragozan keskusta on pieni ja kaunis. Siellä on melkein kylämäinen tunnelma, mikä on outoa, kun kyseessä on hivenen suurempi kaupunki kuin Suomen pääkaupunki Helsinki.

Täällä on lukuisia vanhoja rakennuksia katukuvassa, jopa raunioita. Niissä on aitoa historian havinaa. Yksi noista historiallisista rakennuksista on Paraninfo. Tuo kuvan taustalla näkyvä rakennus. Kerroin siitä vain vähän aikaa sitten täällä klik. Pidän keskustan alueesta ja kävellessä ajattelin, että nyt pakko muistaa ottaa edes se yksi kuva menossa olevaan haasteeseen. 

Päivän piristys
En ole muuten tehnyt Päivän piristys-juttua miesmuistiin. Postaussarjaa, jossa olen esitellyt matkani varrelle sattuneita kummallisuuksia. Tässä pitkästä aikaa piristystä päivään. Kuvassa on pankkiautomaatti. Ei mitään erikoista… 

Mutta entäs nyt, kun vien kameran kauemmaksi?


Tämä perin kummallisen näköinen pankkiautomaatti tuli vastaan, kävellessäni Zaragozan keskustan tuntumilla. Suureksi mysteeriksi jäi, mille pankille se kuuluu. Se oli kuitenkin ihan toiminnassa oleva, koskapa immeiset nostivat rahaa. Hui! Itse en uskaltaisi laittaa korttiani siihen. Uskaltaisitko sie?
post signature