HORCHATA –SIITÄ JOKO TYKKÄÄ, TAI SITTEN EI

Mielipidettänne kaivataan, hoi!

Varmastikin kaikki Espanjassa matkailleet ovat törmänneet sellaiseen juomaan kuin horchata. Se on maakastanjoista/maamanteleista tehty, raikas juoma, joka sopii myös jälkiruoaksi. Se on energiapitoinen ja sisältää runsaasti mineraaleja ja vitamiineja. Se edistää myös ruoansulatusta.

Espanjalaiset nauttivat horchataa vain kesäaikaan. Rantojen läheisyydessä voi nähdä drinkkipaikoissa suuria koneita, joissa sisällä pyörii juoma. Se on luultavammin horchataa ja ehdoton maistiainen jokaiselle Espanjaan suuntaavalle reissaajalle. 

Horchatan juuret ovat syvällä historiassa. Erään legendan mukaan yksi kyläläinen vei juomaa Aragonian kruunun kuninkaalle, Jaime I:lle. Tämä joi samalla ihmetellen suureen ääneen, mitä se mahtaa olla. Tähän tyttö vastasi sen olevan maakastanjamaitoa. Kuningas ei ottanut vastausta kuuleviin korviinsa, vaan huudahti: ” ¡Esto no es leche, esto es oro, chata!” =”Ei tämä ole maitoa, vaan kultaa, tylsä!” Horchata muotoitui sanoista ORO ja CHATA. (Wikipedia)

Kuva on lainattu täältä.

Horchatan maku on varsin pehmeä. Vaikka se näyttää maidolta, niin sitä sen maku ei kuitenkaan ole. Useammin kuin kerran olen kuullut, että siitä joko tykätään tai sitten ei tykätä ollenkaan. Juoma, joka jakaa mielipiteet. Mielenkiintoista, eikö totta? 
 

Tämän pohjalta minulla on teille Espanjassa käyneille muutamia kysymyksiä.

1. Mihin ryhmään sinä kuulut? Pidätkö horchatasta vai et?

2. Jos tätä löytyisi Suomesta, esimerkiksi espanjalaisista ravintoloista, niin tilaisitko? Myös perusteluja olisi kiva kuulla! 

Tätä postausta saa jakaa, koska toivoisin mahdollisimman paljon mielipiteitä!

Miksi asia sitten minua kiinnostaa? Tämä pohdinta lähti yksinkertaisesti liikkeelle siitä, että minulle tarjoutui tilaisuus maistella juomaa –ihan niin kuin legendan kuningas Jaime I:lle! Espanjalaiset haluaisivat tietää suomalaisten rehellisen mielipiteen. 

Minun mielipide on vain yksi monien joukossa. Maistelin kahta horchataa, joista ensimmäinen oli luonnonmukaisesti tehty ja toinen kaupan. Luonnonmukainen oli huomattavasti miellyttävämpi, pehmeänmakuinen juoma. Se näyttää maidolta, mutta maulla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Maku on varsin erityinen, outo suorastansa. Mutta ei paha. Kaupan horchataa en pystynyt juomaan ollenkaan parin ensimmäisen ryypyn jälkeen… Ja nyt jään odottamaan teidän mielipiteitänne!

SEMANA SANTA –JA HUPPUPÄISTEN TYYPPIEN SALAISUUS

Pääsiäistä, eli Semana Santaa, juhlitaan Espanjassa näyttävästi. Juhlamuodollisuudet alkavat hyvissä ajoin. Yksi niistä on näyttävän dramaattiset kulkueet, jotka näkyvät ja kuuluvat.
 

Kulkueita ympäröi salamyhkäisyys. Monesti siihen osallistuvat peittävät kasvonsa. Värit ovat tummanpuhuvia, mutta voimakkaita ja usein yhdistettynä valkoiseen. 

Huppujen alkuperä

Ryhdyin selvittelemään, miksi noita huppuja käytetään. Ei siinä olekaan taustalla sen kummempaa kuin historia. _Tietenkin!_ Huppujen käytön tausta liittyy inkvisitioon, katolisen kirkon harhaoppisuutta vastaan toimineeseen laitokseen. Inkvisitio sai alkunsa 1100-luvun loppupuolella. Silloin ammoin, kun ihmisiä rangaistiin uskonnollisista syistä, niin heidän selkänsä, rintansa ja kasvonsa peitettiin. Tämä siksi, että se osoittaisi heidän katumustaan ja saisivat anteeksi muiden edessä. Se oli myös häpeän merkki.

Värien käytöstä puolestaan ei oltu ihan niin yhtä mieltä. Yhden selityksen mukaan värit tulisivat maailmanlopusta. Valkoinen kuvastaa pyhimyksiä. Toisen selityksen mukaan värit riippuvat täysin veljeskunnasta. Veljeskunta valitsee sille sopivimmat värit ottaen huomioon sen historian ja alkuperän. 

Kulkueista

Nämä kulkueet ovat kuin kunnianosoitus Jeesukselle, joka kuolemallaan sovitti meidän syntimme. Itse asiassa ne kertovat Jeesuksen tarinan siitä, kuinka hän päätyi ristiin naulittavaksi. Taustalla kumahtelevat rummut.

Kuinka usein olenkaan nähnyt näitä kulkueita, ja lähes yhtä aina ne ovat hyvin pysäyttäviä. Kirjaimellisesti. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.  Vaikka olisi miten kiirus, mutta jos tällainen näky osuu kohdalle, niin sitä jää vain tuijottamaan. Viimeksi kiirastorstaina olimme katsomassa kulkuetta. Meidän paikalle saamiseen riitti se, kun kuulimme rumpujen pauhut sisälle taloon.

Pitkäperjantaina kylän ohjelmaan kuului Jeesuksen kärsimysnäytelmä, jossa yleisö sai seurata näytelmän mukana ja millaisissa maisemissa! Itse en tällä kertaa osallistunut, koska en voinut. 

Kuvia päiväkävelyiltä.

Yöllä keräännyimme aukion ääreen, jossa tunnelma oli odottava. Tasan kello 00.00 alkoi rumpujen soitto pienellä aukiolla, joka oli aivan tupaten täynnä ihmisiä. 10 minuuttia katselin ja kuuntelin sydän jyskyttäen. Meteli oli aikamoinen ja tuntui kuin rumpujen pauke menisi luihin ja ytimiin. Kun kysyin, mihin asti rumpuja on tarkoitus soittaa näin innokkaasti, niin sain vastaukseksi ”Kello 12!”. Siis hurjat 12 tuntia rummutusta, läpi yön! Ihan mieletöntä!

Me ei sentään jääty koko yöksi rummutusta seuraamaan, vaan menimme nukkumaan toiselle puolelle kylää, jonne rumpujen äänet eivät ihan yltäneet muuta kuin vaimeina paukahduksina. Yön saimme siis nukutuksi. Sitä en tiedä, jatkuiko rummutus täydet 12 tuntia, vai väsyivätkö kenties soittamiseen. Meillä oli kuitenkin hieno pääsiäinen kaikin puolin!

KUVAHAASTE 5/5 KIIRASTORSTAI

Torstaina alkoi Pääsiäisen vietto. Olimme pienessä espanjalaisessa kylässä, jonka pieniä, sokkeloisia katuja pitkin kulki vaikuttavan näköinen pääsiäiskulkue. Kulkue koostui monista osista, mutta vain yhdestä sain julkaisukelpoisen kuvan. Muista kuvista tuli kovin sumuisia. Kulkueessa paukahtelivat mahtavat rummut luoden kolkkoa tunnelmaa. Päivä oli jo illan puolella ja hämärä laskeutumassa kylän ylle. 

KUVAHAASTE 4/5

Neljättä ja samalla toiseksi viimeistä päivää viedään! Otin tänään niin paljon kuvia, että kännykän akku melkein loppui ja omakin kuvakiintiö täyttyi. Niin paljon kuin kuvaamisesta pidän.

Aamupäivällä menin naapurin tädin luokse. Ensin otin muutaman kuvan hänen upeasta kukkien ja kasvien täyteisestä terassista ja sitten kaupunkikierrokselle. Niin ja haistelin muuten myös tuota kuvan ruusua. Voi, miten ihana tuoksu!

Ilma oli mitä hienoin, +25 ºC. Aurinko tosin alkaa olla jo suorastaan polttavan kuuma. Edelleen laitan kuitenkin pitkälahkeiset housut ja paidan, koska haluan suojata ihoani auringolta. Kasvoihin olisi kiva saada rusketusta, mutta eipä tällainen kalpeanaama kovin helposti ruskistu. Suomeen menen toukokuun puolessa välin lomailemaan, joten siihen mennessä olisi kiva saada väriä pintaan. Täytyisi kai ottaa se projektiksi, koska minä en ulkona kävelemisellä saa rusketusta, vaan joudun ottamaan aurinkoa erikseen. 

Kaupungilla kävimme näyttelyssä, jossa oli hienoja taidetöitä esillä. Sen jälkeen vain kuljeksimme pienillä, kapeilla kaduilla ja sain muistutella mieleeni paikkoja, joissa en ollut vieraillut aikoihin. 

Illalla menen melko varmasti kuntosalille, jos pääsiäisjärjestelyiltä ehdin. Käyn myös kukkakaupassa. Huomenna matkaamme erääseen pieneen, espanjalaiseen kylään. En tiedä, milloin palaan koneen äärelle kirjoittamaan pääsiäisartikkelia, mutta milloin ikinä se onkaan, niin viimeistään silloin laitan viidennen päivän kuvat. Mitä ikinä se sitten tuokin tullessaan.

 Hyvää Pääsiäistä kaikille!