keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

SARJA-ARVOSTELUSSA GRIMM

Kun aloin seurata Grimm-sarjaa, en odottanut siltä paljoakaan. En edes tiedä, mikä sai minut ruudun ääreen, sillä tavallisesti fantasia-sarjat eivät ole mieleeni (paitsi mahtavat Supernatural ja Game of thrones).

Grimmissä oli kuitenkin muita elementtejä, kuten rikos, joten päätin antaa sarjalle mahdollisuuden. Ja hyvä, että annoin!
Kuvat on lainattu netistä.
Sarjassa sukelletaan keskelle Grimmin veljesten synkkiä tarinoita, mutta aivan uudenlaisen näkökulman valossa. Nick Burkhardt on murharyhmän etsivä, joka yhtäkkiä huomaa omaavansa ainutlaatuisen kyvyn: hän pystyy näkemään olentoja, joita muut eivät näe.

Nick onkin Grimmien jälkeläinen, mikä selittää hänen kykynsä. Siitä on suuri apu hänen ratkoessaan rikoksia, mutta samalle se vaikeuttaa hänen henkilökohtaista elämäänsä. Hän ei voi kertoa kyvystään kellekään… Vai voiko..?

Tämän enempää en halua paljastaa, jotten tule kertoneeksi juonipaljastuksia.
Mikä sitten tekee Grimm -sarjasta hyvän?
Grimmissä ehdottomasti ihan parasta on koko näyttelijäkaarti. Kaikki tekevät erinomaista työtä ja jokainen istuu rooliinsa kerta kaikkisen täydellisesti. Niin täydellisesti, että sarja ja sen hahmot heräävät henkiin! Harvoin näkee sarjaa, jossa jokainen näyttelijä olisi näin huippuhyvä, mutta Grimm-sarjassa näin on.

David Giuntoli (etsivä Nick Burkhardt), Silas Weir Mitchell (Monroe), Russell Homsby (etsivä Hank), Sasha Roiz (Sean Renard, poliisipäällikkö), Bitsie Tulloch (Juliette, Nickin avopuoliso), Bree Turner (Rosalee) ja Reggie Lee (Drew Wu).

Näyttelijöistä puhuttaessa mielestäni paras näyttelijä on Sasha Roiz, jossa on vain sitä jotain. Hän ehkä jopa voisi olla lempinäyttelijäni, mutta se on niin paljon sanottu, että olisi hyvä nähdä hänet muissakin rooleissa kuin vain Grimmin poliisipäällikkönä. Toivottavasti Sashan ura saisi nyt Grimmin myötä tulta alleen. Olisi hienoa nähdä häntä elokuvissa. Hän näyttelee Grimmissä poliisipäällikköä ja hänen hahmoaan ympäröi sellainen salaperäisyyden verho. On mielenkiintoisa seurata, miten hahmo kehittyy.
Grimmissä lempihahmoni puolestaan ovat Nick ja Monroe. Nick luo perustan koko Grimm-tarinalle ja Monroe puolestaan tuo oman hauskan lisänsä, enkä voisi kuvitella tätä sarjaa ilman häntä. Mutta en kyllä ilman Nickiäkään.

Sarjan juoni on ihan hyvä, joskin paikoin ennalta-arvattava -ainakin ensimmäisessä tuotantokaudessa. Kuitenkin meno on parantunut siihen malliin, että mitä pidemmälle olen sarjaa seurannut, niin sitä jännittävämmäksi se on käynyt.

Olenkin nyt todella pahasti koukuttunut Grimmiin, mikä on tietty aina hyvä merkki. Joku voisi sanoa tämän olevan hömppäsarja. Ehkä se sitä onkin, mutta siinä on myös sitä jotain, joka tekee jokaisesta jaksosta nautinnollisen. Grimm on huippuviihdettä ja on mahtavaa päästää mielikuvitus valloilleen. Siinä yhdistyvät rikosdraama, yliluonnollinen kauhu ja mysteeri.

Jos et ole katsonut sarjaa, niin suosittelen lämpimästi!
Oletko katsonut Grimm -sarjaa? Onko joku näyttelijöistä jo entuudestaan tuttu? 
post signature

torstai 4. kesäkuuta 2015

KIRPPARILÖYTÖ

Toisen roska, on toisen aarre. Kiertelin tuttuun tapaan kirpparilla. Törmäsin siellä sattumalta laukkuun, joka oli vallan valloitava. En vielä raaskinut ostaa. Hinnasta ei ollut kiinni, vain 3 e, mutta ajattelin sen olevan epäkäytännöllinen.

Minulla on laukuille aina tiettyjä kriteereitä ja koska tämä ei niitä täyttänyt, niin se jäi hyllyyn. Siinä ei esimerkiksi ole vetoketjua olemassakaan. Niinhän siinä sitten kävi, etten voinut unohtaa laukkua ja se jäi pyörimään mieleen (!).

Sydän jyskyttäen palasin kirpparille. Senhän tietää, että jos et heti osta, niin joku toinen voi hyvin suurella todennäköisyydellä ehtiä ensin.

Päätin, että jos laukku on vielä siellä, niin se on sen merkki, että se on minulle tarkoitettu. Ja siellähän se edelleen oli! Riensin laukun luo, nappasin sen kainaloon ja kassan kautta autolle. Olin ollut kirpparilla juuri ennen sulkemisaikaa!
Nyt olen ikionnellinen! Mikä mahtava löytö! Musta, nahkainen ja mikä parasta, ihanilla yksityiskohdilla varustettu. Se myös tuntuu vanhalta, mikä tällaisissa laukuissa ei haittaa. Päinvastoin. Ihan jees!

Kirppareilla kiertely on muutenkin niin parasta. Suomessa. Niissä on oma ihana tunnelmansa, vaikkei löytäsikään mitään erikoista. En tosiaan mene sinne välttämättä ostamaan, vaan nauttimaan ainutlaatuisesta kirpparifiiliksestä. Pidän mielen avoinna siltä varalta, jos jotain kivaa osuu kohdalle. Kirppariostokseni ovat tarkoin harkittuja. 

Niin ja yleensä jos kirppareille lähtee joku tietty juttu mielessä, niin silloin sitä ei varsinkaan löydä! Olen jo pitkään haaveillut sellaisesta puutuolista. Ottaisin sen käsittelyyni ja se muokkautuisi sarjakuvatuoliksi ja näin saisin toteuttua oman, pitkään mielessä olleen taideprojektin. Saa nähdä, milloin sellainen osuisi kohdalle.
post signature

perjantai 29. toukokuuta 2015

KOTIINPALUU JA KULTTUURISHOKKI

Matka meni hyvin ja Suomessa ollaan. Matka oli myös todella pitkä, josta ei pääse yli eikä ympäri. Onneksi se meni hyvin, eikä aivan yksin tarvinnut kentällä olla. Sattui nimittäin niin hauskasti, että osuimme kaverini kanssa samalle lennolle. Kyllä maailma on pieni!

Olen nyt ollut reilun viikon Suomessa. Jos olen joskus äimistellyt jotain Espanjassa, uuden kulttuurin keskellä, niin kyllä Suomeen paluussakin riittää sulateltavaa. Eikä välttämättä siinä positiivisimmassa merkityksessä. Onko esimerkiksi ruoka muka ollut aina näin kallista?!

Taidanpa listata tähän asioita, jotka ovat ihastuttaneet taikka kauhistuttaneet täällä.
1. Hinnat
Ensimmäiseksi järkytyin hinnoista. Olin lentokentällä. Lähdevesipullo maksoi yli 3€. Jos osti kaksi niin silloin pullo irtosi reilulla 2 eurolla. Kaupoissa etenkin ruoan hinnat olivat jotain aivan järkyttävää. Hintaero Espanjaan on tuntuva. Suomessa ostoskori on kaksi kolme kertaa kalliimpi, näin mututuntumalla heitettynä. Ruokien hinnat tuntuivat niin kalliilta, että se vain vahvisti päätöstäni tehdä tänä kesänä oma kasvimaa.

2. Ruokakauppojen monipuolisuus
Suomessa ruokakauppojen hyllyt oikein notkuvat valinnanvaraa. Etenkin karkki -ja suklaaosasto on paljon suurempi. Myös jogurteissa on paljon enemmän valinnanvaraa. Espanja kuitenkin voittaa hedelmissä ja kasviksissa.

En polta, mutta nauratti ne numerot kassan vieressä. Espanjassa jos tupakkaa haluaa ostaa, niin siellä on tupakkakauppa erikseen.

3. Sää
Nyt on ollut paljon aurinkoisia päiviä ja lämpötilakin on ollut esimerkiksi tänään +18. Täällä se tuntuu ihanan lämpimältä, mutta Espanjassa menisin ulos takki visusti päällä. Siellä se tuntuu kylmemmältä. Oikeasti.

4. Pitkät välimatkat
Täällä ei ruokakauppa ole ihan lähellä. Auto on välttämätön. Kaikki on kaukana. Laitoin polkupyörän kesäkuntoon ja aion kääntää pitkät välimatkat voitoksi.

5. Näppäimistö
Tässähän on jo ä ja ö valmiiksi!

6. Sauna
Olen käynyt melkein joka päivä saunassa. Ja tietenkin itse laitan tulet. Tätä arjen luksusta minulla ei ole Espanjassa.
7. Vesi
Suomessa vesi maistuu paremmalta. Se tulee suoraan lähteestä ja on oikeasti maailman parhaimman makuista. Mutta teinpä lentokentälläkin niin, että vessassa otin omaan tyhjään pullooni vettä ja ihan oli juomakelpoista. Se yli 3€ vesipullosta oli ihan liikaa.

8. Erilainen juomakulttuuri
Espanjassa kaikki juovat paljon vettä. Kaikilla on oma vesipullo mukana. Se on myös ruokajuoma. Sitä juotetaan lapsille.

Suomessa juodaan kahvia, mehua ja maitoa. Mutta vettä ei tunnu juovan kovinkaan moni?! Vesi olisi myös edullisempi ruokajuoma kuin maito tai mehu. Vettä suositellaan juotavaksi 1-2 litraa päivässä. Itse en käytä enää maitoa ruokajuomana, vaan juon aina vaan vettä.

Suomessa kahvia tunnutaan juovan joka hetki, mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä. Itsekin juon täällä enemmän kahvia kuin Espanjassa. Siellä riittää mainiosti yksi kuppi aamulla. Kahvien maussakin on paljon eroa. Suomessa se on miedompaa ja Espanjassa vastaavasti tujumpaa.

9. Suomen kieli
On jotenkin ihana taas kuulla suomen kieltä joka puolella. Lentokoneessa kapteenikin oli niin hauska, kun selosti kaiken sujuvasti murteella ja sai kaikille hymyn huuleen.

10. Suomenkielinen tekstitys
Olen nyt seurannut Outlander-sarjaa televisiosta, vaikka olen nähnyt sen jo espanjaksi. On jotenkin outoa nähdä ja seurata tekstitystä, kun yleensä katson kaikki sarjat ja elokuvat ilman.

11. Luonto lähellä
Täällä luonto on lähellä. Ei tarvitse mennä erikseen mihinkään puistoon.
12. Kirpputorit
Suomessa kirppareilla on hauska kierrellä, kun koskaan ei tiedä, mitä löytää vai löytääkö mitään. Espanjassa ei oikein ole kirppareita, eikä kirppistelykulttuuria. Jos löydät Espanjasta kirpparin, niin se on joko todella siisti ja hyvin kauppamainen -ja hinnat myös sen mukaiset.

13. Myöhässä olevat kaverit
Olen tottunut Espanjassa kavereita nähdessä, että hyvin todennäköisesti olen myöhässä. Tai jos ehdin kerrankin itse ensin paikalle, niin se toinen on myöhässä. Normimenoa Espanjassa. Suomessa kulttuuri on kuitenkin ollut toinen, ellei nyt ole tapahtunut jotain ihmeellistä uutta murrosta. Minulle kävi niin, että tapasin neljää kaveriani. Kolme heistä ilmoitti, että tulevat myöhässä ja neljännen kaverin kohdalla myöhästyin itse. Hupsista!

Tällaisia juttuja tuli nyt mieleen omasta näkökulmasta. Tässä on tosiaan huomaa myös sen, miten Espanjassa asun kaupunkiympäristössä, kun taas Suomessa olen maalla. Onhan sekin jo aikaimoinen shokki, kun joutuu yhtäkkiä kaupungin vilskeestä keskelle ei mitään.

Mukavaa kesän alkua!
post signature

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

LIEBSTER AWARDS KYSYMYKSIÄ

Olen jo matkafiiliksissä, vaikka Suomen matkaan on vielä muutama päivä. Näillä näkymin pääsen reissuun aikataulun mukaisesti, sillä lakon uhkaa ei enää ole. Ennen reissua siis vielä ainakin tämä yksi postaus Espanjasta käsin… 

Nappasin haasteen Päivänsäteen Menninkäinen –blogista ja muutkin innokkaat voivat osallistua halutessaan.

1. Mikä on lempivuodenaikasi, miksi?
Tykkäsin ennen Suomen syksystä, sillä silloin oli sopivan lämmintä ja kaunis ruska sekä pääsi tietenkin sienimetsään. Nykyisin minulla ei ole lempivuodenaikaa.

Tykkään kaikista ja jokaisessa on ne omat hyvät (ja huonot) puolensa! Mutta voisin sanoa, että vähiten tykkään keväästä… Viime vuosina minulle on tullut allergiaoireita keväisin ja joka kevät ne tuntuvat vain pahenevan. 

Suomessa on hienoa, kun on neljä vuodenaikaa. Kesässä on parasta vaihtelevat säät. Yleensä ei ole ainakaan liian kuumaa. Ukkosessa on jotain mystistä tunnelmaa. Siitä tulee mieleen lapsuudenkesät. Sateella taasen on hyvä (teko)syy jäädä sisälle lukemaan jotain kevyttä lukemista. Uintireissut. Oma kasvimaa. Kukkaset.

Syksyssä viehättää ruska-aika. Marjat ja sienet.

Talvessa parasta on kaunis lumivaippa, joka kimaltelee tuhansien pienien timanttien lailla. Silloin voi harrastaa talvilajeja. Hiihtoa, lumikenkäilyä ja luistelua…

Keväästä ei tule mitään muuta hyvää mieleen, kuin kesän odotus. Ja tietenkin omat synttärit, pääsiäinen ja vappu. 

2. Kerro yksi ikimuistoisimmista lomamuistoistasi.
Minun ja miehen road trip Karjalan kunnailla. Alla oli autovanhus Opel, joka oli melkein yhtä vanha kuin mitä mie olin tuolloin. Nyt olen niin iloinen, että kirjoitin jo silloin blogia ja tallensin seikkailumme. Oli hauska palata noihin tunnelmiin lukemalla omat kirjoituksensa läpi ja katselemalla matkakuvia.

Muutama kirjoitus Venäjän matkastamme järjestyksessään
5. Paluu


3. Mitä kieliä puhut?
Äidinkieleni suomen lisäksi puhun espanjaa ja englantia. Niiden lisäksi olen opiskellut venäjää, saksaa, ranskaa ja ruotsia. Edelleen haaveilen vielä joku päivä osaavani niitä tai ainakin jotakin noista yhtä hyvin kuin mitä nyt osaan espanjaa ja englantia. 

4. Monessako maassa olet reissannut?
Suomessa (vaikkei sitä lasketa), Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Kanarian saarilla, Portugalissa, Andorrassa, Italiassa, Tsekissä, Unkarissa, Kroatiassa ja Tunisiassa. Eli 14 maassa.

5. Kerro kolme asiaa, mitkä tekevät sinut tällä hetkellä onnelliseksi?
Viikonlopun vietto, melkein loppusuoralla oleva villasukka ja yhdessä olo läheisten kanssa.

6.  Millainen olisi unelmiesi matkakohde, miksi? (Ei tarvitse olla mikään tietty paikka tältä planeetalta)
Hih, nyt tuli mieleen matka avaruuteen. Siellä näkisi avaruuden, maapallon ja kokisi painottomuuden. Se olisi ihan huikea matka.

Mutta jos nyt kuitenkin pysyttäisiin tällä pallolla, niin sellainen kohde, jossa olisi kulttuuria, nähtävyyksiä ja luontoa sekä jokin ikimuistoinen kokemus. Portugali täyttää aika hyvin nuo kriteerit… Ja tietenkin Espanja.

7. Millaisia kesäsuunnitelmia löytyy?
Matka Suomeen. Kesätyö, tapahtumia, perheen ja kavereiden näkemistä sekä Suomen kesästä nauttimista. Unohtamatta elokuvia, sarjoja ja lukemista. Haluan tehdä oman kasvimaan. Lisäksi on pakko taas päästä marjaan ja sieneen. Uusia lomamatkoja ulkomaille ei valitettavasti ole suunnitelmissa, sillä oltiin vasta Portugalissa ja nyt on muita rahareikiä. 

8. Jos saisit korjata yhden epäkohdan maailmasta, mikä se olisi?
Haluaisin, että jokaisella maailman ihmisellä olisi työpaikka ja mielekäs työ. Kun on työ, niin muutkin asiat järjestyisivät elämässä ja olisi sellainen rutiini ja tarkoitus. Jos taas joku on niin rikas, ettei tarvitse töitä tehdä, niin onnea vain. Silloin toivoisin, että tämä henkilö auttaisi muita, joilla ei ole ollut niin onnekas elämänpolku.
Tai ehkä sittenkin toivon, että jokainen tekisi hyviä ja oikeita asioita elämässään. Eli laitetaan hyvä ja hymy kiertämään! 

9. Mitkä ovat lempiherkkujasi kotona ja maailmalla?
Karjalanpiirakat. Meillä on ne maailman parhaimmat piirakat ja ei ole niitä voittanutta. Ruisleipä. Maailmalla taasen paikasta riippuen. Pääasia, että tulee tutustuttua toisen maan ruokakulttuuriin. 

10. Mitkä ovat parhaimpia tuliaisia maailmalta? Keräiletkö jotain tiettyjä asioita reissuiltasi muistoksi?
Paras tuliainen on sellainen, jota voi syödä. Eli tuon matkoiltani juurikin jotain syötävää mukanani. Portugalista ostettiin perinteisiä leivoksia. 

En keräile mitään. Ei haluta kotiin turhaa krääsää. Sen sijaan olemme jo pidemmän aikaa miettineet, että vastaisuudessa ostettaisiin matkaopaskirja tulevasta matkakohteesta. Tähän mennessä meillä on kirjat Suomesta, Espanjasta, Lontoosta ja Lissabonista.

11. Mikä biisi kuvaa parhaiten tämän hetken fiilistäsi?
Itselle jo oikeaksi klassikoksi muodostunut biisi, jota tulee kuunneltua yleensä silloin, kun palaan kotikonnuille. Yleensä ei tule kuunneltua musiikkia.
post signature