keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

MINNE MATKALLE?

Olisi miljoona muutakin asiaa tehtävänä, mutta jotenkin ne ajatukset vain lipsahtavat matkoihin. Ne todellakin ovat suuri heikkouteni, mutta myös intohimo.

Mietinkin tässä minne suunnistaa matkalle. Tässä tulee nyt kilometrin mittainen postaus aiheesta, sillä matkakohde pohdituttaa. Mutta syystäkin! Olisi kiva kuulla myös teidän ajatuksianne aiheesta. 

Meillähän on suunnitelmissa, että matkailemme ihan vain täällä Suomessa. Suomen osalta matkakohde on jo päätetty. Tarkoitus on suunnistaa Etelä-Karjalaan, josta kirjoitan lisää sitten myöhemmin. Tosiaan mitään kovin pitkää reissua kotimaassa ei ole tarkoitus tehdä, vaan keskitytään lähinnä lepäilyyn ja maaseudun helmassa oleiluun.
Koli. Kuva on lainattu netistä.
Mies on kova Suomi-fani ja lomailu hänelle täällä on henkireikä. Se, että pääsee luonnon keskelle oleilemaan, on suurta luksusta. Monesti Suomen lomamme sisältävätkin retkeilyä metsässä. Huomioni muuten varasti juuri äsken telkkarista kuulemani mainos uudesta sarjasta Metsien kätkemä, joissa esitellään kohteita Suomessa ja vaikutti kyllä todella mielenkiintoiselta jo pelkästään mainoksen perusteella!

Pietari, Venäjä?
Mietimme, että voisimme tehdä viisumivapaan risteilyn Helsingistä Pietariin. Tänä vuonna, kun on harvinainen tilanne ja meidän lennot ovatkin Helsingistä, eikä Joensuusta, kuten normaalisti. Luovuimme ajatuksesta, sillä risteily tuntui liian kalliilta verrattuna lopulta itse aikaan Pietarissa. Lisäksi isojen laukkujen kanssa matkailu tuntui myös ajatuksena vähän epämiellyttävältä.
Pietari. Kuvat on lainattu netistä.
Gran Canaria, Espanja?
Haaveilin myös Gran Canarialle menosta, joka periaatteessa olisi voinut onnistuakin. Siten, että olisimme ottaneet lennon Madridista. Siinäkin on vain se yksi mutta. Ne matkalaukut..! Minulla olisi siis yksi laukku enemmän kuin normaalisti… Sanomattakin lienee selvää, ettei niiden kanssa tee mieli mennä koneeseen. Eikä olisi järkeä mennä ensin Zaragozaan, jättää laukut ja taas Madridiin. Vaihtoehtona voisi olla lähetysfirma, joka hakisi laukut suoraan lentokentältä ja toimittaisi ne kotiosoitteeseen. Se tuntuu kuitenkin hivenen monimutkaiselta, sillä edes hintatiedot eivät ole selkeästi esillä.

Niinpä olen jo hautaamassa ajatusta Gran Canarian matkasta. Ehkäpä jonain toisena ajankohtana. 
Gran Canaria. Kuva on lainattu netistä.
Tuleva matkakohde?
Mutta jonnekin olisi silti kiva mennä! En haaveile mistään ulkomaan matkasta, mutta jonnekin päin Espanjaa, jossa syyskuussa olisi takuulla vielä aurinkoistakin. Eikä toivottavasti enää niin paljon turisteja kuin normaalisti kesäkautena... Tosin viime vuonna samoihin aikoihin Lloret de Marissa ja Blanesissa lomailleena voin sanoa, että turisteja, etenkin niitä ulkomaisia, riitti vielä vallan paljon.

Syyskuussa lomailemiseen minulla on hyvä syy. Toki jo ihan käytännön järjestelyjen takia, kun kesät menevät töissä. Mutta se sää. Suomen säistä kun ei tiedä, eikä ole aurinkotakuuta, niin jokin rantaloma tai luontokohde olisi kiva… Ja tosiaan ihan Espanjassa. Tai no, miksi ei Ranskassakin, jos se ei olisi kovin kaukana?

Nyt olenkin seikkaillut internetin syövereissä tutkimassa Espanjan karttaa ja miettien pääni puhki erilaisia kohteita. Sen pitäisi olla sellainen, joka olisi helposti saavutettavissa Zaragozasta käsin -ei siis toisella puolen Espanjaa. Ehkä sellainen maksimissaan 4-5 tuntia autolla/bussilla/junalla. Tai voisipa lentokin tulla kysymykseen, mutta vaihtoehdot Zaragozasta käsin ei ole kovin suuret. Milano, Brysseli, Lontoo, siinäpä ne vaihtoehdot oikeastaan ovat.

Brysseli ja Lontoo eivät houkuttele yhtään. Milano kaupunkilomana kenties voisi tulla kysymykseen. Ehkäpä se olisikin hyvä vaihtoehto? Jos ensin olemme lepäilleet, niin akut ainakin olisi ladattuina.

Toisaalta sieltä ei sitä rantaa löydy olemallakaan. Ja olenpa kuullut myös ettei Milano kaupunkikohteena ole kovin kummoinen. Toki sieltä käsin voisi sitten vierailla vaikka Veronassa… Mutta valitsemille päiville ei löytynyt lentoja ollenkaan, joten sen voin nyt ainakin unohtaa.
Milano. Kuva on lainattu netistä.
Budjetti vastaan matkakohde
Sitten on myös hintakysymys. Reissu mahdollisimman edullisella budjetilla, kiitos!
Olenkin tutkinut Espanjan itäistä rannikkoa siinä toivossa, jos sieltä löytyisi joku kivalta kuullostava kohde! Ja edullinen.

Esimerkiksi Sitges kuullosti omaan korvaan metkalta, mutta kun katsoin majoituksia sieltä, niin suu melkein loksahti auki. Melkoisen tyyristä...
Sitges. Kuva on lainattu netistä.
Valencia on tietysti ollut haavelistalla pitkään. Ehkä nyt voisi olla sen vuoro?
Valencia. Kuva on lainattu.
Salou on aina tietysti ollut meidän suosikkikohde. Sieltähän löytyy Port Aventura -huvipuisto ja meillä olisi sinne alennustikettejä, jotka pitäisi käyttää syyskuun loppuun mennessä. Mutta taasko Salouhin? Hmm. Vähän tuntuu, että olisi kiva mennä johonkin uuteen kohteeseen. 
Salou. Kuva on lainattu netistä.
Mietin sellaistakin kuin Castello de la Plana, joka tuli ihan puskan takaa. Siellä ainakin majoitus olisi melkoisen edullista, mutta samaan aikaan tuli sellainen mielikuva, että onko siellä oikein mitään näkemistä? Meren ääressä se näyttäisi olevan, joten varmasti rantaviivaa siellä on. Jos ei sitten mitään muuta?!
Castello de la Plana. Kuva on lainattu netistä.
Päähäni myös tuli ajatus suunnata pohjoiseen. San Sebastian tai Santander -hellouu! Molemmat ovat varteenotettavia kohteita. Ja kun tutkin vielä vähän lisää, niin San Sebastianin suunnalla olisi esimerkiksi kylpylä historiallisessa rakennuksessa. Muistatte varmaan edellisen kylpyläreissumme, hih?
San Sebastian. Kuva on lainattu netistä.
Santander. Kuva on lainattu netistä.
Mitä mieltä olet? Suosituksia? Tai minne ei nyt ainakaan kannata mennä? 

Kiva olisi kuulla ajatuksianne. On tämä matkakohteen pohtinen kiehtovaa, mutta ah, niin vaikeaa! Ai niin, ja kaipa tuolta mieheltäkin pitäisi kysyä. ;)
post signature

lauantai 25. kesäkuuta 2016

LEFFAT JA SARJAT -VIIKKOKATSAUS

Hyvää Juhannusta! Tulin nyt vain pikaisesti moikkaamaan ja listaamaan viikon aikana nähdyt leffat ja sarjat. Sen jälkeen menen nauttimaan ihanasta juhannuspäivästä. Sää todellakin suosii ainakin tällä hetkellä, sillä on ihanan aurinkoista ja lämmintä. Mikäs sen parempi tapa nauttia juhannuksesta kuin menemällä ulos, hyvä kirja käteen ja lukea taivasalla? Myöhemmin tehdään ruokaa ja grillaillaan. Myös kokkoa on pakko mennä katsomaan iltasella.

Viikon aikana näin…

Confessions of a dangerous mind / Salaisen agentin tunnustukset (2002)
Tätä George Clooney ohjaamaa ja osittain näyttelemää leffaa pidetään yleisesti ottaen melko hyvänä leffana kautta rantain.

Elokuva perustuu tv-maailmassa kulissien takana toimineeseen Chuch Barrisin omaelämänkertaan ja hän on mm. The Dating Game (Napakymppi) ohjelmien isä. Hänen väitetään toimineen CIA:n agenttina 60-ja 70 -luvuilla.

Valitettavasti minulle elokuva oli todella puuduttavaa katseltavaa. Se ilmeisesti johtui George Clooneyn läsnäolosta. Minusta hänen leffansa ovat aina jotenkin hitaita ja vähän tylsiä. Muutenkaan minua ei tällaiset omaelämänkerralliset leffat suuremmin kiehdo. Halusin vain nähdä sen Sam Rockwellin takia ja hän kyllä onnistui, kun jaksoin katsoa loppuun asti. Elokuvassa kyllä sattui ja tapahtui, mutta ne oli tehty jotenki latteaan tapaan. Siksi annan kaksi ja puoli tähteä.
**1/2
Elokuvien saralla näin myös

Moon / Kuu (2009)
Moon on melko pienellä budejetilla ja näyttelijäkaartilla tehty elokuva, joka käsikirjoitettiin ajattelen päärooliin nimenomaan Sam Rockwellia.

Moon -elokuva kertoo Sam Bell -nimisestä miehestä, joka työskentelee Kuussa ja on palaamassa kotiin kolmen vuoden mittaiselta työrupeamalta.

Täytyy kyllä sanoa, että mieletön leffa alusta loppuun! Tässä elokuvassa Sam Rockwellin näyttelijänlahjat todella pääsevät oikeuksiinsa. Huonomman näyttelijän kanssa elokuvasta olisi voinut tulla todella surkea, mutta Sam Rockwell vie homman kotiin sata nolla. Hänen roolisuorituksensa on niin uskomaton, että se muistuttaa minua hiljattain Oscarin voittaneen Leonardo DiCaprion suoritusta. Moon ei ole voittanut Oscaria, tai ollut edes ehdolla siihen, mutta se on kuitenkin voittanut parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen British Independet Film Awards -palkinnot. Todellakin katsomisen arvoinen elokuva!
*****
Sarjoista puolestaan näin…

Game of Thrones
Kauden toiseksi viimeinen jakso oli mieletön alusta loppuun. Jaksossa nähtiin äpärien taistelu. Muuta en valitettavasti voi paljastaa, sillä en halua pilata kenenkään katselukokemusta…
Lisäksi näin…

Outlander
Aloitin sarjan toisen tuotantokauden. Vaikka olin sitä mieltä, että ehkä tälle sarjalle paras olisi ollut jättää se ensimmäiseen kauteen. Ensimmäisessä kaudessa tapahtui paljon, mutta viimeinen kohtaus oli juuri sellainen, että sarjan olisi voinut ihan hyvin jättää siihen ja jättää loppu katsojan mielikuvitukselle.

Suhtaudun siis vähän ristiriitaisesti sarjan jatkumiseen. Vain aika näyttää, jatkuuko sarja mitenkään järkevänä. Ensimmäinen jakso oli kuitenkin melko hyvä ja se poikkesi kirjasta suhkot paljon. Tosin kirjaa en ole lukenut loppuun asti, joten eipä siitä sen enempää…

En voi hirveästi kertoa tulemalla samalla paljastaneeksi liikaa, mutta yritetään. Tässä toisen kauden ensimmäisessä jaksossa olisin toivonut kuulevani, mitä Claire kertoi, vai jättikö hän jotain kertomatta…
Näillä on mennyt minun viikkoni eteenpäin. Seuraavaksi minulla on katselulistassa lisää Sam Rockwellin leffoja. Se mies nimittäin osaa näytellä ja mitä tähän asti olen nähnyt, niin hänen leffansa onnistuvat!
post signature

maanantai 20. kesäkuuta 2016

VOI VITSI, MILLAINEN TYÖPÄIVÄ -AAPUVAA!

Kuvittele, että olet aamulla lähdössä töihin. Laittaudut normaaliin tapaan aamun kiireaikataulussa. Hiuksia et tunnu saavan ojennukseen. Ajattelet, että ei se mitään, illalla pesen sitten tukan. Kuhan se on nyt jotenkin ponnarilla…

Kuvittele, että lähdet töihin. Aloitat päivän normaalisti. Kesken päivän esimies soittaa. Ja pudottaa pommin!

Ammattikuvaaja olisi tulossa hetken päästä tekemään promokuvia. Kuviin tarvittaisiin malli. Ketään muuta ei ole saatavilla. Huhhaheijaa, kuvitelkaas se tunne…. Kun tukka on likainen, puolihuolimattomasti on laittauduttu ja sitten soitetaan, että tarvittaisiin malli. Ou jeah. Etkä kaiken kukkuraksi voi pälyillä olkasi yli ja ehdottaa jotakuta muuta, kun olet ainoa käytettävissä oleva henkilö.

Jotensakin tähän tapaan alkoi minun päiväni.

Vielä eilen olin tehnyt Facebookissa leikkimiellä unelmavartaloni-testi, johon tuli tulokseksi tiimalasivartalo. Nauroin siinä, että minullahan on jo melko lähellä tuollainen kroppa. Vatsalihaksia mitä nyt voisin tehdä enemmän. Enpä arvannut villeimmissä kuvitelmissakaan, että joudun valokuvamalliksi vielä seuraava päivänä! Puolivahingossa!

Jos tämän olisin tiennyt edes päivää aikaisemmin, olisin laittautunut huolellisemmin, tehnyt kivemman meikin, valinnut sen upeimman huulipunan ja ennen kaikkea olisin pessyt hiukset edellisenä iltana.
Itse kuvaussessiosta tuli varsin mielenkiintoinen -kun ensin olin valittanut, etten tunne itseäni malliksi, hiuksetkin on huonosti ja niin edelleen. Kuvaaja otti rennosti ja neuvoi asennot ja toivoi myös elekieltä. Siitä sainkin kehuja! Yhdessä kohdin minun piti pidellä kukkapuskaa ja toisessa siirryttiin ulos. Siellä sain kaveriksi miesmallin. Pokkaa oli kyllä hankala pitää. Tosin iloinen ilme oli kuvaajan melkeinpä ainoa vaatimus.

Lopulta kuvauksissa oli oikein hauskaa. Ulkokuvaukset tuntuivat haastavammilta, sillä siellä tuuli. Ja jos yksin oli hankala ”poseerata” kameralle, niin entäs sitten toisen kanssa? Varsinkin, kun tämä toinen oli joutunut malliksi lähes yhtä lyhyellä varoitusajalla ja ensimmäinen kommentti oli: ”Ei saatana”.

Yritä nyt siinä sitten olla luonnollinen. Siinä kohdin koko juttu jo nauratti. Mutta mitähän niistäkin kuvista tuli? Kuvat kuitenkin saatiin otettua. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Kai?

Kaiken kaikkiaan hyvin mienlenkiintoinen kokemus. Tosin edelleen harmittaa, miten lyhyellä varoitusajalla debytoin mallina. Voi jestas! Tää on varmaankin sellainen once in a lifetime -kokemus.

Ai niin, ihmettelette varmaan, mihin me niitä kuvia otettiin. En edelleenkään paljasta työpaikkaani, mutta muotoillaan näin, että jos tutun näköiset kasvot tulevat vastaan vaikkapa HongKongissa, niin se saatan olla mie. Hehheh. Tulipahan uusi meriitti cv:hen: valokuvamalli.

Ja mitä opimme tästä: kannattaa aina laittautua töihin parhaimmalla tavalla! Koskaan ei voi näköjään tietää, milloin sinut tempaistaan valokuvamalliksi yrityksen promokuviin. ;)
post signature

lauantai 18. kesäkuuta 2016

LEFFAT JA SARJAT -VIIKKOKATSAUS

Päivät ja viikot ne vain vilistävät. Kohtahan on juhannus!

Tämän viikon elokuva-ja sarjasaldo jäi pieneksi. Näin vain yhden elokuvan ja yhden jakson seuraamastani sarjasta.

Sen sijaa laatu korvasi määrän, sillä elokuva oli yllättävän hyvä! Kuten tiedätte, en normaalisti katso mitään draamahömppää… Syy, miksi niin tein tällä kertaa, oli ihanainen Sam Rockwell. 

Jos vielä muistatte, edellisessä viikkokatsauksessa kerroin nähneeni Mr. Right -elokuvan, josta hänet bongasin. Hurahdin samointien hänen karismaansa ja jatkoin hänen elokuviensa katselua. Heti perään näin nimittäin Seven psychopaths -leffan.

Tällä viikolla halusin jatkaa Sam Rockwell-linjalla ja löysin sympaattisen The way way back -leffan. Ja pakkohan se oli katsoa -vain herra Rockwellin takia.
Kuva on lainattu netistä.
The way way back on vuodelta 2013. Ohjaajina ovat Nat Faxon ja Jim Rash. 

Tarina kertoo 14-vuotiaasta Duncanista, joka lähtee kesälomalle äitinsä, äidin poikaystävän ja tämän tyttären kanssa. Lomalla Duncan tutustuu isovelimäiseen Oweniin. 

Tykkäsin elokuvasta. Missään kohdin ei ollut tylsää, vaan elokuva rullasi hyvin, vaikkakaan Sam Rockwellia olisin kaivannutkin enemmän. Juoni oli ok. Näyttelijät olivat kaikki aivan mahtavia ja saivat tämän tarinan todellakin eloon. 

Vaikka normaalisti en tämän tyyppisistä leffoista tykkää, niin tästä kyllä tykkäsin. Elokuva on lämminhenkinen ja sympaattinen ilman suurempia yllätyksiä, mutta sai kuitenkin nostatettua tunteita pintaan. ***1/2
Kuva on lainattu netistä.
Tämän myötä ehkä intoudun katsomaan enemmänkin tämän tyyppisiä elokuvia. Minulla on tosin ollutkin jo pidemmän aikaa tavoitteena laajentaa leffagenrejä, eikä pysyä siinä tutussa ja turvallisessa, eli paljon on tullut katsottua kauhua…

Sarjoista tuli katsottua Game of Thrones, joka on minulle ihan ehdoton. Jos muuta ei tule viikon aikana katsottua, niin se nyt ainakin. Viime kerralla valittelin, että jakso tuntui minusta jotenkin tylsältä. 

Tällä kertaa meno hieman parani, oli ne omat henkensä, mutta samalla sattui asioita, joissa ei minusta ollut oikein mitään järkeä. Saa nähdä, mihin suuntaa asiat etenevät sarjassa, mutta myönnän odottavani jo kunnon toimintaa. Uskon, etteivät kauden viimeiset jaksot tuota pettymystä, vaan luvassa voi olla hyvinkin huikeita juttuja.
Kuva on lainattu netistä.
Mitä elokuvia ja / tai sarjoja sinä katsoit viikon aikana?
post signature