keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

SARJA-ARVOSTELUSSA GRIMM

Kun aloin seurata Grimm-sarjaa, en odottanut siltä paljoakaan. En edes tiedä, mikä sai minut ruudun ääreen, sillä tavallisesti fantasia-sarjat eivät ole mieleeni (paitsi mahtavat Supernatural ja Game of thrones).

Grimmissä oli kuitenkin muita elementtejä, kuten rikos, joten päätin antaa sarjalle mahdollisuuden. Ja hyvä, että annoin!
Kuvat on lainattu netistä.
Sarjassa sukelletaan keskelle Grimmin veljesten synkkiä tarinoita, mutta aivan uudenlaisen näkökulman valossa. Nick Burkhardt on murharyhmän etsivä, joka yhtäkkiä huomaa omaavansa ainutlaatuisen kyvyn: hän pystyy näkemään olentoja, joita muut eivät näe.

Nick onkin Grimmien jälkeläinen, mikä selittää hänen kykynsä. Siitä on suuri apu hänen ratkoessaan rikoksia, mutta samalle se vaikeuttaa hänen henkilökohtaista elämäänsä. Hän ei voi kertoa kyvystään kellekään… Vai voiko..?

Tämän enempää en halua paljastaa, jotten tule kertoneeksi juonipaljastuksia.
Mikä sitten tekee Grimm -sarjasta hyvän?
Grimmissä ehdottomasti ihan parasta on koko näyttelijäkaarti. Kaikki tekevät erinomaista työtä ja jokainen istuu rooliinsa kerta kaikkisen täydellisesti. Niin täydellisesti, että sarja ja sen hahmot heräävät henkiin! Harvoin näkee sarjaa, jossa jokainen näyttelijä olisi näin huippuhyvä, mutta Grimm-sarjassa näin on.

David Giuntoli (etsivä Nick Burkhardt), Silas Weir Mitchell (Monroe), Russell Homsby (etsivä Hank), Sasha Roiz (Sean Renard, poliisipäällikkö), Bitsie Tulloch (Juliette, Nickin avopuoliso), Bree Turner (Rosalee) ja Reggie Lee (Drew Wu).

Näyttelijöistä puhuttaessa mielestäni paras näyttelijä on Sasha Roiz, jossa on vain sitä jotain. Hän ehkä jopa voisi olla lempinäyttelijäni, mutta se on niin paljon sanottu, että olisi hyvä nähdä hänet muissakin rooleissa kuin vain Grimmin poliisipäällikkönä. Toivottavasti Sashan ura saisi nyt Grimmin myötä tulta alleen. Olisi hienoa nähdä häntä elokuvissa. Hän näyttelee Grimmissä poliisipäällikköä ja hänen hahmoaan ympäröi sellainen salaperäisyyden verho. On mielenkiintoisa seurata, miten hahmo kehittyy.
Grimmissä lempihahmoni puolestaan ovat Nick ja Monroe. Nick luo perustan koko Grimm-tarinalle ja Monroe puolestaan tuo oman hauskan lisänsä, enkä voisi kuvitella tätä sarjaa ilman häntä. Mutta en kyllä ilman Nickiäkään.

Sarjan juoni on ihan hyvä, joskin paikoin ennalta-arvattava -ainakin ensimmäisessä tuotantokaudessa. Kuitenkin meno on parantunut siihen malliin, että mitä pidemmälle olen sarjaa seurannut, niin sitä jännittävämmäksi se on käynyt.

Olenkin nyt todella pahasti koukuttunut Grimmiin, mikä on tietty aina hyvä merkki. Joku voisi sanoa tämän olevan hömppäsarja. Ehkä se sitä onkin, mutta siinä on myös sitä jotain, joka tekee jokaisesta jaksosta nautinnollisen. Grimm on huippuviihdettä ja on mahtavaa päästää mielikuvitus valloilleen. Siinä yhdistyvät rikosdraama, yliluonnollinen kauhu ja mysteeri.

Jos et ole katsonut sarjaa, niin suosittelen lämpimästi!
Oletko katsonut Grimm -sarjaa? Onko joku näyttelijöistä jo entuudestaan tuttu? 
post signature

torstai 4. kesäkuuta 2015

KIRPPARILÖYTÖ

Toisen roska, on toisen aarre. Kiertelin tuttuun tapaan kirpparilla. Törmäsin siellä sattumalta laukkuun, joka oli vallan valloitava. En vielä raaskinut ostaa. Hinnasta ei ollut kiinni, vain 3 e, mutta ajattelin sen olevan epäkäytännöllinen.

Minulla on laukuille aina tiettyjä kriteereitä ja koska tämä ei niitä täyttänyt, niin se jäi hyllyyn. Siinä ei esimerkiksi ole vetoketjua olemassakaan. Niinhän siinä sitten kävi, etten voinut unohtaa laukkua ja se jäi pyörimään mieleen (!).

Sydän jyskyttäen palasin kirpparille. Senhän tietää, että jos et heti osta, niin joku toinen voi hyvin suurella todennäköisyydellä ehtiä ensin.

Päätin, että jos laukku on vielä siellä, niin se on sen merkki, että se on minulle tarkoitettu. Ja siellähän se edelleen oli! Riensin laukun luo, nappasin sen kainaloon ja kassan kautta autolle. Olin ollut kirpparilla juuri ennen sulkemisaikaa!
Nyt olen ikionnellinen! Mikä mahtava löytö! Musta, nahkainen ja mikä parasta, ihanilla yksityiskohdilla varustettu. Se myös tuntuu vanhalta, mikä tällaisissa laukuissa ei haittaa. Päinvastoin. Ihan jees!

Kirppareilla kiertely on muutenkin niin parasta. Suomessa. Niissä on oma ihana tunnelmansa, vaikkei löytäsikään mitään erikoista. En tosiaan mene sinne välttämättä ostamaan, vaan nauttimaan ainutlaatuisesta kirpparifiiliksestä. Pidän mielen avoinna siltä varalta, jos jotain kivaa osuu kohdalle. Kirppariostokseni ovat tarkoin harkittuja. 

Niin ja yleensä jos kirppareille lähtee joku tietty juttu mielessä, niin silloin sitä ei varsinkaan löydä! Olen jo pitkään haaveillut sellaisesta puutuolista. Ottaisin sen käsittelyyni ja se muokkautuisi sarjakuvatuoliksi ja näin saisin toteuttua oman, pitkään mielessä olleen taideprojektin. Saa nähdä, milloin sellainen osuisi kohdalle.
post signature