Ah, tästä olen halunnut kirjoittaa vaikka kuinka pitkään. Siis lyhyestä asumisestani tässä ihanassa, boheemissa kylässä. Olemme kesän alussa ja minä olen muuttanut jo neljä kertaa tänä vuonna. NELJÄ!!!
1. Vuoden vaihteessa muutin maaseudulle siihen epäonniseen kämppään, jonka myöhemmin nimesin Lutikkalinnaksi.
2. Sitten olin ystäväni luona asumassa kaksi kuukautta jäljellä olevieni kimpsujeni ja kampsujeni kanssa, eli käytännössä tammi-helmikuu. Tosin pari viikkoa olin reissussa La Gomera-saarella.
3. Maaliskuussa muutin El Médanoon, josta löysin huoneen.
Olin siellä vain 2,5 kuukautta, mutta se oli niin ihana paikka ja siksi ansaitsee oman postauksensa.
Millaista oli asua El Médanossa?
El Médano on ensinnäkin pieni. Asukkaita on vain 8400, mutta silti siellä on paljon elämää. Turistit tekevät kylästä vilkkaan. El Médanossa on monta rantaa, sillä se on aivan meren äärellä.
Siellä myös tuulee paljon. Siksi se on surffareiden suosiossa. Eli jos haluat surffata lomallasi tai asua surffipaikassa, El Médano on oikea kohde.
Kylästä löytyvät kaikki palvelut. Ihanat, boheemit liikkeet, ravintolat ja kahvilat tuovat oman ainutlaatuisen lisänsä. Ja kyllä, myös kiinalainen sekatavarakauppa, jota alussa en meinannut löytää.
Erityisesti pidin Esencia Nativa-kaupasta, jossa myydään kaikkea
henkisyyteen liittyvää sekä kosmetiikkaa. Varsinkin kaupan kristallivalikoima
oli mieluinen. Ei ihme, että kivikokoelmani kasvoi lyhyessä ajassa!
El Médanossa selviää autotonkin, sillä bussit kulkevat. Nopeimmin Los Cristianokseen pääsee, kun hyppää San Isidroon menevään bussiin ja siellä vaihtaa bussiin 110. Minulla itselläni ei tosiaan ole autoa. Onneksi olivat bussit ja ihanat ystäväni.
Luonnonkaunis La Tejita-ranta ja Montaña Roja- ja Bocinegro -kukkulat löytyvät kävelymatkan päästä. Etenkin Chiringuito Piratan lähellä oleva ranta oli aivan ihastuttava, kuin oma maailmansa. La Tejitan toisesta päästä löytyy nudistiranta, joka taitaa olla gay-miesten valtaama.
El Médano ja vuokra-asunnot
El Médanossa asuntojen hinnat ovat melko kalliita. On vaikea kuvitella, miten tavallisella espanjalaisella keskiverto- tai minimipalkalla sieltä saisi mitenkään vuokrattua mitään. Hinnat ovat huidelleet 800 eurossa tai sitä enemmän.
Toisaalta vuokrakämpässä, jossa itse asuin, kokonaisvuokra oli 650 euroa ja se vielä kahteen pekkaan jaettuna. Tässä oli peräti kolme huonetta! Ensimmäistä kertaa minulla oli ikioma toimisto, jos ystävieni kämppiä ei lasketa.
Ja voi, että kuinka onnellinen olin tästä omasta toimistosta!
 |
| Joku random-koira El Médanossa. |
Kämppäkaverini, eräs espanjalainen nainen, työskenteli ja oli poissa koko päivän. Minulle seuraa piti hänen koiransa, joka oli todella lutuinen, ystävällinen ja erikoisennäköinen.
Meren äärellä ensimmäistä kertaa
Oli aivan ihanaa ensin työskennellä omassa toimistossa ja sitten mennä meren rannalle. Vaikka en ole mikään rannalla lököttelijä, otin tavoitteekseni mennä rannalle joka päivä.
Ensimmäistä kertaa elämässäni asuin aivan rannan läheisyydessä. Siellä saatoin olla jopa kaksi tuntia. Kävelin paljain jaloin, kuuntelin meren aaltoja, nukuin auringonpaisteessa. Elämä tuntui luksukselta.
Jotenkin minulta olivat menneet voimat ja olin henkisesti todella väsynyt. Tarvitsin tällaista rauhallisempaa eloa ja hengähdystaukoa. Tein vain välttämättömimmät työjutut.
Työjuttujen lisäksi aloitin kahdella eri kurssilla, joista ensimmäinen oli itsensä kehittämistä ja toinen copywriting-kurssi. Työhön liittyvät kurssit voi laittaa verovähennyksiin, joten päätös oli selvä.
Yllättävintä El Médanoon muutossa oli se, että exäni sattuu asumaan siellä. Ja minä pystyin näkemään hänen asuntoonsa terassiltani!
Onneksi meillä on hyvät välit, joten muuttoni El Médanoon ei tuntunut kiusalliselta tai muuten oudolta. Ainoastaan hauskalta ”sattumalta”.
Autoin koiranhoidossa
Pääsiäisenä sain toimia koiranhoitajan roolissa, kun kämppikseni matkasi manner-Espanjaan kotikonnuilleen, eikä voinut ottaa koiraansa mukaan. Kävin koiran kanssa lenkeillä. Annoin ruoat, huolehdin vedestä. Muistin jopa harjata. Ja kaikki meni oikein hyvin.
Pääsiäisen jälkeen kämppikselläni oli uutisia. Häntä hermostutti, miten otan uutiset vastaan, koska olin vasta muuttanut… Hän oli löytänyt töitä kotikaupungistaan. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että kämppä täytyisi sanoa irti.
Onnittelin! Olin iloinen hänen puolestaan. Olin tiennyt jo muuttohetkestäni alkaen, että en varmaan ole kovin pitkään El Médanossa.
Etenkin, koska olin suunnitellut meneväni Suomeen kesäksi ainakin pariksi kuukaudeksi. Entä olisinko voinut jäädä tähän kämppään ja siten ”saada” sen itselleni? Valitettavasti ei, sillä omistaja halusi myydä asunnon. En siis jäänyt harmittelemaan, että hyvä asunto jäisi tyhjäksi.
Hoitokoirani.
Kämppikseni oli asunut vuoden ja lain mukaan vuokralaisella on oikeus uusia sopimus ja asua kolme vuotta asunnossa. Vuokraisäntä oli myös tuhlannut takuuvuokran, vaikka lain mukaan se pitäisi tallettaa.
Taas opin vuokrakuvioista jotain uutta!
Onnettomuus ja kämpän luovutus
Kun kämppikseni oli viimeistä päivää töissä, hän joutui pahaan onnettomuuteen ja oli yön sairaalassa.
Onneksi olin minä ja pystyin siis hoitamaan hänen koiraansa. Asunnolle kämppikseni pystyi palaamaan seuraavana päivänä. Silloinkin olin vielä apuna koiranhoidossa, jotta hän saisi levätä ja parantua rauhassa.
Lopulta siivosimme yhdessä koko asunnon, kun se piti luovuttaa. Pelkäsimme, että jollain tekosyyllä omistaja ei haluaisi palauttaa takuuvuokraa.
Minä siivosin koko keittiön ja kaapit. Induktioliesi piti saada puhtaaksi. Siihenkin keksimme konstin ja sen jälkeen se oli kuin uusi. Siivosin toimistohuoneen ja oman huoneeni, ikkunat mukaan luettuna.
Kämppikseni siivosi terassin, oman huoneensa, olohuoneen ja kodinhoitohuoneen. Hän jopa sulatti pakastimen ja siivosi jääkaapin.
Tämän lisäksi hänellä oli valtava muuttotyö, jonka hän ratkaisi lähettämällä paketteja ja laittamalla loput matkalaukkuihin. Jonkin verran hän lahjoitti tavaraa. Minä sain mekon, pari paitaa, joogamaton, hatun ja ruokaa.
Olin todella kiitollinen, koska olinhan menettänyt lutikkaepisodissa lähes koko omaisuuteni. Toukokuun puolivälissä torstaina muutin ystäväni avulla. Pakettiautoon mahtuivat kimpsuni ja kampsuni. Toimistotuolini tuotti eniten päänvaivaa, mutta sekin onneksi saatiin kyytiin purkamatta.
Kaiken kaikkiaan tykkäsin asua El Médanossa ja olen kiitollinen tästä(kin) kokemuksesta.
Entä muuttaisinko uudestaan El Médanoon?
Ehdottomasti kyllä, jos vain hinta on sopiva. En itse ainakaan haluaisi maksaa 800 euron vuokria. Tätä postausta kirjoitan ystäväni luota, jossa olen koiria hoitamassa hänen ollessa lomalla. Eli se oli se neljäs muutto.
Kesäkuussa lähden itse reissuun kohti Suomea. Sen jälkeen palaan Teneriffalle ja maailma on avoin… Saa nähdä, minne lopulta päädyn asumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)