KUVAUSMATKA GRAN CANARIALLE

Tästä on jo pari kuukautta aikaa, mutta reissu oli sen verran jännittävä, että haluan jakaa sen nyt.

Matkustin kesäkuun alkupuolella Gran Canarialle erään tunnetun sarjan kuvauksiin. 

Olin bongannut ilmoituksen, jossa täyttyivät kaikki kolme tärkeää kriteeriäni: kyseessä oli yökuvaukset, profiilini sopi täydellisesti, ja tuotantoyhtiö tarjosi kuljetuksen Las Palmasista kuvauspaikalle ja takaisin. Niinpä hain – ja pääsin!

Sitten vain laivalippuja hankkimaan, vaikka vielä viime hetkellä mietin, että ehtisihän tämän perua...

Lähdin Santa Cruziin varhain aamulla ja sieltä laivalla Las Palmasiin. Minulla oli monta tuntia aikaa ennen kuin bussi lähtisi etelään kuvauspaikalle. Tulin tarkoituksella ajoissa, enhän halunnut missata bussia ja menettää koko keikkaa.

Tosin rahallisesti hommassa ei ollut järjen häivääkään. Vaikka sainkin residenttialennuksen, pelkät laivaliput maksoivat 40 euroa. Avustajien palkkiot taas... noh, sanotaan vaikka, ettei tällä reissulla rikastuta.

Entä olisinko voinut käyttää aikani fiksummin? Ehdottomasti kyllä. Ja silti jokin minussa kaipasi tätä pientä piipahdusta naapurisaarelle ja uutta kokemusta.

Minulla ei ole nyt tuoreita kuvia Gran Canarialta, joten laitan kuvia Teneriffalta. Nämä kuvat eivät siis liity tähän reissuun mitenkään.

Las Palmasissa palloillua

Las Palmas on Gran Canarian pääkaupunki. Ensitöikseni suuntasin Ale-Hopiin, sillä olin kuullut, että sieltä saa hyviä varavirtalähteitä. 

Löysinkin sopivan 20 eurolla ja päätin hankkia sen. Minun puhelimeni kun hyytyy vähän väliä, eikä sinä yönä ollut varaa jäädä ilman virtaa.

Onneksi laite oli osittain ladattu valmiiksi, mutta etsin vielä kahvilan, jossa sain ladattua sitä lisää.

Kuvaukset etelässä

Söin täytetyn bocadillon ja menin bussille, jossa törmäsin kolmeen tuttuun koordinaattoriin. He ilahtuivat nähdessään minut pitkästä aikaa Gran Canarialla ja kyselivät miehestäni, sillä olin nyt poikkeuksellisesti yksin liikenteessä.

Hyödynsin bussimatkan viisaasti: nukuin.

Perillä selvisi, että meillä avustajilla olisi niin monenlaisia rooleja, että pää meni pyörälle. 

Minun oli tarkoitus esittää ulkomaalaista vierasta, mutta puvustajat huomasivat, ettei minulla ollut mitään sopivaa päällepantavaa. Selitin, että olin matkustanut Teneriffalta asti ja lähtenyt niin aikaisin, etten ollut voinut tuoda mitään mukanani.

Minut vaihdettiin lennosta toiseen rooliin, johon löytyi oikean kokoiset vaatteet. Muutuin siis vieraan roolista työntekijäksi silmänräpäyksessä.

Itse kuvauksista en voi kertoa mitään, mutta voin paljastaa, että näin melko kuuluisan näyttelijän, ja että kokemus oli muutenkin varsin kiinnostava. Luksusautoja, ylellisiä pukuja…

Juttelin muiden avustajien kanssa ja kerroin tulleeni Teneriffalta. Kyselin, löytyykö Las Palmasista mitään paikkaa, joka olisi auki koko yön, sillä huomasin kuvauksien päättyvän jo yhdeltä yöllä. 

En halunnut maksaa majoituksesta, kun olin jo maksanut matkasta, enkä nähnyt järkeä hotellissa käymisessä vain muutamaksi tunniksi ennen paluuta.

Työkaverit alkoivat miettiä vaihtoehtoja: disko, casino... Lopulta eräs ehdotti San Telmon linja-autoasemaa. Se on kuulemma auki koko yön ja vartijatkin ovat paikalla. Tämä vaihtoehto kuulosti täydelliseltä, varsinkin kun bussi koukkaisi juuri sen kautta.

Yö San Telmon bussiasemalla

Kuvaukset päättyivät yhden aikaan, ja sen jälkeen meillä oli vielä tunnin paluumatka. Olimme Las Palmasissa kahdelta yöllä. 

Suurin osa jäi pois samalla pysäkillä kuin minäkin ja jopa yksi koordinaattori. Juuri kun hyvästelimme, ilmestyi paikalle mies, joka oli selvästi aineissa.

Sydän hypähti hetkeksi, mutta mies laahusti ohi lasittunein silmin, täysin omassa maailmassaan.

Koordinaattori tarjosi minulle vielä kerran yöpaikkaa, mutta pidin itsepäisesti kiinni suunnitelmastani viettää yö Las Palmasissa. Ja että bussiasema riittäisi minulle vallan hyvin.

Menin heti sisään asemalle ja ilmoitin vartijalle, että aion viettää yön siellä ennen Teneriffalle paluuta. Vartija hyväksyi suunnitelman, mutta sanoi ettei asemalla saa nukkua.

Niinpä pysyin koko yön hereillä.

Minä, joka normaalisti rakastan nukkumista!

En tiedä, miten onnistuin. Aamuyöstä juttelin erään vanhan miehen kanssa, joka oli tulossa tansseista. Aloimme juttelemaan, kun hän luuli minua aluksi sukulaistytökseen, joka on kuulemma osittain ruotsalainen.

Jouduin tuottamaan pienen pettymyksen, vaikka muuten kuulemma olin aivan samannäköinen.

Aamu ja paluu kotiin

Aamun sarastaessa lähdin kävelemään keskustaan. Bussiaikataulut tuntuivat sekavilta, enkä halunnut ottaa riskiä ferrybussin missaamisesta. Tulipa siinä samalla tehtyä reipas aamukävely.

Laivassa nukahdin saman tien, ja jatkoin uniani vielä bussissa kohti Etelä-Teneriffan kotia.

Matka meni lopulta hyvin, vaikka mukaan mahtui yön yli valvomista, seikkailua saaren päästä päähän ja sekä miellyttäviä että vähän vähemmän miellyttäviä kohtaamisia. 

Mutta tulipahan taas yksi tarina lisää – ja ripaus lisää elämänkokemusta!  

Missä oudossa tai yllättävässä paikassa sinä olet valvonut koko yön?