JOULUPÄIVÄN JA NOCHEVIEJAN ASUT

Vielä viimeisen kerran palaan joulun ja nocheviejan tunnelmiin -tällä kertaa asukuvin. Niin jouluna kuin uutena vuotena halusin laittaa päälle jotain kivempaa, mitä arkena ei tavallisesti tule käytettyä. Menin vaateostoksille toiveena löytää mekko, mutta sen sijaan mukaan tarttui kaksi korua, hupsista! 

Kun kivaa mekkoa ei etsinnöistä huolimatta löytynyt, päädyin kahteen samanlaiseen asukokonaisuuteen –vain hame ja koru muuttui.

Koska oli joulu ja joulun väri on punainen, niin laitoin punaisen hameen yhdistäen sen mustaan paitaan. Musta paita on uusin herätevaateostokseni, niin ihanan lämpöinen. Siihen yhdistin vielä uutukaisen koruni ja baanalle!

Tuo sininen koru on niin to die for. Heti ensisilmäyksellä se vangitsi vaatekaupassa. Ja tosiaan olin vaate- en koruostoksilla. Kaiken kukkuraksi löysin toisen melkein yhtä ihanan korun! Molemmissa on ihanaa säihkyä, sellaista bling-blingiä, ja se tuntuu olevan tällä hetkellä se miun juttu.

                                                                                      Paita: El Corte Inglés Punainen hame: El Corte Inglés 
                                                                                        Harmaa hame: Mango Kengät: El Corte Inglés

Nocheviejaa vietettiin 31.12. Puin hameen, jota on tullut käytettyä ihan liian vähän. Se oli alelöytö aikapäiviä sitten ja bloginkin puolella vilahtanut. Arkihameeksi se tuntuu sopimattomalta, mutta juuri tällaisina vähän erityisimpinä päivinä tai öinä se on ihana. Se on niin hieno. Hameeseen yhdistin taas mustan paidan, joka näin ollen pääsi uusintakierrokselle. Olin havainnut sen varsin hyväksi hameeseen yhdistettynä, joten oli kiva palata tuttuun ja turvalliseen yhdistelmään. Korut toivat loppusilauksen klassiselle tyylilleni.

 

VUOSI VAIHTUI

Meillä vietettiin uutta vuotta kera  hyvän ruuan ja sihijuomien. Vuosi vaihtui kuin varkain mukavassa seurassa. Keskiyöllä vuoden vaihtuessa otimme 12 viinirypälettä, kuten täällä Espanjassa on tapana ja kilisytimme laseja toivottaen samalla hyvää uutta vuotta ja chin chin.

Kännykkä piippasi lukuisista toivotuksista. Sain ystävältäni viestin, joka on niin koskettava, että haluan laittaa sen tähän. Tämä on kiertoviesti, mutta kuka ikinä sen onkaan alunperin kirjoittanut, niin hyvin on oivaltanut.

"Elämä on kuin juna -asemineen, raiteen vaihtoineen ja onnettomuuksineen! Syntyessä nousemme junaan ja löydämme vanhempamme ja luulemme, että he matkustavat aina vierellämme. Mutta jollain asemalle he poistuvat ja jättävät meidät yksin matkan varrelle. Samalla tavoin junaan nousee muita, jotka ovat merkityksellisiä; sisaruksemme, ystävämme ja lapsemme ja aina elämämme suureen rakkauteen asti. Monet poistuvat ja jättävät jälkeensä tyhjän paikan… Jotkut viipyvät vain hetken niin, ettemme edes tajua heidän läsnäoloaan! 

Tämä matka tulee olemaan täynnä iloa, surua, toiveita, unelmia ja hyvästejä. Avain menestykseen on olla hyvissä väleissä kaikkien matkustajien kanssa ja näyttää itsestämme paras puolemme. Suuri mysteeri kaikille on, ettemme tiedä, millä asemalla poistumme. Sen vuoksi meidän täytyy elää parhaalla mahdollisella tavalla, rakastaa, antaa anteeksi ja antaa parastamme. Siten, kun tulee lähdön hetki ja istuinpaikkamme jää tyhjäksi, jätämme hyviä muistoja niille, jotka jatkavat matkaansa elämän junassa!

Kiitos, että olet yksi niistä matkustajista elämäni junassa ja joka on VIP. Onnellista Uutta Vuotta 2014!"

Eilen oli vuoden ensimmäinen päivä, jota juhlistettiin hienolla ruoalla. Menuna oli se, josta kirjoitin aikaisemmassa postauksessa ja oli todella toimiva. Yksin ei tarvinnut häärätä keittiössä, vaan ruokien valmistus jaettiin. Tein tomaatti-vuohenjuustokeiton ja alkupalat, joiden lisäksi viimeistelin jälkiruoan, jonka olin tehnyt päivää aikaisemmin. Todella hienosti onnistuivat omalta osalta ja pääruoka oli hyvää myös, ja jos ja kun joskus testaan itse espanjalaista pääruoan reseptiä, niin laittanen sen myös tänne.

Alkupaloja.

Creme brulee, onnistui hienosti. Pinta oli ihanan rapea ja sisältä pehmeän täyteläistä.

Vuoteen 2013 mahtui kaikkea niin hyvässä ja pahassa. Päällimmäisenä mielessä on ne hyvät asiat, joten ihan huono vuosi se ei voinut olla. Toki sattui asioita, joita ei olisi toivonut omalle kohdalle, mutta olen kiitollinen voidessani vastaanottaa uuden vuoden terveenä ja rakkaiden ihmisten ympäröimänä.

Mennyttä vuotta muistelen lämmöllä. Etenkin niitä ihania matkoja, jotka vieläkin saavat hymyn kareilmaan ja innostavat haaveilemaan uusista matkoista. Reissukuumetta ei helpota yhtään Australiassa matkaavan kaverini kuulumiset. ;) Minäkin haluaisin! 

Seuraavan matkani haluaisin tehdä Skotlantiin tai Kuubaan, mutta aika näyttää, minne sitä lopulta pääsee. Mennyt vuosi oli myös ammatillisessa mielessä hieno, kun sarjakuvani ilmestyi valtakunnallisessa lehdessä. Se tuntui niin epätodelliselta, uskomattomalta. Jonkin aikaa olin niin onnellinen ja iloinen, mutta sitten se ei tuntunut enää miltään. Se tuntui ihan normaalilta ja toisaalta sarjakuvat ei enää innostaneet samalla tavalla. 

Loppuvuodesta olen pitänyt taukoa niiden teosta, koska miulle sarjakuvien luominen ei saa olla pakkopullaa ja hyvin usein se kulkee käsi kädessä inspiraation kanssa. Nyt, kun uusi vuosi on alkanut, niin tuntuu, että olen valmis jatkamaan siitä mihin jäin. 

2013 piti sisällään mm. seuraavia asioita...
- työntekoa
- elokuvia ja sarjoja, ihastuin Game of thrones -sarjaan
- matka Venäjälle omalla autolla, joka oli melkein yhtä vanha kuin mie. Nyt tuo auto on romuna, kun se vietiin autojen hautuumaalle
- hameen teon alusta loppuun itse
- matka Unkariin ja Kroatiaan
- reissu PortAventura-huvipuistoon
- ystävien tapaamisia Suomessa ja Espanjassa

En tiedä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan, mutta en malttaisi olla ottamatta selvää! Ainakin kuntoilu kuntosalilla jatkuu. Suurempia tuloksia ei ole tullut, mutta kun liikkuu, niin tulee parempi mieli ja piristyy korvien välistä. Aika hyvin sekin.

Tervetuloa vuosi 2014 ja hyvää uutta vuotta!

UUDEN VUODEN MENUN SUUNNITTELUA

Tähän aikaan vuodesta sana ruoka on kaikkien huulilla. Kuten myös miun. Mie olen hyvän ruuan ystävä. Keittiössä haluan kokeilla uusia asioita ja erilaisia makuja. Yritän monesti tavoitella jotain uutta, vaikka sitä tulee monesti kangistuttua tuttuun ja turvalliseen. Ruokaan, joka on terveellistä ja yksinkertaista, vaikka juuri monien ainesosien reseptit olisivat niitä kaikista mielenkiintoisimpia. Joskus on myös kiva tehdä ruokaa sillä vanhalla reseptillä, mutta muuttaa sitä himppusen -luoden taas jotain uutta.
 

Tämä pohdinta on alkusoittoa sille, että huomenna on nochevieja eli 31.12. ja sitä seuraa uusi vuosi. Varoitinkin jo edellisessä postauksessani, että nämä menut on suuria puheenaiheita jo viikkoja ennen h-hetkeä. Säästytte siis paljolta, kun kerron näistä joulun ja uuden vuoden ruokahössötyksistä vain muutamassa postauksessa...

Huomenna meillä on siis illallinen, jota menemme viettämään sukulaisten luo valmiiseen pöytään. Mutta seuraavana päivänä on kello kolmen lounas ja siihen täytyisi loihtia menu. 

Pienenä välikommenttina haluan muuten mainita, että olen aina pitänyt espanjalaisten uuden vuoden vietosta. Sitä vietetään hyvän ruuan äärellä!

Koskapa menu tuotti taas päänvaivaa, niin lupauduin auttamaan sen suunnittelussa. Alkuruoaksi ajattelin keittoa ja pieniä alkupaloja. Jälkiruoaksi halusin jotain erikoisempaa ja makuhermoja kutkuttelevaa. Pääruoaksi jotain herkullista, jonka valmistamiseen kuluisi aikaa eli käytännössä tämä tarkoittaisi uuniruokaa. Tämä siksi, koska arkena kaikilla on kova hoppu ja ruokakin valmistetaan minuuttiaikataululla. Olisi siis kerrankin jotain, jonka valmistamiseen on käytetty aikaa. Sillä välin, kun ruoka on uunissa, voisin tehdä keiton. Jälkiruoka olisi tehty jo päivää aikaisemmin. 

Näillä näkymin menusta on tulossa seuraavanlainen:

Alkuruoka

- tomaatti-vuohenjuustokeitto

- alkupaloja: espanjalaista kinkkua, oliivia, parsaa, leipäpalasia sinihomejuusto tai lohitäytteellä

Pääruoka

Possua appelsiinikastikkeella

Lisukkeena perunaa

Jälkiruoka

Creme brulee

Miten päädyin tähän menuun? Tomaatti-vuohenjuustokeitto on yksi lemppareistani ja kuitenkin sitä tulee tehtyä todella harvoin. Mielestäni se sopii kivasti juhlavampaankin menuuhun, joten se valikoitui jotenkin automaattisesti. Toki huolestuttaa, onkohan se liian tuhti alkuruoaksi? Toisaalta, ei sitä ole pakko syödä paljoa. Ja voin tehdä myös salaattia, ken ei halua keittoa. 

Seuraavaksi löysin sen ”unelmien” jälkiruoan, koska netissä törmäsin reseptiin, jossa sanottiin vieraiden olevan myytyjä tämän iskiessä heidän eteensä. Ja se kuulosti niin erilaiselta, että en malta olla kokeilematta. Kyseessä on ranskalainen jälkiruoka, joten osaltaan jo senkin takia mieli tekee kovasti kokeilla sitä. Sen valmistamiseen tarvitaan vaniljatankoa. Minua huolestutti, löytyykö tuota kaupasta. Riemulla ei ollut rajoja, kun löysin. Melkoisen tyyristä kahdesta vaniljapätkästä, mutta halusin nimenomaan tehdä tästä ja reseptin mukaan. Seuraavat huolenaiheeni ovatkin, tuleeko siitä kaamean kokkeloista, saanko poltettua sokerin, jotta pinnasta tulisi ihanan rapsakkaa... No, ei pitäisi maalata piruja seinälle, mutta sitä tulee mietittyä kaikki sudenkuopat ennen kuin olen edes alkanut työn touhuun.

Kävin lähimmässä supermarketissa ja tämä tarttui mukaan tarkoituksella. Olin todella hämmästynyt, miten siellä edes oli vaniljatankoa myynnissä, kun monesti Espanjassa jo pelkästään esim. kardemumman löytyminen on työn ja tuskan alla ja sittenkin sen löytäessä, joudut itse jauhamaan! :D

Pääruokaa oli kaikista hankalin keksiä. Lähdin liikkeelle ajatuksesta, että mieluiten possua. Kana on tietenkin aina herkullista, mutta kun sitä oli jo joulupäivänä, niin eihän se käy. Muistin joskus Espanjassa syöneeni liharuokaa appelsiinimehulla (oli muuten älyttömän hyvää) ja pian löysinkin itseni tutkimasta erilaisia reseptejä espanjaksi. Lopulta löytyi yksi lupaava resepti, joskin aijon tehdä sen omalla tyylilläni. Uuden vuoden jälkeen jaan teillekin nuo reseptit ja kerron miten kävi! Miltäs kuulostaa tällainen menu teidän korvaanne?

JOULU ESPANJALAISITTAIN

Joulu on jo takanapäin ja katseet suuntautuvat seuraavaksi Nocheviejaan, Uuden Vuoden viettoon. Ennen kuin innostun höpöttämään Uudesta Vuodesta, kerron hieman millainen oli joulumme täällä Espanjassa.

Joulu oli täälläkin, vaikka puitteet ovat erilaiset verrattuna Suomeen. Täällä ei ole lunta, eikä pimeys tule niin aikaisin kuin Suomessa. Mikä pahinta, täällä ei ole saunaa, eikä kuusimetsää, josta hakea joulukuusi.

Joulun viettomme alkoi jo aattona kaupunkimaisemissa. Ei näkynyt Joulupukkia eikä lahjoja. Mutta oli illallinen, sellainen monen ruokalajin ja sopivan pienellä poppoolla (8 henkeä).

Vasta 25.12. oli se varsinainen juhlapäivä, jolloin suku kokoontui kello kolmen lounaalle. Tiedättehän, sellaisen ison pöydän ääreen, jossa kaikki puhuvat yhteen ääneen, eikä kukaan kuuntele. Myöskin, jos halusi sanoa jotain pöydän toisessa päässä olevalle, piti melkein huutaa. En onneksi ollut ainoa ulkomaalainen puheliaiden espanjalaisten keskuudessa, vaan tädin englantilainen mies oli mukana joulun vietossa. 

Jouluruoka yhdessä perheen, eli tätien, setien, serkkujen ja heidän kaikkien lastensa kanssa on tuiki tärkeä perinne, jota vaalitaan vuodesta toiseen.

Monessa espanjalaisessa kodissa on joulun aikaan esillä seimi.

Ja sitten se juhlamenu. Se vaihtuu vuosittain. Miulla ei ole aavistustakaan millä periaatteella ruokalajit valitaan, mutta ilmeisesti se aiheuttaa aina suurta päänvaivaa. Juhlamenu on suuri puheenaihe jo viikkoja ennen joulupäivää.

Juhlamenumme käsitti lukuisia alkupaloja, ostereita, täytettyä kanaa ja lopuksi makeaa useampaa eri sorttia. Ahnehdin herkullisia alkupaloja, joista eksoottisimpia olivat katkaravut. Ostereita en halunnut syödä. Ja siinä oli vasta alkupalat. Sitten oli vuorossa los canelones. Se on sellainen lasagnen tyyppinen ruoka. Pääruokana oli täytettyä kanaa, joka vei kielen mennessään. Jälkiruoka jäi syömättä, sillä yksinkertaisesti olin tullut niin kylläiseksi kolmatta tuntia kestäneen ruokailun aikana, ettei maha taipunut enempään. 

Alkupalat.

Ruokailun jälkeen oli vuorossa lahjat ja yhdessäoloa, mukavaa rupattelua. Olin todella kiitollinen, kun huomasin pysyväni kärryillä keskustelussa. Vihdoinkin tuntuu, että olen sinut espanjan kielen kanssa. Vielä jokunen vuosi sitten nämä jouluruokailut olivat piinallisia kielimuurin takia. Voin vaan kuvitella, miltä joukkomme toisesta ulkomaalaisesta tuntui, koska tällä hetkellä espanja ei vielä luonnistu. 

Lahjaksi saatu viinipullo, edelleen korkkaamatta.

Kynttilät luovat ihanaa tunnelmaa. Taustalla koristelemani joulukuusi.

Niin, ja yöllä lähdimme vielä yöelämään. En muista koskaan olleeni jouluna itse juhlimassa, mutta mukavaa oli kaikkien kavereiden kanssa. Nyt on vuorokausirytmi ihan sekaisin. Tapaninpäivänä menimme elokuviin ja vasta puolenyön seutuvilla poistuimme ja seuraavana ja sitä seuraavana on tullut valvottua luvattoman pitkään.