Olen jo siis
pienestä pitäen tullut tutuiksi tatuointien kanssa. Ja olen aina tykännyt
tarkkailla muiden tatuointeja sekä kuulla tarinoita niiden takaa. Erityisen
kiinnostavaa on kuulla, miksi joku on päätynyt johonkin tiettyyn kuvioon.
Jollekin
tatuointi on osa selviytymisprosessia. Toiselle tatuointi on kaunis muisto. Ja
kolmas vain halusi tatuoinnin ilman sen suurempaa suunnitelmaa tai
syvällisempää tarinaa.
Olen seurannut,
miten vuosien saatossa tatuoinneista on tullut suosituimpia ja suosituimpia.
Vesipuistossa ollessani näin tietenkin paljasta pintaa ja huomioin, että kyllä
vain: suurimmalla osalla on tatuoinnit.
Aivan erityisesti
mieleeni piirtyi se hetki, kun olin tässä parisen vuotta sitten Gran Canarialla
reissussa. Yövyimme laivassa, jota meille vuokrasi eräs islantilainen. Hän oli
yltä päältä tatuointien peitossa ja hän kuvasi olevansa taiteilija. Paitsi
hänen taiteensa oli nimenomaan juuri tatuoinnit. Kun kerroin, ettei minulla ole
yhtään tatuointia, hän sanoi minusta tulevan joku päivä muodin edelläkävijä.
Jonain päivänä iho, jossa ei ole tatuointeja, palaa muotiin.
Minua ei ole
koskaan kiinnostanut muoti. Jos joku asia on muodissa, alan jopa välttelemään
sitä. Näin myös tatuointien kanssa. En ole koskaan kokenut tatuointia tarpeelliseksi.
Olen joskus kyllä
leikitellyt ajatuksella. Mitä jos minulla olisi tatuointi? Millainen se olisi?
Olen kuitenkin aina ajatusleikissäni ajautunut umpikujaan.
Tatuoinnin riskit
Ensinnäkin tatuoinnissa
on aina olemassa riski. Riski, että joidenkin vuosien kuluttua kuva alkaa tympimään. Miten sitä osaa valita
sellaisen tatuoinnin, johon ei kyllästyisi koskaan? Värillisissä tatuoinneissa
värit myös haalistuvat ajan myötä. Iho muuttuu ajan saatossa ja vanhetessa
meistä tulee ryppyisempiä, joka varmasti vaikuttaa osaltaan tatuoinnin
ulkonäköön. Entäs sitten aineet, joista tatuointi on tehty? Iho on ihmisen
suurin elin, joten mietin, liukeneeko tatuoinnista kehoon jotain sinne
kuulumatonta?
Piikkien kautta
voi periaatteessa levitä myös vakavia tauteja. Espanjassa on kyllä todella tiukat
hygieniamääräykset, joten täällä kyllä uskaltaisin tehdä tatuoinnin.
Tuoretta
tatuointia on hoidettava huolellisesti, koska kyseessä on avohaava. Se ei saa
päästä tulehtumaan. Ja tietenkin pelottaa, mitä jo se kaikesta huolimatta
tulehtuu? Tämä kohta mietityttää Espanjassa ja Kanarialla ollessa. Onko tämä
sittenkään se paras paikka tatuoinnin ottamiseen.
Lisäksi tatuointi
jää iholle käytännössä loppuiäksi. Tatuointeja ei voi poistaa, korkeintaan
haalistaa. Tai sitten voi tehdä uuden ja paremman tatuoinnin päälle.
Tuskinpa kukaan,
joka menee laittamaan tatuointia, kuitenkaan ajattelee sen poistoa myöhemmässä
vaiheessa. Tatuointi tehdään loppuiäksi.
Lisäksi se kipu
pelottaa. Huh.
Miten valita oma tatuointi?
Koska
tatuoinnissa ajatuksena on, että se tulee olemaan lopun ikään, niin sitä
suuremmalla syyllä sen tulisi miellyttää omaa silmää. Sen tulisi olla kuvio,
johon ei pääse kyllästymään. Hyvän tatuoinnin kruunaisi tarina. Jos sillä olisi
joku syvällisempi merkitys kantajalleen. Sillä ei ehkä ole väliä, kumpi tuli
ensin: tatuointi vai tarina.
Miettiessäni
tatuointia omalle kohdalle, pohdin seuraavia kysymyksiä.
Mustavalkoinen vai värillinen tatuointi?
Värillinen, ehdottomasti. Vesivärin kaltaiset
värit olisivat kauniit.
Listaa asioita, joita pidät visuaalisesti
kauniina?
Revontulet, tähtitaivas, metsä, riikinkukko, sateenkaari,
kukat, lootuksenkukka, perhoset, keijut, sulka, Feenix-lintu, lohikäärme
Listaa muuten vain asioita, joista pidät?
Karhut, eläimet, matkailu, sitaatit, kompassi,
Otava-tähtikuvio, mytologia, historia, elokuvat, sarjat, kirjat,
kirjoittaminen, vanhan ajan kirjaimet, museot, emalikyltit, orkideat, ruusut,
pilvet, metsät, vesi, vesiputoukset, tiimalasi, pelikortit…
Tatuoinnin paikka
Mihin tatuointi tulee?
Paikalla on
ratkaiseva merkitys. Vielä nykypäivänäkin se saattaa vaikuttaa
työmahdollisuuksiin, vaikka niin ei tietenkään pitäisi olla.
Itse olen miettinyt,
että paikan on oltava sellainen, joka on piilossa ja voin näyttää sen vain
harvoille ja valituille. Esimerkiksi reisi olisi loistava.
Tatuointi –kyllä vai ei?
Olen kallistunut
tatuoinnin kannalle. Enää pitäisi keksiä se oikea kuvio.
Tatuointi olisi
minulle symboli uudesta alusta. Haluan olla varma, että juuri se kuvio on minua
varten. Olen varmaan vuoden ajan pohtinut, että kompassi olisi hyvä ja siinä
olisi vesivärit taustalla. Kompassi kuvastaisi sitä, miten minussa yhdistyvät
pohjoinen ja etelä, sekä toisaalta itä ja länsi. Värit taas kuvastaisivat
värikästä persoonaani.
Toisaalta olen
miettinyt myös revontulia, mutta en keksi tarinaa. Haluaisin minun tatuoinnilla
olevan tarina… Siksi kompassi tuntuu hyvältä. Ja se voisi olla myös minun ”suunnannäyttäjä”,
etten enää koskaan eksy.
Kompassikuvion
huono puoli on, että se on sellainen klisee. Ties miten monta
kompassitatuointia on tuolla maailmalla.
Myös elämänpuu voisi olla mielenkiintoinen.
Vaarana on, että
jään jahkailemaan tatuoinnin ottamista ja miettimään pääni puhki. Kaverini
totesi, että minun vain tulisi mennä. Muuten en koskaan tee tatuointia. Mutta
minun tulisi mennä sitten, kun haluan sen tatuoinnin. Olipas tyhjentävästi
neuvottu.
Ehkäpä minä kohta
menen tatuointia tekemään...
Onko sinulla tatuointia? Mitä neuvoja antaisit ensikertalaiselle?
Onko sinulla tatuointia? Mitä neuvoja antaisit ensikertalaiselle?
Ei ole, sillä kammoan neuloja. Mutta laillasi olen leikitellyt ajatuksella ja miettinyt millaisen tatuoinnin ottaisin, jos ottaisin.
VastaaPoistaSe olisi pieni, ehkä nilkassa. Ihmisten nimiä "kielletään" usein tatuoimasta, mutta voisin ottaa mieheni nimen alkukirjaimen ja sydämen. Toisaalta se on myös ehkä hieman "klisee". Hyvä tatuoija osaisi ikuistaa koirieni kasvot tatuointiin, mutta ne ei olisi enää pieniä tatuointeja. Se voisi olla sisilisko - Kanarian kotikuntamme tunnuseläin. Kaikki nämä olen mielessäni nähnyt aina mustavalkoisina.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan pohdintaasi tatuoinnista. Minusta on hienoa, ettet hätäile ja haluat tatuointisi olevan enemmän kuin hetken mielijohteesta valittu kuva.
Niinpä, sama, neulat kammoksuttaa. Kun aloit kuvailla mahdollisia tatuointejasi, niin näin ne myös mustavalkoisina. Luulen, että kaikki aiheet on jo tatuoitu ja olisi hankala löytää sellaista täysin uniikkia...
PoistaJotenkin pyöreä kuvio viehättää, värit viehättävät ja se kompassi edelleen viehättää. Katsotaan, miten tatuoinnin kanssa käy vai jäänkö jahkailemaan. :D Kiva, että tämä aihe kiinnostaa! :) Mukavaa viikon alkua!
Minustakin on mukava jäädä seuraamaan, minkälaisen tatuoinnin otat, jos otat. :) Jos todella haluat tatuoinnin ja keksit sopivan, niin ehkä tatuointi silloin ei jää pelkästään ajatuksen tasolle. Tatuoinnit ovat tosiaan yleistyneet valtavasti: olin kerran sellaisessa työpaikassa, jossa enemmistöllä oli tatuointi tai useampikin, joten aloin pitää tatuoimatonta ihoa katoavana harvinaisuutena jo silloin. Itse en ole koskaan halunnut tatuointia, joten en osaa kuvitella, millaista sellaisen haluaminen on, mutta ymmärrän kyllä muiden ihmisten syitä ja tarinoita tatuointien takana (yhdelläkin miehellä oli lastensa nimet valtavan kokoisina käsivarsien sisäpuolella; niihin tuskin ikinä kyllästyy ja niin lapset ovat lähempänä itseä kuin jos nimet olisivat käsivarsien karvapuolella). Parhaimmissa tatuoinneissa voisi kuvitella kaiken natsaavan ja merkitysten olevan kohdillaan. Jos vielä itse osaa suunnitella ja/tai piirtää, tatuointi voi ilmentää juuri niitä asioita mitä on toivonutkin. Tsemppiä jahkailuun ja mahdolliseen toteutukseen!
VastaaPoistaNiin, minulla on vähän vielä vaiheessa tämä, mutta mahtavaa kuulla, että aiheena kiinnostaa myös sinua. Ja onpas jännä, että niin siulla kuin Menninkäisellä ei ole tatuointeja. :) Ehkä en olisi näin päättämätön, jos tietäisin satavarmaksi haluavani vaikkapa sen kompassikuvion, mikä edelleen tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta, joskin sen kliseisyys ärsyttää. Ehkäpä pitäisi marssia tatuointiliikkeeseen ja kertoa tämä heille, ehkäpä he jotenkin osaisivat orientoida prosessia eteenpäin... Mutta en tosiaan halua tehdä tatuointia vain tatuoinnin vuoksi, vaan haluaisin sillä olevan syvempi merkitys. Yksi tatuointi-idea minulla on ja siinä olisi hieno tarinakin, mutta samalla se olisi pikkuinen tatuointi ja minä haluaisin sellaisen kämmenen kokoisen tatuoinnin. Mutta katsotaa, mitä tapahtuu! Kertonen blogissani, mihin ratkaisuun päädyn. :D
PoistaMinulla on ollut tatuointi. En puhu tatuointien puolesta enkä niitä vastaan, jokaisen tulee tehdä omat päätöksensä asiasta. Minun tatuointitarinani alkoi aika tarkalleen 20 vuotta sitten, ja olen kirjoittanut siitä blogiini: http://hehkuvainen.blogspot.com/2011/07/lintu-lahti-lentoon.html
VastaaPoistaTatuointi on asia, jota on hyvä miettiä kunnolla. Mutta lopulta, siis aivan loppujen lopuksi, se on kuitenkin tunneasia, jota ei voi täysin järkeistää. Kuuntele itseäsi, niin päädyt varmasti oikeaan ratkaisuun. :)
Kiitos, Hehkuvainen! Heti kävin lukemassa. Olipas hurja tarina! Ei ehkä sitä, mitä juuri nyt olisin halunnut lukea, mutta todella opettavainen kertomus kaikin puolin. Herätti paljon ajatuksia ja hyvin osasit suhtautua arpeen. Itsekin tykkään omista arvistani, ne näyttävät elettyä elämää.
PoistaNiin, ei kai tässä muuta voi kuin tutkiskella ja pohtia, onko se tatuointi loppujen lopuksi minua varten. Kiitos kommentistasi ja neuvosta! :)
Tatuoinnit ovat hienoja ja mielestäni on jokaisen oma valinta ja kiva ilmentämismuoto, ihokoruja voisi sanoa. Itsellä ei ole, eikä tule, koska koen vastarannan kiiskinä, että kohta ihmisillä on enemmän tatuointeja, kuin ei ole, joten on kiva olla tässä naturelli, eikä mennä virran mukana. Toisaalta menisin, jos se tuntuisi oikealta minulle, mutta ei tunnu, ei sopisi jotenkin omaan tyyliin, koska en tykkää, että mitään on liikaa, esim. koruja. Tämä on jokin ihan oman pääni sisäinen juttu, tuntuu puhtaammalta kun ei ole omalla iholla tatuointeja, mutta muilla niitä ihailen.
VastaaPoistaIhanaa viikkistä Vivi Vinna. <3
Veit sanat suustani! :D Itsekin koen jollain tapaa olevani vastarannan kiiski, sellainen oman polkuni kulkija ja tatuointeja on jo valtaväestöllä. En myöskään tykkää suuremmin koruilla koreilla, minulla on joitakin koruja, mutta hyvin minimaalisesti. Minustakin iho on puhtaampi ja raikkaampi ilman tatuointia (itsestäni siis puhuttaessa, muilla tatuoinnit näyttävät hienoilta ja tykkään niitä katsella).
PoistaOlen siis vieläkin kahden vaiheilla, haluanko minä tatuointia oikeasti vai en ja toisaalta, ei ole vielä löytynyt sellaista kuvaa, joka tuntuisi omalta. Ehkä vielä ei ole se tatuoinnin hetki, mutta mutta...Jospa tulevaisuudessa?
Hei, ja kiitos, siulle myös hyvää viikonloppua, Tiia! :)
VastaaPoista