tiistai 5. elokuuta 2014

KERTOMUS VIIKONLOPUSTAMME ESPANJAN MAASEUDULLA

Nyt on se aika vuodesta, kun Zaragozassa ja monessa muussa Espanjan sisämaan kaupungissa kadut ovat harvinaisen tyhjiä. Ihmiset ovat lähteet rannoille ja lomille. Kuumuus on kaupungeissa melkein sietämätöntä. Täälläpäin onkin sellainen sanonta, että yhdeksän kuukautta on talvea ja kolme helvettiä.  Tuo sanonta kuvaa aika hyvin paikallisten ajatuksia.

Minulle lämpö ja auringonpaiste on ihanaa! Ei tietenkään silloin, jos se menee +40ºC kieppeille. Talvikuukausien kovasta tuulesta en pidä, koska se on melkein pahempaa kuin mitkään Suomen pakkaset. Tuuli menee vaatteiden sisälle, pilaa kampauksen, saa silmät itkemään, piiskaa minut kohti maata, saa korvat kipeiksi. Niinpä näinä kuukausina ei ole riemulla rajaa, kun on lämmintä. Tosin olisi kiva mennä rannalle. Sellaista ei täällä ole, paitsi tekoranta. Ei siis sama asia. 

Viikonloppureissumme
Olimme suunnitelleet viikonlopuksi miniloman maaseudulle, jossa saisi helpotusta helteeseen. Perjantaina, jolloin piti matkan startata, alkoi yllättäen raesaekuuro! Täällä harvoin sataa. Ja vielä harvemmin rakeita. En itse asiassa muista kokeneeni yhtään raekuuroa täällä. Tämän raekuuron aikana satoi ainakin golfpallon kokoisia rakeita. Hirmuinen jytinä vain kuului, kun ne iskeytyivät rakennukseen.
Golfpallon kokoisten rakeiden sataessa ei uskaltanut mennä ulos, joten tyydyin kuvaamaan ikkunasta. Kuva on minun ikkunanäkymä, eli melkolailla suoraan naapurin terassille, jossa on ihania kasveja.
Lopulta lykkäsimme lähtö seuraavaan päivään. Yöllä möykkäsi ukkonen ja taivas oli täynnä upeita salamoita. Aamulla oli kuin mitään sadetta ei olisi ollutkaan ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Starttasimme matkaan ja paria tuntia myöhemmin löysimme itsemme keskeltä karua Aragonian aavikkomaisemaa. 

Tulimme pieneen kylään ja majoituimme siinä yli 100-vuotiaassa talossa. Voitteko uskoa, että iltapäivällä alkoi raekuuro! Jo toinen lyhyen ajan sisällä ja näin tuli koettua kaksi raekuuroa ja vieläpä kahdessa eri paikkaa. 
Muuten loppupäivä ja ilta hurahti kuin siivillä. Kylissä ja maaseudulla oleilussa on se huono puoli, että aika tuntuu kuluvan nopeammin. 

Iso, iso mänty
Seuraavana päivänä teimme retken päästäksemme katsomaan mäntyä, joka on niin valtaisan iso, että se on yksi Aragonian isoimmista. Olin nähnyt tuon legendaarisen männyn aikaisemmin vain kuvista, jotka olin löytänyt talon vinttejä kolutessa. 
Mänty kauempaa katsottaessa.
Kuva männystä ainakin 30 vuoden takaa.
Mänty nyt ja ennen.
Menimme maastoautolla. Kiemurrellessa pieniä, kapeita hiekkamutateitä, ymmärsin, miksi me mentiin sillä. Talvella sinne tuskin edes uskaltaisi mennä. Siinä vaiheessa ajattelin, että missä Jumalan selän takana se mänty kasvaa. Joka kerta kun näin puun, ajattelin sen nyt tuossa viimein olevan. Matka jatkui pienen ikuisuuden. Kunnes viimein saavuimme määränpäähämme!

En ollut osannut kuvitella kuvan puuta niin hienoksi ilmestykseksi luonnossa. Sen valtaisat oksat kohottautuivat kohti taivasta ja siinä tuli itselle hyvin pieni olo. Miten pieni onkaan ihminen luonnon voimien edessä!
Seuraavaksi retki jatkui jonnekin maaseudun sydämeen, jossa nousimme ylös mäkeä. Siellä oli upeat maisemat joka kolkkaan ja niitä olisi voinut tuijottaa ikuisuuden. Yläpuolella lenteli paljon korppikotkia. Ne oli vaikuttavan näköisiä turvallisen välimatkan päästä katsottaessa.
Maisema oikealle katsottaessa...
...ja vasemmalle katsottaessa. Huikeat maisemat kaikkiin ilmansuuntiin!
post signature

10 kommenttia:

  1. Aivan ihania kuvia! Haaveilen joskus matkustavani Espanjan maaseudulla... Huoks!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt pääsit nojatuolimatkalle ja toivottavasti piakkoin pääset oikeasti matkalle Espanjaan! Täällä on paljon kaunista ja tutustumisen arvoista näkemistä! :) Tervetuloa Espanjaan! Kiitos sinulle, kun liityit lukijaksi, tervetuloa! :) Vanhoja postauksia voi lukea myös, olen kirjoittanut paljon Espanjasta ja reissuista täällä ja sieltä voi löytyä myös vinkkejä omille reissuille. :)

      Poista
  2. Mukava retki teillä ja aivan ihanat maisemat! (pst! Suomessa taas on 3 kuukautta kesää ja 9 kk helvettiä... :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, kiva, kun tykkäsit ja matkasit mukanamme näin virtuaalisesti! :) Hihihi, joo, lainataan sanonta Suomeen. :D Tosiaan aika huvittava tuo sanonta "tenemos nueve meses de invierno y tres de infierno". :D Kyllä niiden kylmien tuulisten kuukausien jälkeen oon iloinen tästä ihanasta auringonpaisteesta ja lämmöstä, enkä ainakaan valita. :)

      Poista
  3. Heh, mä taas kärsin kuumuudesta ihan äärirajoille asti, ja kiroan että missä helvetissä mä asun (Lämpömittari Helsingissä näytti 73 astetta)! :D Aivan ihanan näkösiöä maisemia, pakko matkustaa joskus sinne kattelemaan. Twitterissä kanssa naureskelin että kun espanjalaiset kauhistelee raekuuroa, niin suomessa tämä ilmiö on melkein normaali! Jostain syystä repesin sille, että matkustit kattomaan mäntyä, joihin täällä törmää noin joka toinen minuutti kun käppäilee pihalla! :D Satuitko kattomaan siellä aavikkomaisemassa lämpömittaria, ja jos katoit, niin paljonko näytti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siellä on vissiin nyt aika hyvät hellesäät ollu. :) Mitäh, noin paljon? Voiko olla mahdollista? Huhhuh, ihan kuin saunassa.. Täälläpäin on aika karut maisemat, mutta omalla tavallaan viehättävät. Espanjassa onneks on niin vaihtelevat maisemat, että jokaiselle löytyy jotakin. Täältä ei Pyreneet ole kaukana, jos tekee mieli mennä metsäisempään paikkaan. :) Hih, joo, vähän huvittavaa kyllä, mutta se oli tosi erikoinen mänty. :) En kattonu mittaria aavikkomaisemissa, mutta läheisessä kylässä oli +24ºC, joka oli aika jees verrattuna Zaragozan yli +30ºC helteisiin. :P

      Poista
  4. Kivan näköistä seutua, tosta puusta tuli mieleen lastenkirja Ferdinand-härästä, joka istui suuren puun alla, eikä halunnut kenellekään mitään pahaa...
    Kyllä mäkin Suomen talven valkkaan ennen kuin senkin, mikä on Kanarialla. Mantereen talvesta en tiedä, mutta kyllä Kanariallakin kylmä osaa olla. Tosiaan etenkin, jos tuulee.

    VastaaPoista
  5. Kieltämättä omalla tavallaan kauniita maisemia. Onneksi Espanjassa maisemat on hyvin monimuotoisia. :) En ole kuullutkaan tuosta lastenkirjasta, mutta jos sattuu joskus vastaan, niin täytyypä tutustua tarkemmin. Suomen talvessa on niin paljon hyviä asioita, mutta tää tuuli on se paha, joka tekee talvista inhottavia. :P Jännä, että Kanarialla voisi olla kylmä. Olen jotenkin aina kuvitellut ne sellaisiksi "paratiisisaariksi", joissa on ympäri vuoden hyvät kelit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=981883

      Poista
    2. Näyttää hauskalta! :) Kiitos linkistä! :) Minä itse asiassa tykkään tosi paljon kaikista saduista yms. Ja nyt aikuisiällä olen kerännyt joitakin valittuja satukirjoja, jotka vaikuttivat mielenkiintoisilta. :) Täytyy palata aiheeseen vaikka postauksen muodossa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)