torstai 9. heinäkuuta 2015

FIFTHY SHADES OF GREY (eroottinen draama, v.2015, 125 min.)

Minun täytyy tunnustaa, etten ollut kuullut tästä elokuvasta. En muuta kuin kerran lyhyen maininnan radiossa. Siksi yllätyin, kun katsoin Fifthy shades of Greytä ja häkellyin, millaisesta elokuvasta oikein on kyse. Tietysti tämä tapahtuu juuri sen kerran, kun en ota yhään selvää ennakkoon, enkä tiedä genreä tahi tarinaa. Voitte siis arvata yllätykseni ja ilmeeni, kun herra Grey esittelee ”leikkihuoneensa”…

Sittemmin minulle selvisi, että Fifthy shades of Grey on ollut esillä joka paikassa ja elokuva on herättänyt paljon keskustelua ja jopa pienimuotoista polemiikkia.
Juoni: Elokuva kertoo rikkaan Cristian Greyn (Jamie Dornan) ja opiskelijatytön Anastasia Steelen (Dakota Johnson) suhteesta, joka saa hieman erikoisia piirteitä…

Arvostelu: Lähtöasetelma ”rikas mies, herkkä nainen” on todella kliseinen. Siitä huolimatta rakkaus, fyysinen kemia, jota he tunsivat toisiaan kohtaan, oli todella mielenkiintoista. Valitettavasti siihen se jäikin. Elokuvaa on syytetty jopa pehmopornoksi ja sitä se minunkin mielestä on. Juonellisesti se ei tarjoa mitään. Ei yhtään mitään. Elokuva onkin parhaimmillaan juuri alkupuolella, kun nuoret tekevät tuttavuutta keskenään ja ilmassa sinkoilee kipinöitä. Kohtaus, jossa he lentävät kaupungin yllä on mielestäni koko leffan paras ja ihanin. Ja varsinkin siinä taustalla soiva musiikki sopii siihen kohti loistavasti. Fifthy shades of Greyssä pidinkin yksityiskohdista. Sellaisista, joissa esimerkiksi kuvataan läheltä jokin ele.

Elokuvassa on hetkensä, mutta kokonaisuus jää köyhäksi. Ja loppu oli todella huono, oikea riman alitus.
 
Aineksia olisi ollut paljon enempään. Jos minä olisin saanut toimia käsikirjoittajana, niin olisin jollain tavalla muuttanut Cristiania siten, että hänelle tapahtuisi jotain, jota kautta ymmärtäisi, ettei pohjimmiltaan ole sellainen. Ettei hän ole ”fifthy fucking shades of grey”… Ehkä lähtöasetelma olisi ollut kiinnostavampi, jos Anastasia olisi ollut se rikas ja Cristian opiskelija… Tiedän, että elokuva perustuu kirjaan. Jota en tietenkään ole lukenut. Yleensä kirjat ovat parempia ja uskon ja toivon, että niin on tässäkin tapauksessa.

Näyttelijöistä sen verran, että todella pidin Greyn näyttelijästä. Hän meni niin täydestä rikkaan roolissaan ja onnistui tuomaan hahmoonsa kovuutta olemalla samaan aikaan todella söpö. Vaikka häntä voisi syyttää yhden ilmeen näyttelemisestä. Tuohon rooliin hän kuitenkin istui todella hyvin. Todella ihana näyttelijä!
 
Anastasian näyttelijättärestä en taasen pitänyt, vaikka ymmärrän miksi hänet on valittu. Jostain syystä hän ei tehnyt vaikutusta tässä roolissa. Tosin nostan hänelle hattua, miten rohkea näyttelijätär!

post signature

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

JO TOINEN LAUKKULÖYTÖ KIRPPARILTA (!)

Tänään tein mahtavan laukkulöydön kirpparilta. Menin sinne pyörähtämään pyöräajelun lomassa (eilen pyöräilin 60 km ja tänään 16 km). Käsveska kiinnitti huomioni heti, sillä tuontapaista neliönmallista laukkua olin ajatellut pidemmän aikaa ja nyt se suorastaan kirjaimmelisesti käveli vastaan. Hinta oli vain 2€, joten oli ihan pakko ostaa se siltä istumalta. Normaalisti en tee heräteostoksia, mutta tämän kohdalla tein poikkeuksen.

Olen ihan innoissani tästä laukusta, koska siinä on taas sellaista vanhan ajan platinaa. En tiedä meneekö vintage-kategoriaan, mutta pääasia, että minä tykkään. Kaiken lisäksi se tuntuu laadukkaalta.

Kuvassa laukku näyttää tosi isolta. Ihan noin iso se ei ole, miltä vaikuttaa, vaan se on sellainen keskikokoinen. Väriltään se on tummanruskea. 

Tämä on jo toinen laukkulöytö samaiselta kirpparilta tälle vuotta. Aikaisemmasta löydöstäni kirjoittelin täällä klik. Molemmissa veskoissa on jotain kivaa. Se aikaisempi on itse asiassa päässyt jo käyttöön, sillä juhannuksena se keikkui olkapäälläni. 

Yhtä asiaa minä kyllä ihmettelen. Miten voi olla mahdollista, että näin lyhyen ajan sisään löydän jo toisen yli-ihanan laukun? Niitä tulee ostettua muutenkin todella harvoin. 

Niinpä minun oli pakko kysyä kirpparin pitäjältä, mistä hän näitä ihania laukkuja oikein löytää. Vastauksena kuului, että milloin mistäkin.
Pahoittelut huonontuneesta kuvanlaadusta. Kuvailen nyt kännykällä, ja sillä laatu on mitä on.
En myöskään osaa sanoa, mikä minua näissä vanhoissa laukuissa kiehtoo. Mitä kuluneemman näköinen, niin sen parempi! Ei tarvitse olla mikään merkkilaukku, vaan riittää, että malli, muoto ja väri miellyttävät. Ja se, että se on vanha, mutta ei reuhka. Minulla taitaa olla jonkin sortin heikkous näitä käsveskoja kohtaan, mutta toisaalta eihän naisella voi olla liikaa laukkuja, eihän?
post signature

maanantai 6. heinäkuuta 2015

KOLIKOT KERTOVAT

Sanotaan, että ihminen on pohjimmiltaan keräilijä. Minä olen nyt aikuisena yrittänyt välttää sitä. En haluaisi turhaa krääsää tai pieniä esineitä nurkkiin pölyyntymään. Haluan vain hyödyllisiä tavaroita, sellaisia, joille on tarvetta ja käyttöä. 

Kuitenkin vuosien varrella sitä kertyy tavaraa ikään kuin huomaamatta. Ja olikin aika koomista huomata, että itse asiassa minähän keräilen tiettyjä juttuja, vaikkakaan en mitenkään aktiivisesti.

Yksi niistä ovat kolikot. Ja mystisesti 2 €:n kolikot. Niistä on tullut vastaan niin erikoisia yksilöitä, etten ole raaskinut laittaa niitä kiertoon, vaan säilönyt ne lippaaseen.

Tässä ne ovat. Rakkain on tuo Tove Janssonin juhlaraha (ylhäällä vasemmalla). Siitä en luopuisi, mutta muista ehkä joskus. Eurot ovat hauskoja, kun sieltä voi osua vastaan erikoisuuksia. Harvemmin sitä tulee kuitenkaan omia kolikoitaan sillä silmällä katsottua. Yleensä käy niin, että vahingossa huomaan kukkarossani olevan joku outo kolikko. 

Vähän aikaa sitten veli voitti hedelmäpelissä sievoisen potin, kaikki kolikkoina, Josta minäkin sitten sain etsimällä etsiä, löytyisikö joku erikoisempi yksilö. Kolikkoharrastus nosti päätään! 

Keräiletkö sinä jotain? 
post signature

torstai 2. heinäkuuta 2015

KINGSMAN: SALAINEN PALVELU (komedia, toiminta, seikkailu, v.2015, 2h 09 min)

En normaalisti tykkää agenttielokuvista. En ole nähnyt esimerkiksi James Bondeja. Kylmä räiskintä ja naisten kaataminen ei ole ihan sitä, mitä elokuvalta odotan.

Jostain olin saanut vihiä, että Kingsman olisi hyvä ja erilainen vakoojaelokuva, joten päätin antaa sille mahdollisuuden. Ja täytyy sanoa, että tykkäsin todella -siis todella paljon!
Kuva on lainattu netistä.
Juoni
Ongelmallisen taustan omaava lähiöteini Eggsy päätyy herrasmiesagentin Harry Hartin siipien suojiin. Eggsyllä on elämänsä tilaisuus todistaa olisiko hän isänsä veroinen agentti…

Samaan aikaan multimiljonääri punoo omia kieroutuneita suunnitelmiaan, miten pelastaa maailma liialliselta väenpaljoudelta.
Kuva on lainattu netistä.

Arvostelu
Kingsman: salainen palvelu-elokuva osoittautui todellakin erilaiseksi agenttielokuvaksi. Ensinnäkin tarinan päähenkilöt olivat erilaisia ja kiinnostavia. Eggsy ei ole mikään ”hopealusikka perseessä” syntynyt, vaan tulee melko vaatimattomista oloista.

Juoni oli eheä ja hyvä alusta loppuun, mutta ei syvällinen. Tällaisessa elokuvassa sen ei tarvitsekaan olla, vaan pääasia, että se tempaisee mukaansa. Elokuva on toki pitkä, mutta tarina vie mennessään ja koko ajan on toimintaa päällä.

Räiskintäkohtauksilta ei tässäkään elokuvassa voinut välttyä, mutta ne on tehty suurimmaksi osaksi tyylillä ja saavat paikoin katsojan pidättelemään hengitystään. On myös kohtia, jotka ovat hurjaakin hurjempia. Toinen klisee oli hyvän ja pahan vastakkainasettelu, mutta toisaalta ilman sitä ei oikein voisi tehdä tällaista leffaa. Ja toki tästä löytyi se kolmaskin klisee eli naiset, mutta siitä ei oltu tehty liian suurta numeroa.

Kingsman on kuvattu hyvin. Milloin ollaan lähiössä, pubissa, hulppeassa kartanossa... 

Kliseistä huolimatta pidin valtavasti tästä elokuvasta, eikä vähiten huippunäyttelijöiden Colin Firth ja Samuel L. Jacksonin ansiosta. Tämä on varmasti paras agenttielokuva! Ei sillä, että niitä hirveästi olisin nähnyt, mutta tämä on yksinkertaisesti erinomainen ja viihdyttävä elokuva.

post signature