Mutta siltikin sitä miettii,
miten esimerkiksi oma olemassaolonikin oli niin pienestä kiinni. Sillä…
Mitä jos äiti ei olisi koskaan muuttanut Helsingistä Pohjois-Karjalaan?
Hän ei olisi silloin
tavannut isääni, eikä minua olisi.
Mitä jos emme olisi muuttaneet maalle?
En olisi harrastanut niin
paljon erilaisia urheilulajeja, en olisi oppinut, miten rikasta on asua
maaseudun rauhassa, eikä minusta taatusti olisi tullut näin luovaa ja
mielikuvituksellista. Maalla asuminen todellakin
teki minusta minut. Se antoi juuret ja kotiseuturakkauden. En myöskään olisi
tavannut lapsuudenystävääni, jonka kanssa olen edelleen yhteydessä.
Mitä jos en olisi koskaan aloittanut piirtämään ja tekemään sarjakuvia? Minun sarjakuvaa ei olisi koskaan syntynyt,
enkä olisi koskaan julkaissut niitä lehdissä.
Mitä jos en olisikaan mennyt diskoon, vaan olisin jäänyt opiskelukämppääni
yönä, jolloin joku murtautui sinne ja tuikkasi paikat tuleen? En ehkä olisi tässä, enkä olisi muuttanut
opiskelemaan kaupunkiin.
Mitä jos en olisi opiskellut matkailualaa? En olisi saanut restonomin papereita. En olisi
tavannut koulukavereitani. En olisi ollut töissä ravintolassa ja diskossa, enkä
ehkä olisi saanut ensimmäistä oikeaa kesätyöpaikkaani.
Mitä jos en olisi asunut asuntolassa opiskeluaikoinani? En olisi tavannut hyvää ystävääni, joka
on minulle kuin pikkusisko.
Mitä jos en silloin yhtenä iltana talvella joulun aikoihin olisi mennyt
pelaamaan pokeria ensimmäistä kertaa elämässäni? En olisi koskaan tavannut yhtä parasta ystävääni,
joka tuolloin toimi pelinhoitajana. Sen jälkeen alkoi hyvä ystävyys. Hän on se
henkilö, jonka perässä olen matkustanut ympäri Suomea. Moni reissu ja kokemukset
olisivat jääneet kokematta ilman häntä ja innolla odotan uusia seikkailuja.
En olisi koskaan löytänyt
pokeriharrastusta, eikä minusta olisi tullut korttihaita, joka lopulta matkusti
kisoihin toiselle puolen Suomea ja yli 300 hengen joukosta sijoitun 16:ksi.
Mitä jos en olisi koskaan tavannut espanjalaista poikaystävääni? En osaisi espanjaa (ainakaan näin hyvin),
en olisi ehkä muuttanut maahan ja elämäni olisi ollut montaa kokemusta
köyhempi. Minusta ei olisi tullut sitä henkilöä, joka olen tänä päivänä. Hänen
ansiostaan kasvoin ihmisenä. Minusta tuli parempi ja viisaampi.
Mitä jos en olisi ottanut vastaan ensimmäistä kesätyöpaikkaani
kotikunnassani? Mitä jos olisinkin sen sijasta lähtenyt Vaasaan, josta minulle
oli tarjottu töitä?
Kesätyöni Suomessa on ollut minulle tärkeä työ. Koen olevani siinä hyvä ja se
on juuri sitä, mitä opiskelinkin. Mikä parasta, olen voinut palata siihen.
Mitä jos Zaragozassa en olisi koskaan pysähtynyt kadulla ja osallistunut
arvontaan? En voittanut
arvonnassa, mutta sain ystävän, jonka luokse olen matkustanut Pamplonaan ja
pidetään tiiviisti yhteyttä.
Mitä jos en olisi aloittanut kirjallisuuskurssilla, jota veti eräs kuuluisa
espanjalainen kirjailija? En olisi koskaan julkaissut kahta kirjaa kurssitovereideni kanssa tai
osallistunut kirjallisuustapahtumiin.
Mitä jos en olisi mennyt syömään ulos silloisen poikaystäväni ja hänen
perheensä kanssa? En
olisi nähnyt lehteä, enkä sitä myöten ilmoitusta Titanic-näyttelyn saapumisesta
Zaragozaan. Hain töihin ja pääsin, viime hetkellä. Työpaikka Titanicissa oli
ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista kokemuksistani.
Mitä jos en olisi perustanut omaa yritystä? En olisi saanut ensisysäystä copywritingin
maailmaan. En olisi saanut kokemusta myyntityöstä. En olisi oppinut
epäonnistumaan.
Mitä jos en olisi koskaan osallistunut yrittäjyystapahtumiin Teneriffalla? En olisi tavannut niin upeita ihmisiä,
enkä yhtä parasta ystävääni. En olisi edes varmaankaan ajatellut muuttavani
Teneriffalle.
Mitä jos en olisi muuttanut viime talvena Teneriffalle juuri oikeaan
aikaan? En ehkä
välttämättä olisi löytänyt töitä Teneriffalta niin nopeasti, jos ollenkaan ja
minulle olisi jäänyt huono kokemus saaresta. Enkä olisi varmaan tullut
uudestaan. Kohtalo kuitenkin järjesti, että olin Teneriffalla juuri oikeaan aikaan
ja oikeassa paikassa. Mikä ihmeellisintä, tapasin työhaastattelussa naisen. Tutustuin häneen ja meistä tuli heti sydänystävät!
Mitä jos en olisi päättänyt hakea toista työtä Suomessa? En olisi tutustunut niihin upeisiin ihmisiin ja olisin montaa kokemusta köyhempi. Tämän työn sain myös siksi koska minulla oli restonomin paperit ja kokemusta alalta.
Mitä jos minulla ei olisi ollut rohkeutta muuttaa elämääni? Elän juuri nyt sellaista elämää, mitä haluan
elää. Minusta tuntuu, että edistyn konkreettisesti tavoitteissani. Vielä on
matkaa, vielä on parannettava, vielä on kehityttävä, vielä on opittava. Mutta
tärkeintä on se, että olen menossa oikeaan suuntaan.
Mitä jos en olisi koskaan aloittanut sukututkimusta silloin yli 15 vuotta
takaperin? En olisi
tutustunut erääseen naiseen, joka on kaukainen sukulaiseni. Hänen ansiostaan
sain aiheen mielenkiintoiselle artikkelille, joka julkaistiin viime joulukuussa
valtakunnallisesti ilmestyvässä lehdessä.
Mitä jos en olisi tavannut viime kesänä erästä henkilöä? Nyt saan kirjoittaa artikkelin tuosta
henkilöstä.
Mitä jos en olisi jaksanut etsiä huonetta sinnikkäästi, vaan olisin
tarttunut ensimmäiseen tai toiseen vaihtoehtoon Santa Cruzissa? En olisi löytänyt tätä ihanaa kämppää ja
ihanaa kämppäkaveriani.
Mitä jos en olisi mennyt vielä kolmatta kertaa yritystapahtumaan? En olisi tavannut uudestaan erästä henkilöä, josta tuli minun mentor ja joka tukee minua kaikin tavoin. Ja vaikka hän muutti toiselle puolen maapalloa, olemme edelleen yhteydessä ja saan häneltä apua.
Mitä jos en olisi mennyt vielä kolmatta kertaa yritystapahtumaan? En olisi tavannut uudestaan erästä henkilöä, josta tuli minun mentor ja joka tukee minua kaikin tavoin. Ja vaikka hän muutti toiselle puolen maapalloa, olemme edelleen yhteydessä ja saan häneltä apua.
Mitä jos en olisi osallistunut Facebookissa olleeseen koulutukseen
copywritingista? En olisi
löytänyt kurssia ja en olisi saanut työmahdollisuuksia, joita minulla nyt on.
Mitä jos en olisi mennyt silloin yhtenä iltana baariin yksin? En olisi saanut tietää
patikointiryhmästä, johon nyt kuulun ja jonka kanssa menen aina sunnuntaisin
patikoimaan. Enkä olisi tutustunut erääseen naiseen, joka järjestää
kielivaihtoja Santa Cruzissa.
Mitä jos en olisi mennyt kielivaihtoon? En olisi tutustunut hollantilaiseen mieheen, joka
sai minut nauramaan. Uskon, että meistä tulee hyvät ystävät.
Mitä jos en olisi mennyt patikoimaan? Moni ihana patikointireissu olisi jäänyt kokematta,
monet naurut nauramatta ja en olisi tutustunut näihin ihaniin ihmisiin.
To be continued…
Millainen on Sinun elämäsi "mitä jos?" Kirjoita blogiisi ja linkkaa alle!
Millainen on Sinun elämäsi "mitä jos?" Kirjoita blogiisi ja linkkaa alle!
Mielenkiintoista pohdintaa. Mulle tulee elämästä mieleen shakkipeli. (...ja mä en edes osaa pelata shakkia...) Yksi siirto johtaa toiseen ja vie pelin erilaiselle uralle kuin toisenlainen siirto olisi vienyt.
VastaaPoistaTotta! Tosi hyvä vertaus. :) Tapahtui mitä tapahtui, niin toivottavasti selvitään elämän shakkipelistä voittajina. :)
PoistaTykkäsin kovasti tästä kirjoituksesta! <3 Sinulla on hurjan kiehtova elämäntarina, vaikka elämä tuskin on vielä puolessavälissäkään. Siispä ajatella, mitä kaikkea upeaa ehtii vielä tapahtua! Täytyy miettiä, kirjoittaisinko itsekin Mitä jos -postauksen, kunhan tunnelma on siihen sopiva. :)
VastaaPoistaOi, kiitos kaunis aivan ihanasta kommentistasi! Alun perin bongasin idean tähän Tiian Minäkö keski-ikäinen -blogista. Suosittelen lukemaan! Näistä tulee olo, että elämä on todellakin ihmeellistä.
PoistaHih, tässä oli itse asiassa enemmän tekstiä, kun minulle on sattunut yhtä ja toista. Sitten poistin osan, koska en keksinyt, mikä jonkin tapaus x tarkoitus oli myöhemmässä elämässä. Toisaalta halusin painottaa ystävyyssuhteita ja toisaalta myös Teneriffaa, koska minusta todellakin tuntuu, että Teneriffa on elämäni käännekohta. :)
Olisi aivan ihana ja todella mielenkiintoista lukea sinun Mitä jos-postaus! <3