MILLAINEN MATKAILIJA OLEN?

Jokin aika sitten pohdin sitä, miksi matkustan. Jutulle tulee nyt jatkoa ja tällä kertaa pohdin, millainen matkailija olen.

Ainakin olen melko spontaani. Saatan saada ahaa-elämyksen jostain kohteesta ja varaus on tehtävä melkein siltä istumalta. Toki mahdollisuuksien mukaan pyrin suunnittelemaan matkojani, koska se on niin hauskaa ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Silloin yleensä saa myös parhaimman mahdollisen hinnan, kun tekee varaukset hyvissä ajoin etukäteen. 

Olen myös jonkin verran mukavuudenhaluinen. Siinä mielessä, etten enää mihin tahansa murjuun haluaisi välttämättä majoittua. Matkalla olen kuin lomalla ja silloin haluan olla mukavasti ja rennosti. Siksi suosin yleensä hotelleja, joihin olen kehittänyt ne kuuluisat hotellikriteerini. Toisaalta en pistäisi pahaksi, jos joskus tarjoutuisi tilaisuus majoittua jossain perheessä. Silloin yleensä tutustuu parhaiten maahan ja sen ihmisiin. Joskus olen kyllä niin tehnyt, esim. Venäjällä. Hyvät muistot jäi. 

Etsin myös erikoisia majoituksia, joissa on ainutlaatuista tunnelmaa. Se voi olla hotelli historiallisessa rakennuksessa tai majoitusta puumajassa, mutta jokin erikoisuus olisi plussaa. En kuitenkaan mielelläni tinkisi mukavuuksista. Meille on tärkeää, että huoneen hintaan sisältyy mannermainen buffet-aamiainen.

Matkakohteella ei niin ole väliä, lukuun ottamatta niitä tiettyjä paikkoja ja maita, joita listasin tässä postauksessa. Matkabudjetti, matka-aika eli siirtyminen paikasta a paikkaan b ja käytettävissä oleva aika ratkaisevat. Etusijalla ovat kohteet, joissa on kulttuuria ja kaunista luontoa. Minulle turvallisuus on myös tärkeä seikka. Myös lähimatkailu on vaihtoehto, kuten kirjoitin tässä postauksessa.

En käytä aikaa sen miettimiseen, onko kohde turistirysä vai tuntematon. Jos itse en ole siellä koskaan käynyt, niin minulle se on riittävä syy matkustaa. Siinä mielessä olen ennakkoluuloton. Tavallisesti matkustan enemmän kaupunkeihin kuin luonnon helmaan keskelle ei mitään.

Joskus olemme lähteneet reissuun omalla autolla ja joskus päätyneet vuokraamaan auton. Muistissa ovat vielä tunnelmalliset reissut Suomessa, kun kierrettiin Itä-Suomea autolla ja jopa nukuttiin siinä. Unohtamatta road trippejä Venäjällä ja Ranskassa. Teneriffalla puolestaan vuokrattiin auto. 

Seuraan paljon erilaisia tarjouksia monilta sivustoilta ja suorastaan metsästän niitä. Tämä on tullut vasta viime aikoina pinnalle, mutta jo nyt olen onnistunut saamaan huikeita tarjouksia. Tykkään myös lento+hotelli-paketeista, sillä olen huomannut niiden olevan monesti parhaimpia diilejä. 

En sano myöskään ei valmismatkoille. Voisin ihan hyvin lähteväni pakettimatkalle jonnekin kaukaiseen kohteeseen, johon yksinäni ei rahkeet riittäisi. Ryhmä toisi minulle turvallisuuden tuntua. Tai jos matkaohjelma olisi erityisen mielenkiintoinen ja ok hinta, niin kyllä minä lähtisin. 

Tosin tykkään niin paljon matkojen suunnittelusta ja toteuttamista, että tähänastisessa elämässäni olen ollut vain kerran valmismatkalla, nimittäin Tunisiassa. Olin kyllä tyytyväinen ja mielestäni se oli kannattava diili, kun kierrettiin koko Tunisia ja takuulla näin paikkoja, joihin ei muuten olisi tullut lähdettyä. 

Paras aika matkustaa on loma-aikojen ulkopuolella, jolloin hinnat ovat edullisemmat ja muita turisteja ei ole niin paljon. Silloin vaarana on, ettei sää ole paras mahdollinen.

Matkoilla tykkään valokuvata. Jostain syystä aivan erityisesti kissoja...

Olen myös melko pihi matkailija. En esimerkiksi tykkää maksaa nähtävyyksistä, joissa on rahastuksen makua ja valitsen tarkkaan ne nähtävyydet, joista maksetaan. Mainittakoon esimerkiksi vaikka Parc Güell -puisto Barcelonassa, jonne ennen pääsi ilmaiseksi ja nyt joutuu maksamaan melko suolaisen hinnan. Se, jos mikä, tuntuu rahastukselta. 

Matkoilla minulle riittää vallan mainiosti kiertely ja paikan ilmapiiristä nauttiminen. Toki sitten on sellaisia nähtävyyksiä, jotka on melko oleellisia ja sen kerran, kun matkustaa, niin hyvähän se olisi myös ne nähdä. Esimerkiksi Lontoossa Madame Tussauds –vahakabinetti on kallis, mutta toisaalta yksi Lontoon kivoimmista paikoista. 

Kannattaa myös muistaa, että edelleen on olemassa ilmaisia nähtävyyksiä tai museoita, jonne pääsee jonain tiettynä päivänä maksutta.

Pihistelen myös ruoan kanssa matkoilla. Syömme hyvin aamupalalla ja sillä sitten jaksaa pitkälle iltapäivään. Saatamme mennä ruokakauppaan ja ostaa salaatit tai patongit sieltä. Itse asiassa ruokakaupoissa kiertelykin on hauskaa ja sitä tulee tehtyä lähes kaikilla reissuilla. Silloin näkee hyvin, miten paljon ne vaihtelevat kussakin maassa. 

Reissun päällä tavoitteena on kuitenkin syödä vähintään kerran ihan oikeassa ravintolassa ja nauttia sen maan ruokakulttuurin antimista. Monesti näin budjettimatkailijana, kun ei ole vara syödä joka päivä ravintolassa. Se tosin riippuu myös matkakohteesta. 

Venäjällä ravintolassa syöminen oli käsittämättömän halpaa, joten menimme ravintolaan useamman kerran.

Portugalissa oli mielenkiintoista syödä ravintolassa. Siellä tarjoilijat ujuttavat pöytääsi juttuja, joita et ole tilannut. Jos erehdyt syömään niitä, niin lasku on myös sen mukainen. Siksi tarjoilijalle täytyy erikseen sanoa, ettei haluta tätä pöytään. 

Espanjassa aperitiivit puolestaan sisältyy hintaa. Eli jos tarjoilija tuo pöytääsi vaikkapa leipää tai oliiveja, niin ei tarvitse pelätä lisärahastusta siitä. Espanjassa on erittäin suosittuja menu del día, jotka ovat kohtuuhintaisia ja monipuolisia päivän menuita. Espanjassa nimenomaan kannattaa mennä ravintoloihin, sillä hinta ja laatu kohtaavat. Ruokakulttuuri on fantastinen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Myös eettisyys on tärkeää. Toki en millään voi olla selvillä kaikesta, mutta esimerkiksi Thaimaaseen en matkustaisi, ennen kuin ympäristöasiat saadaan siellä paremmalle tolalle, kuten myös tiikereiden ja elefanttien asiat. 

Tällainen matkailija minä olen. Ehkä siis melko tavallinen. Vai yllättikö joku kohta? Löydätkö itsestäsi samoja piirteitä?