torstai 15. lokakuuta 2015

IHMEELLINEN PÄIVÄNI

Tämä päivä oli hyvin epätavanomainen, joten kerron siitä. Heräsin aamulla aikaisin ja olin menossa valintakokeeseen erään minulle ajankohtaisen kurssin tiimoilta. Vain sitten kuullakseni, ettei minun ole millään muotoa mahdollista päästä sille. Tutkintojani kun ei ole hyväksytty. Se jäi silloin aikoinaan tekemättä, koska kääntäjälle olisi pitänyt laittaa alkuperäinen(!) todistus ja minusta se tuntui liian kovalta vaatimukselta. Nyt olen oppinut kantapään kautta, että tutkinto kannattaisi hyväksyttää täällä (homologar).

Kaiken tämän kurssihässäkän tiimoilta mieli oli matalalla. Tuntui siltä, että kaikki suunnitelmat menevät pipariksi, enkä onnistu missään. Minulla on eräs tavoite mielessä ja kurssi olisi ollut tärkeä osa tuota tavoitetta ja tulevaisuuttani. Joskaan ei onneksi välttämätön.

Päiväni ei siis alkanut parhaimmalla mahdollisella tavalla… Tiistaina oli täällä muuten epäonnen päivä. Koska oli tiistai ja 13.pvä. 

Päiväni kuitenkin piristyi kertaheitolla iloisilla uutisilla. Siitä kiitos ihanille ystäville! Ensinnäkin teimme varauksen ravintolaan ensi viikoksi. Sitten sovin toisen ystävän kanssa, että nähdään pian. Ja kolmas ilouutinen, sain tietää kaverilta casting-tilaisuudesta amerikkalaiseen elokuvaan, ja casting olisi vain tänään ja huomenna. Siitä oli lehtijuttukin. 

Jutussa kerrottiin elokuvaprojektista, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Sotasankari, jonka rinnalla kulki uskollinen koiraystävä. Perustuu tositapahtumiin. Sitä kuvataan ympäri Espanjaa ja tää on yksi niistä paikoista! Niinpä haussa on 300 ekstraa. Siitä saa jopa pienen palkkion. 
 
Olin heti menossa tähän tilaisuuteen ja houkuttelin miehenikin mukaan. Olimme paikalla n. klo 16.45, eikä silloin ollut paljon porukkaa. Piti vain hengailla ja odottaa. Lyöttäydyimme erään nuoren naisen seuraan, joka oli tosi mukava ja koko se aika juteltiin niitä näitä. 
Päivän asuni. Uudet sammaleenvihreät housut, ihanat! Ja tuo takki on ihan paras.
Melko pitkään piti odottaa, ennen kuin alkoi tapahtua. Siinä vaiheessa väkeä oli tullut pilvin pimein. Paikalle tuli nainen, joka tekisi valinnan. Jatkoon tai ulos. Ja se oli sitten menoa. Porukkaa alkoi tippua pois. Toisia onnisti ja pääsivät sisään. Jatkoon pääsijät olivat sellaisia, jotka oikeasti sopivat haussa oleviin profiileihin.

Tuli meidän vuoro. Totuuden hetki. Mies pääsi heittämällä sisään. Minun kohdalla nainen mietti ehkä about 2 sekuntia ja sitten minäkin pääsin jatkoon. Meidän seurassa ollut nainen taas ei ja meitä harmitti hänen puolestaan. Niin mukava ja armeijatausta. Olisi sopinut elokuvaan kuin nakutettu. 

Siitä matka jatkui hotellin saliin, jossa piti täyttää kaavake. Meitä infottiin elokuvasta ja valintaprosessista. Annettiin kaavake eteenpäin hakuprosessiin tarvittavine dokumentteineen ja sitten toinen nainen nappasi jokaisesta hakijasta kuvan. Olin yksi numero muiden joukossa. Paikalla oli huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia.

Lähdettiin takaisin kotiin päin ja matkan varrelta otin tämän kuvan paikasta, jossa casting oli.
Sen pituinen se. Loppujen lopuksi hieno ja unohtumaton päivä. Olen nyt yhtä kokemusta rikkaampi ja kiitollinen siitä, että sain jakaa sen miehen kanssa. Me ollaan aina naurettu, että jos minä muistutan Scarlett Johanssonia, niin mies on kuin ilmetty nuori George Clooney. Saas nähdä miten meidän käy.

Minulla on toki aikaisempaa kokemusta elokuvissa avustamisesta, siitä voi lukea täällä klik

Olen tosi innoissani siitä, että täällä kuvataan jotain amerikkalaista leffaa. Siis vau. Olisi huikeaa saada osallistua sen tekoon. Mutta tuskin pääsen sisään. Miehiähän siellä pääasiassa haettiin, mistä kielii elokuvan aihe ja casting. Sali oli täynnä ukkoa. Naisia, ei kovinkaan monta. Nyt jännitetään siis miehen puolesta. Mut hei, oon silti iloinen! Ainakin sain hienon casting-kokemuksen ja who knows… ;)
 post signature

6 kommenttia:

  1. Siistiä että teillä on noin hienoja mahdollisuuksia siellä etelässä! Miksiköhän Suomen minilandiassa ei ole ikinä tällaista (vai enkö vain osaa etsiä)? Olen vilpittömästi iloinen ja onnellinen puolestasi. Hienoa, että tartuit tilaisuuteen - tällaista ei tule vastaan joka päivä! Informoi toki jatkossa miten kävi, oikein mielenkiintoinen aihe! P.s Tuo kuvan asu sopii sinulle kuin nenä päähän. Todella kaunis! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, Suomi voisi matkia Espanjaa ja järjestää elokuvien promotilaisuuksia ja muita elokuvatapahtumia. :) Mut muuten koen, että Suomessa on helpompi päästä avustajaksi kuin täällä. :P Oletko kokeillut avustajarekistereihin liittymistä? :) Se voisi olla yksi tie elokuvan tekoon, vaikka rahallisesti se ei ole kannattavaa, mutta kokemuksena hieno. Tää on eka kerta, kun olen ollut casting-tilaisuudessa täällä. Sit olin yhdessä espanjalaisessa avustajarekisterissä, mutta sitä kautta ei koskaan tärpännyt.

      Kiitos paljon, ihana! :) Vaikka eihän se oo varmaa, päästäänkö ollenkaan varsinaisiin kuvauksiin asti. Tää oli tällainen esikarsinta ja viel on yks karsinta edessä. Toki kerron, jos jotain kerrottavaa tulee, tulokset tästä tulee 1.-10.11. Eli vielä saa odotella. Mut joka tapauksessa oon iloinen tuosta casting-kokemuksesta. :) Totta, ei tällaista tule vastaan kovin usein. Ja jos tulee, niin minulla on yleensä ollut huonoa tuuria ja olen joko a) täysin haettavan profiilin vastakohta tai b) olen juuri silloin Suomessa/matkoilla. :P Kesällä täällä haettiin avustajia Game of thrones -sarjaan(!!!), jota kuvataan parhaillaan Espanjassa, Navarrassa, Peñiscolassa... Ps. Kiitos kaunis! :) Itsekin tykkään tosi paljon. :)


      Poista
    2. Oi vähänkö jännää tuo casting, toivottavasti onnistaa!

      Edelliselle kommentoijalle: en tiedä missä päin asut, mutta ainakin täällä "Suomen elokuvakaupunki" Turussa on ihan hyvät mahdollisuudet päästä leffoihin mukaan, sekä kaikenlaisia elokuvatapahtumia, joita järjestää Scene.
      http://www.sceneturku.fi/scene/ilmoittaudu-elokuva-avustajaksi

      - Hansu // Hassutellen

      Poista
    3. Kiitos! Toivotaan näin! :)

      Hei, kiitos vinkistä! Tuohan on hyvä tietää ja jos siitä olisi apua. Kiitos paljon Hansu. :) Itse muuten olin sellaisessa avustajarekisterissä kuin http://www.effc.fi/ joka toimii Itä-Suomessa. :)

      Poista
  2. Harmi toi pääsykoe mutta hienoa toi leffajuttu! Minun kotikaupungissa on tässä syksyllä kuvattu erästä kotimaista elokuvaa ja tuo poppoo on ollut pariin otteeseen meidän työpaikallakin kuvaamassa. Sinnekin haettiin avustajia, mutta kun se on työaikana eikä elokuvan aihe oikein liippaa läheltä, niin olen tyytynyt katselemaan toisinaan lähelläkin vilahtelevia leffan päänäyttelijöitä, ekstroja ja muuta henkilökuntaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kurja juttu, kun ei saanut edes yrittää päästä sisään kurssille. Pöh. Oi, onpa jännää! :) Heheh, mie oisin varmaan pyytänyt vapaata vain jotta pääsisi auttelemaan elokuvanteossa. :D Tosi mielenkiintoista tuo kyllä! Ainakin oot saanu seurata leffan tekoa ihan autiopaikalta! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)