keskiviikko 28. lokakuuta 2015

KUNTOSALILLE KUNTOKUUROILEMAAN!

Olen liikkunut tytöntylleröstä asti. Aikaisemmin enemmän harrastuksenomaisesti ja siksi, koska se oli kivaa. Oli kivaa mennä lumikenkäilemään metsään. Luistella pitkin jään pintaan. Hiihtää laduilla. Ratsastaa hevosella. Kävellä metsässä. Uida järvissä ja lammissa. Pelata sulkapalloa. Rullaluistella. Pyöräillä. Jo 16-vuotiaana ilmoittauduin kuntosalille, jossa kävin epäsäännöllisen säännöllisesti, eikä minulla ollut hajuakaan mistään treeniohjelmista. Tein mitä mieli teki. Pääasiahan oli, että tein jotain? 
 
Opiskeluaikoina kävin iltapäivisin eri jumpissa pari kertaa viikossa ja kuntosalilla silloin tällöin. Hiihto ja muu jäi. Kuntosaliharjoittelusta ei ollut edelleenkään suurempaa tietämystä, eikä mielenkiintoa. Kuhan tein jotain. 

Kunnes sitten muutin Espanjaan. Täällä aloitin 3 vuotta sitten kuntosalin, mutta treeniohjelmalla. Oli ohjaajat, jotka neuvoivat jokaisen laitteen käytön oikeaoppisesti. Tuloksia alkoi näkyä. Lihakset tulivat esiin ja olin todella tyytyväinen omaan kehooni. 

Olen ollut ajoittain myös Suomessa ja kuntosali on silloin kyllä jäänyt, mikä näkyy heti omassa kunnossa. Kunnes olen palannut takaisin Espanjaan ja takaisin kuntosalille. Olen myös huomannut, että Suomessa lihon muutaman kilon ja Espanjassa laihdun. Varsinainen jojoilija! Kyse on tosiaan vain muutamasta kilosta. Huomionarvoista on se, että olen siis pysynyt koko aikuisiän lähes samanpainoisena. Mahdun omiin teiniajan vaatteisiini. 

En silti voi olla huomioimatta, että Espanjassa elän sitä kaikkein terveellisintä elämää. Ruokavalio on paljon terveellisempi täällä kuin Suomessa. Suomessa syön ihan liikaa leipää ja salaattia liian vähän… 
Kuntosalille, mars
Tulipas pitkä pohjustus, mutta halusin tehdä postauksen siitä, että olen nyt palannut takaisin kuntosalille. Olen käynyt siellä lokakuun alusta asti pari kolme kertaa viikossa. 

Viime viikolla ja tällä viikolla olen käynyt suhkot ahkerasti. Hikoilin kuin sika. Sain ahaa-elämyksen. Tänne on tultava joka päivä. On tehtävä joka päivä jotain. Juttelin ohjaajan kanssa. Haluan saada tämän pallovatsan pois.

Sain hyvät vinkit, miten tästä eteenpäin. Ihanne olisi, jos tulisin joka päivä salille. Jokaisen treenin alussa juoksisin sellaisen puolisen tuntia lämmittelynä. Sitten steppiä ja tavoite on 12 min. Seuraavaksi laitteita, joilla saan harjoitettua lihaksiani.  Kaiken sen päälle teen eliptica-laitteella 20 minuuttia. Hiki on taattu! Tosin en tiedä jaksanko ihan joka kerta juosta puolta tuntia. Ei siksi ettenkö jaksaisi, mutta kun se on niin tylsää. Mutta yrittänyttä ei laiteta! :)
Tällä treeniohjelmalla on helppo aloittaa ja sitten se kannattaa vaihtaa toiseen. Treeniohjelmia voi kysyä omalta kuntosalilta.
Mistä tämä yhtäkkinen ”yli”-innostus. Vähempikin riittäisi ja ennen minua ei olisi saanut kirveelläkään kuntosalille joka päivä. Mutta minulla onkin nyt aivan erityinen motivaatio. Muistatte varmaan tämän postauksen, jossa kerroin olleeni castingissä? Noh, ei minulle tietenkään ole ilmoitettu pääsenkö. Tulipahan vain mieleen, että jos oikeasti se soitto tulisi, niin minun olisi parempi olla kunnossa. Ja olisi hienoa olla huippukunnossa. Varsinkin, kun elokuvan aihe on sellainen, johon avustajiksi haluttiin nimenomaan urheilullisia tyyppejä. 

Vaikka en tiedä valitaanko minut, niin joka tapauksessa tämä on todella hyvä syy motivoida itseään. Kuukauden päästä haluan olla huippukunnossa! 

Tosin minulla on muitakin menoja ja salille meno joka päivä ei onnistu. Mutta tästä eteenpäin ainakin yritän mennä niin usein kuin mahdollista! 

Kuntosali on niin kätevä täällä kaupungissa, koska liikkumismahdollisuuksia on rajoitetusti. Täällä en enää uskalla pyöräillä, sillä missä ei ole pyörätietä, niin Espanjan lain mukaan pitäisi pyöräillä autojen keskellä. Ei kiitos.

Oikeastaan olen löytänyt täällä kuntosalin. Tarkoitan, että siitä on tullut minun juttuni. Sitä ei pilaa sää, sillä salille pääsee aina –satoi tai paistoi. Lisäksi, kun siitä on maksanut kuukausitaksan, niin se motivoi todellakin käyttämään kuntosalia.

Nyt todella yritän parhaani, että kuntokuuri pitää. Ruokailen terveellisesti ja kaikki herkut jäävät toistaiseksi. Paitsi silloin, kun menen Madridiin. Kirjoitin tästä täällä, koska siitä saa lisää motivaatiota jakaessa kuntosuunnitelmat muiden kanssa. On ikään kuin pakko seistä sanojensa takana!

Käytkö sinä kuntosalilla tai oletko joskus käynyt? Onko sinulla vinkkejä juoksemiseen?
post signature

8 kommenttia:

  1. Mä olin liian hätäinen, ja laitoin jo ekaan versioon kommentin... :P

    Siis joo. Meillä olisi työpaikalla ilmainen kuntosali. Pieni, mutta kaikki peruslaitteet löytyy. Olen käynyt siellä kolme kertaa. Yhtä monta yhteensä koko elämäni aikana kuntosalilla. Musta se on vaan jotenkin "luonnotonta." Itse käyn mieluummin hiihtämässä (...jos talvella sattuu olemaan lunta...), pyöräilemässä, ratsastamassa, tanssimassa, koirien kanssa ulkona. Monet lajeistani ovat kaiken lisäksi "jalkaurheilua", koska jalkani ovat vahvat, toisin kuin kädet, joissa ei ole voimaa edes yhteen punnerrukseen...

    Mutta tärkeintä on tietysti löytää se itselle mieleinen tapa liikkua. Silloin liikunnasta ei tule suorittamista, vaan se on nimenomaan luonteva ja mielekäs tapa viettää vapaa-aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups. :P Kerkesköhän se julkaistua ja sitten menin vielä muokkailemaan? Sori, sori! :P

      Ymmärrän täysin tuon siun pointin luonnottomuudesta. Jotenkin tästä vain on tullu vaivaton ja monipuolinen tapa pitää itsestään huolta kaupungissa. Jos en kävis kuntosalilla, niin ei tulis juuri liikuttua, kävelylenkkejä lukuunottamatta. Suomi on kyllä onnekas maa, koska siellä todella on monipuoliset liikkumismahdollisuudet ja luonto on lähellä. Täällä jos haluaa luonnon helmaan, niin on otettava auto alle ja mentävä sillä johonkin suuntaan...

      Heh, kuntosalilla näkee joitakuita, jotka treenaavat innoissaan käsivarsia, mutta sitten jalkatreenit unohtuu. ;)

      Niinpä! :) Pääasia, että jotenkin kuntoilee ja pitää itsestänsä huolta ja voi hyvin. :) Kuntosali voi olla joskus tylsää, mutta toisaalta se myös näkyy kehossa, joten ihan mielellään jatkaa siellä käyntiä. :)

      Poista
  2. Kävin joskus ahkeraankin ja hyvässä kunnossa toki silloin oli, nykyään koiralenkkejä vaan. Ihania kuvia sinusta, hyvän tuulen kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut koiralenkithän on kivoja. :) Hehehe, hyvä, että hyvä tuuli välittyy, vaikka muuten miun kuntosalilook on melko räjähtäneen näköinen. ;)

      Poista
  3. Minä käyn 2-3 kertaa aamuisin viikossa kuntosalilla.. Vähän rankkoja nuo mun aamut, kun salin takia herään 4.40, jotta ehdin käydä salilla ennen duunia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maiju, supernainen! <3 Mie en ikinä jaksais nousta noin aikaisin salille! :O Mut varmaan se antaa aikamoista boostia päivään. :)

      Poista
  4. Joskus nuorempana (n.11v) kävin kuntosalilla, tarkoitus oli kuntouttaa kipeä selkä pois. Ylipainoa oli (okei, on edelleen mutta siis... :D) ja kaikki väittivät sitä syyksi. Ohjaaja teki oman ohjeman, alussa kevyemmin, myöhemmin rankemmin. Selkäkipu vain yltyi treenaamisesta, ei tehnyt hyvää. Taas kaikki sanoivat minulle että johtuu huonosta kunnostasi, treenaa lisää. Lopulta kipu yltyi niin pahaksi ettei treenaamisesta tullut mitään. Olimme jo vanhempieni kanssa hieman aikaisemmin menneet lääkäriin tutkituttamaan. Röntgenet ja kaikennäköiset taivutukset puhtaat, ei ollut syytä epäillä mitään. Annoimme asian olla, ja jätin salitreenin pois. Kipu pysyi, ja alkoi olla jo niin pahaa että aamulla en päässyt sängystä ylös ilman huutoitkua, samoin illalla sänkyyn. Olin jo niin turhautunut, että vaadin päästä yksityiselle lääkärille. Menimme Helsinkiin, selkä kuvattiin magneetilla. Yksi päivä sitten lääkäri soitti, ja kertoi kyseessä olevan pahalaatuinen välilevynpullistuma. Sanoi, että joko leikataan, tai annetaan ajan parantaa. Koska aikaparannus määriteltiin erittäin epävarmaksi, ja kivut olivat kovat, niin menin sitten alakouluikäisenä selkäleikkaukseen. Leikkaus itsessään onnistui, mutta paraneminen vei kauan. Selkään kertyi nestettä, meni noin vusi että se sieltä lähti, sen jälkeen kivut helpottivat eivätkä ole takaisin tulleet. Leikkauksen jälkeen kontrollissa lääkäri kertoi, että aika ei olisi parantanut, oli jo niin pahaksi yltynyt. Sanoi, että syyt olivat sekä perinnölliset, (molemmilla vanhemmilla muutamaa vuotta aikaisemmin oli tehty sama operaatio) ylipainosta johtuvat, sekä liiallisen treenin tuloksena syntynyt. Se pisti miettimään.
    Tarinassa ei olisi muuten mitään järkeä, mutta opetus tulee tässä: En enää ikinä luota kenenkään muun tekemiin treeniohjelmiin, ja treenaan vain itseni mukaan, inhimillisyyden rajoissa. Voisin jopa sanoa saaneeni lievät traumat kuntosaleista ja siellä treenaamisesta. Minua ei kyllä motivoi mikään moiseen, ei sitten kirveelläkään. :D Hienoa tosin että joku tykkää, ei vain ollut minun juttu, ja sen sain kalliisti kokea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, siulla on ollut tosi rankka kokemus! Ja noin nuorena vielä. :( Hiljaiseksi vetää. Toki fysioterapeutitkin ovat vain ihmisiä ja erehtyväisiä. Oletan, että ohjelman teki fysioterapeutti? Tosi kurja juttu joka tapauksessa. Kipujen kanssa ei ole kivaa. Ja en yhtään ihmettele, jos jäi trauma kuntosalia kohtaan.

      Olet oikeassa, että liikunnassakin pitää mennä inhimillisyyden rajoissa. Kuntosalilla pitäisi pitää välipäiviä. Itse laitan aina pienet painot, koska idea on toistaa liikettä. Ei ole järkeä laittaa hirmu painoja, jos ei jaksa tehdä sarjaa. Eli liikkeen pitää olla miellyttävä. En koskaan tee mitään, mikä sattuisi, mutta kuntosalilla ei ole tullut vastaan sellaista. Oman kokemukseni perusteella treeniohjelma on hyvä olla, koska siten tulee treenattua kokonaisvaltaisesti. Muuten saattaisi käydä hassusti ja keskittyisin liikaa vaikkapa käsivarsiin. :D Tosin jos käyn useammin kuin tuon kolme kertaa viikossa, niin sitten niinä muina päivinä en tee laitteita ollenkaan, vaan ainoastaan juoksua ja steppiä.

      Mutta ei kaikkien tarvitse kuntosalilla käydä, vaan tärkeintä on löytää se oma liikuntajuttu, josta nauttii! Tsemppiä sinulle tuleviin liikkumisiin ja toivottavasti löydät tai olet jo löytänyt sopivan ja kivan liikuntaharrastuksen! Liikkuminen kannattaa, mutta kohtuus kaikessa tietenkin. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)