Juuri, kun olin
menettänyt uskoni elokuviin. Juuri, kun olin pohtinut, ettei uusia ideoita
elokuvarintamalla ole. Näen Interstellar-elokuvan ja olen täysin mykistynyt! Interstellar
palautti uskoni elokuviin. Tietenkin juuri silloin, kun olin ehtinyt tehdä
postauksen luonnoksiin manaten, ettei elokuvamaailmassa ole enää uusia, raikkaita
ideoita. Mutta taisin olla väärässä?
Menimme yhtenä keskiviikkona
katsomaan tämän kyseisen tuotoksen elokuvateatterissa, koska silloin pääsee
aika paljon edullisemmin sisään kuin normaalisti. Tämä vinkkinä kaikille teille,
jotka oleilette Espanjassa. Kannattaa hyödyntää nuo keskiviikot, joita
kutsutaan día de espectador.
Emmimme kahden
elokuvan väliltä ja lopulta valkkasimme Interstellarin. Kyseinen leffa oli jo
aikaisemmin kiinnittänyt huomioni, koska olin lukenut sen olevan tämän vuoden
mystisin elokuva. Tiesin siitä ainoastaan sen, että se kertoo
tutkimusmatkailijoista, jotka matkaavat avaruudessa madonreiän läpi.
En ehkä olisi
valinnut sitä, jos olisin tiennyt sen olevan lähes kolmi-tuntinen. Elokuvateatterissa
se voi olla liian pitkä aika. Varsinkin silloin, jos elokuva osoittautuu
hutivalinnaksi. Onneksemme tämä oli niistä harvoista kerroista, kun ei liiemmin
oltu otettu elokuvasta selvää ennakkoon ja hyvä niin. Lopulta nuo kolme tuntia todellakin
hurahtivat nopeasti. Leffa kirjaimellisesti imaisi mukaansa! Ja onneksi ei
vessahätäkään iskenyt kesken kaiken. ;)
Elokuvan on
ohjannut Christopher Nolan. Pääosassa
loistaa Matthew McConaughey, joka
tekee elämänsä roolisuorituksen. Aikaisemmin en hirveästi pitänyt hänestä
näyttelijänä. Mieleni muuttui, kun katsoin Kuinka menettää kundi 10 päivässä.
Aloin jollain tasolla pitämään hänestä ja viimeistään True Detective vakuutti
minut siitä, ettei Matthew ole vain romanttisten elokuvien näyttelijä, vaan
hänestä olisi paljon muuhunkin. Ja juuri tässä Interstellar-elokuvassa Matthew
loistaa parempana kuin koskaan!
|
Kuva on lainattu netistä. |
Juoni
Tuntemamme
maailma on vaarassa. Ryhmä tutkimusmatkailijoita lähtee avaruuteen matkalle
löytääkseen planeetan, jossa elämä olisi mahdollista.
Arvostelu
Tässä elokuvassa
on kaikki, mitä elokuvalta (hyvältä sellaiselta) voi toivoa: hyvä ja eheä, paikoin monisyinen juoni,
kiinnostava ja erilainen tarina, syvyyttä, tunteita nostattava, mielenkiintoiset
hahmot, yllättävä, mieleenpainuva. Niitä kaikkea oli Interstellar,
puhumattakaan hienoista roolisuorituksista ja ohjauksesta!
Pitkästä aikaa minulla on ilo esitellä
täyden kympin elokuva. Ainakin minun mielestäni se on sitä.
Interstellarissa ihmiskunta on katastrofin partaalla. Pidin
siitä, että oikeastaan idea siihen on lainattu menneisyydestä eli elävästä
elämästä. Olette varmaan kuulleet Dust Bowlista? Se oli kausi 1930-luvulla
Yhdysvalloissa, jolloin esiintyi valtaisia pölymyrskyjä. Interstellarissa
esiintyy vähän samanlainen ilmiö –paitsi, että se uhkaa koko ihmiskunnan
tulevaisuutta. Toisin sanoen tarinassa oli sellaista uskottavuutta, jota minä
toivon elokuvilta.
Siinä käsiteltiin
paikoin monimutkaisiakin aiheita, mutta ne osattiin selittää juuri sopivasti
ilman, että pää menisi pyörälle. Ja huom, minä katsoin tämän espanjaksi!
Interstellar sai
minut jopa kyyneliin ja todella kosketti sydämestä, minkä lisäksi se jäi pyörimään
mieleen vielä pitkäksi aikaa katsomisen jälkeen. Tämä on minulle yksi hyvän elokuvan piirre. Jos se jää mieleen, saa sinut pohtimaan ja keskustelemaan, niin se yleensä kielii harvinaisen hyvästä (tai jossain tapauksissa harvinaisen huonosta) elokuvasta.
Todella suosittelen tämän katsomista.
Se on huikea ja ansaitsee tulla nähdyksi elokuvateatterissa. Suosittelen tätä myös siinäkin tapauksessa, vaikka sci-fi olisi hieman outo aihepiiri.
Itse asiassa Interstellar on niin hyvä, että pidän sitä yhtenä lempielokuvistani.
Oletteko te
nähneet kyseisen elokuvan? Mitä piditte? Tai jos ette ole vielä nähneet, niin aiotteko katsoa?