PÄIVÄ POMPEJISSA

Yksi Rooman matkan kohokohdista oli retki Pompejiin. Alusta asti meille oli selvää, että haluamme tehdä sinne päiväretken Roomasta käsin. 

 

Roomasta Pompejiin

Selvitin eri vaihtoehtoja, josta päädyimme omatoimimatkaan. Kaikki muut vaihtoehdot karsiutuivat jo alkumetreillä, koska ne olivat -noh, liian kalliita. Omatoimimatka tulee niin paljon edullisemmaksi, minkä lisäksi siinä on aina myös sellaista seikkailun tuntua. Sekä tietenkin oma vapaus mennä ja tulla niin kuin mieli tekee. 

Ostimme siis junaliput Napoliin ja se teki yhteensä 22€. Roomasta Pompejihin on matkaa reilu 200 km. Lippujen osto onnistui lippuautomaatista. Matka alkoi, kun aamulla aikaisin menimme Termini-asemalle. Taas täytyy nostaa peukkua hotellin sijainnille, sillä se oli vain kivenheiton päässä. Näin meidän ei tarvinnut varata aikaa esim. metrossa liikkumiseen, mikä olisi tarkoittanut sitä, että olisi pitänyt nousta ylös vieläkin aikaisemmin. Minä olen sitä paitsi tosi aamu-uninen.

Hyppäsimme junaan ja menihän siinä aikaa, ennen kuin oltiin Napolissa. Napolissa piti sitten ostaa lippu Circumvesuviana –paikallisjunaan. Jotta lippujen osto onnistui, piti mennä alakertaan ja siellä suunnistaa lippuluukulle. Olimme melkein ostamassa lippumaatista, mutta eräs paikallinen tuli neuvomaan ja ohjasi alakertaan. Siellä saimme oikean lipun, joka oli muistaakseni 3,60€. Kun oikea juna tuli kohdalle, niin eikun sisään ja Pompei Scavi –asemalla ulos. 

Sisäänpääsy Pompejiin on melko lähellä asemaa ja jotain 11€. Sisäänpääsyn yhteydessä ostin kartan ja kirjan, jotta ymmärrettäisiin paikasta ja näkemästämme jotain. Lisäksi siellä on toki mahdollista napata esite mukaan. Kartta on joka tapauksessa välttämätön. Pompeji on melko sokkeloinen ja huonosti infoa. Näin ollen kartan avulla mentiin ja esitteen avulla luimme eri kohteista. Pompeji on niin iso, että koko paikkaa ei ehditty kiertämään. Siellä menisi helposti koko päivä. Meillä oli rajallisesti aikaa, koska haluttiin vielä ehtiä iltajunaan. Käytännössä retki Roomasta Pompejiin ja takaisin vie koko päivän.

Matka menneisyyteen

Pompeji oli 20 000 asukkaan kaupunki, joka tuhoutui täysin vuonna 79 Vesuviuksen purkautuessa. Paikka on ainutlaatuinen, sillä ihmiset ja koko kaupunki jäivät niille sijoilleen. Sen aikaisten ihmisten elämä pysähtyi. 2000-3000 ihmistä menehtyi. Kaupungista on löytynyt ruumiita mitä ihmeellisimmissä asennoissa. On kuin aika olisi pysähtynyt. 

Kaupunkia tutkitaan ja siellä tehdään arkeologisia kaivauksia. Turistit voivat vierailla paikan päällä. 

Pompejissa voit kävellä roomalaisen kaupungin katuja pitkin, nähdä raunioita. Toisaalta se ei ole vain kaupunkiin tutustumista. Siellä pääset myös vierailemaan sen asukkaiden kodeissa. Tai mitä niistä on enää jäljellä. Ei ole helppoa kuvitella, millainen se oli ollut siihen aikaan. Siellä on ollut temppeleitä, kuumia lähteitä, teattereita... Ja nyt vain raunioita. Silti Pompeji on ainoaa laatuaan. Se on kokonainen kaupunki, joka on säilynyt ja paras portti menneisyyteen. Voit kulkea samoja katuja pitkin, kuin sen aikaiset ihmiset lähes 2000 vuotta sitten.

VINKKEJÄ ROOMAAN!

Minä olin siellä. Roomassa. Näin ja koin paljon. Monta asiaa jäi mieleen. Jotkin suurempina, ja toiset pienempinä. Jos et ole vielä lukenut matkakertomustani, niin se löytyy täältä klik.

Voin allekirjoittaa väitteen, että Rooma on kuin suuri ulkoilmamuseo. Ehkä juuri sen takia kannattaa uhrata ajatus jos toinenkin matkan suunnitteluun. Minulla suunnittelupuoli jäi tällä kertaa vähän puolitiehen, mutta sitä suuremmalla syyllä vinkkaan teille näkemisen arvoisista paikoista Roomassa!  

Ensimmäinen vinkki

Roomassahan näkemistä riittää. Siksi on ihanaa vain kävellä kaupungissa ja fiilistellä upeaa kaupunkikuvaa. Niin vain näkee paljon enemmän! Samalla säästyy rahaakin, kun ei käytä metroa. 

Toinen vinkki

Lentokentältä Roomaan kenties paras ja yksi edullisimmista vaihtoehdoista on Terravision-bussi. Me ostettiin Termini-asemalle meno-paluut samointein ja hinnaksi tuli yhteensä 8€. Ei paha. Kun lähtöpäivä koitti, niin jonotimme Terravision kahvilassa ja varasimme paikkamme seuraavaan bussiin. 

Kolmas vinkki

Hostellin/hotellin sijainti kannattaa miettiä tarkkaan. Meidän kolmen tähden hotelli oli Termini-aseman vierellä ja sijainti oli meistä juuri passeli. Käytimme metroa sen verran, että kerran menimme Vatikaaniin ja yksi ilta palasimme hotellille metrolla. Kaikki muu aika kierreltiin kävellen. Vaikkei Terminin alue ihan ydinkeskustassa ollutkaan, niin sinne kuitenkin pääsi kätevästi kävellen.

Neljäs vinkki

Ensikertalaisena seuraavat nähtävyydet ovat melkeinpä must-to-see-listalla.

1. Anfiteatteri Colosseum, jonne mahtui jopa 50 000 katsojaa. Sanotaan, että niin kauan kuin Colosseum pysyy, pysyy Rooma. Maksullinen. Me tyydyttiin ihailemaan tätä ulkopuolelta.
 

2. Forum Romanum oli ammoisina aikoina Rooman ydin, joka toimi erilaisten tapahtumien näyttämönä kaupanteosta prostuutioon. Nykyisin sen on yksi Rooman merkittävimmistä nähtävyyksistä. Maksullinen. Tännekään emme menneet sisälle asti, mutta ihailimme sen minkä pystyi ulkopuolelta.

3. Fontana di Trevi. Upea suihkulähde. Valitettavasti meidän matkan aikana oli kunnostustöiden keskiössä. Mutta sitäkin parempi tuleville reissaajille, jotka näkenevät sen entistä ehompana. 

4. Pantheon. Tänne pääsimme onneksi jopa sisälle asti. Alun perin se rakennettiin jumalille pyhäköksi, mutta on nykyään katolinen kristillinen kirkko. Se on parhaiten antiikin ajoilta säilynyt monumentti Roomassa eli todella mielenkiintoinen rakennus. Siinä on mielenkiintoisena yksityiskohtana katossa oleva reikä, josta auringonvalo paistaa sisään.

5. Vatikaani ja Pietarin kirkko

Minivaltio Rooman sisällä on erittäin mielenkiintoinen tutustumiskohde. Monet menevät Vatikaanin museoon, joka on tietenkin maksullinen. Me jätimme sen välistä ja tutustuimme Pietarin kirkkoon ja osallistuimme opastuskierrokselle, joka johdatti meidät maan uumeniin Kuolleiden kaupunkiin. Edelleenkin jos pitäisi valita, niin menisin paljon mieluummin sinne kuin museoon. Ihan vain siksi, että museo on jo koko maailmalle tuttu, mutta näissä katakombeissa ei ihan joka iikka olekaan vieraillut.

6. Palazzo di Spada Tämäkin on maksullinen, joten emme sillä kertaa menneet näyttelytiloihin. Itse rakennuksessa (alkupuolella) voi vierailla ja kun katsoo vasemmalle suuresta ikkunasta voi nähdä jotain mielenkiintoista…

7. Piazza del Popolo on viehättävä aukio. 

8. Circo Massimo Tällä antiikin Rooman aikaisella areenalla järjestettiin vaunukilpa-ajoja tai hurjia gladiaattoritaisteluita. Sinällään tässä ei muuta ihmeellistä ole kuin se, miten se muistuttaa antiikin Rooman ajoista. 

9. Trasteveren kaupunginosa. Ei mitään lisättävää. 

10. Piazza Cavalieri di Malta (se kuuluisa avaimenreikä), Parco Savello ja lähistöllä oleva ruusutarha. Ottakaa nokka kohti tuota paikkaa. Löydätte vihreän ison portin, joka on aivan tavallisen näköinen. Paitsi, että siinä on ihmisiä jonottamassa ja siten voi arvata, että siinä on siksi jotain erikoista. Menkää jonon päähän ja kurkatkaa avaimenreiästä! Näet huikean maiseman ja kolme maata samalla kertaa! Vatikaanin, joka on kauimpana. Maltan, joka on keskellä ja Italian jalkojesi juurelta. 

11. Piazza Navona. Tällä aukiolla on tunnelmaa.

12. Espanjalaiset portaat.

Viides vinkki

Mielestäni parasta Roomassa oli (jos ei oteta lukuun hurmaavaa kaupunkikuvaa)…tutustuminen Vatikaaniin, Pietarin kirkkoon ja erityisesti kierros Necropolisissa-Kuolleiden kaupungissa. Me saimme tästä vinkin puskaradion kautta eli eräältä espanjalaisen sukulaisen ystävältä. Laitan nyt hyvän vinkin kiertoon. Katakombit olivat todella, siis todella tutustumisen arvoinen paikka. Ainoastaan siinä tapauksessa en suosittele, jos on ahtaanpaikan kammo tai historia ei kiinnosta pätkääkään, eikä ole edes seikkailumieltä.

Miten sitten voitte osallistua tuolle kierrokselle? Kierrokselle pääsee mukaan vain, jos on etukäteen lähettänyt hakemuksen. Tämä on todella suosittu ja paikkoja rajoitetusti, joten kannattaa olla hyvissä ajoin liikenteessä ja varata oma paikkansa. Varaaminen tapahtuu sähköpostilla Ufficio Scavin kautta ( sähköposti on scavi@fsp.va )

Kuudes vinkki

Vettä voi huoletta pullottaa kaduilla olevista lähteistä, jotka on tarkoitettu juomavedeksi. Tätä hyödyntäen säästyi jokunen euro ja helteellä raikas vesi tuli todella tarpeeseen.

Seitsemäs vinkki

Vaikka Roomassa itsessään on paljon näkemistä, niin päivävierailu muualle onnistuu myös. Silloin näkee vähän jotain muutakin. Me teimme retken Pompeihin. Se oli mielenkiintoinen ja ihana päivä, ja ei voi kuin suositella!  Siitä lisää tuonnempana…

MATKA ROOMASSA, ITALIASSA

Olen niin täpinöissäni, kun vihdoinkin voin kunnolla postata Rooman matkastamme. Hommahan meni niin, että reissasimme elokuun puolessa välin täältä Espanjasta Italiaan. Lentomme olivat Barcelonasta Roomaan ja takaisin jatkuen sieltä edelleen Suomeen. Lomailimme Suomessa kotikonnuillani ja nyt viimein tänä viikonloppuna palasin Espanjan kotiini. Tarkoittaen samalla sitä, että pääsin oman tietokoneen ääreen ja sain kuvat viimein ulos kamerasta.

Varautukaa nyt siis postaustulvaan! Minulla on paljon asiaa Rooman matkasta, joten tällä viikolla on tulossa useampikin postaus. Eritoten haluan vinkata, missä siellä kannattaa visiteerata. Ensimmäiseksi julkaisen postauksen, jossa kerron hieman matkastamme. Sitten on tulossa vinkkipostaus ja kolmanneksi postaus päivästämme Pompeissa. 

ROOMA

Elokuussa starttasimme matkamme kohti Italiaa ja Rooman kaupunkia. Meidän matkamme ajankohta oli jännä. Nimittäin kaikista maailman paikoista matkasimme tosiaankin Roomaan ajankohtana, jolloin tuli kuluneeksi tasan 2000 vuotta siitä, kun Cesar Augusto kuoli. Oli siis elokuun 19.päivä 2014, tiistai. Cesar Augusto, kuten kaikki varmaan tietävät, oli ensimmäinen roomalainen keisari ja juuri hän perusti Zaragozan. Aikamoinen sattuma, ellen sanoisi! 

Tässä vaiheessa mainitsen, jos joku eksyy blogiini vasta nyt, niin Zaragoza on tosiaan meidän kotikaupunki täällä Espanjassa. 

Cesar Auguston olemassaolo oli siis hyvin merkittävä Zaragozan kaupungille, sekä aika monelle muulle paikalle, joita ei olisi ilman kyseistä keisaria. Lisäksi Zaragoza on ainoaa laatuaan siinäkin mielessä, että Cesar Augusto antoi juuri tälle kaupungille oman nimensä (Caesaraugusta (Zaragoza). Miettikää, että äijä perusti kaiken kaikkiaan noin 70 kaupunkia maailmassa ja vain yhdelle kaupungille antoi oman nimensä. 

Eikä siinä vielä kaikki, kun puhutaan vuosipäivistä. Rooman matkamme aikana halusimme käydä tietenkin myös Pompeissa, joka on paikkana aina kiehtonut minua. Menimme Pompeihin 18.8. Pompeita kohdannut katastrofi eli tulivuori Vesuviuksen purkautuminen oli tapahtunut 24.8. ja vuosi oli siis 79. Olimme siis raunioilla lähestulkoon vuosipäivänä, jolloin Pompein tapahtumista oli melkein tullut kuluneeksi 1935 vuotta. Huh, kuulostaa niin käsittämättömältä! 

Itse matka meni kaikin puolin niin hyvin kuin vain voi toivoa -yhtä asiaa lukuun ottamatta. Mieheni kadotti kellonsa, jonka olin hänelle joskus antanut lahjaksi. Kyllähän se vähän otti pattiin, mutta näitähän sattuu matkoilla. Olen itse onnistunut hukkaamaan matkalla kartan, vaikka olevinaan pidin sitä koko ajan kädessä. No, ainakin ymmärsin täydellisesti, miltä tuntuu kadottaa jotain, vaikka tosiaan pitää sitä koko ajan kädessä.

Päivä I

Lentomme oli aikaisin aamulla 16.8. Lentokentältä menimme Terravision –bussilla Rooman Termini-asemalle. Hotellina meillä oli suloinen Hotelli Giorgi, joka on siis aivan kyseisen aseman kupeella. Emme varmaan koskaan ole löytäneet hotelliamme niin nopeasti, mitä silloin. 

Millainen sitten oli hotellimme? Ensinnäkin kyseessä oli pieni, mutta persoonallisesti sisustettu hotelli. Hinta-laatu suhde on erinomainen. Missään nimessä ei ollut ollenkaan pahanhintainen, huone oli sopivan kokoinen ja siellä oli juuri ne mukavuudet, mitkä meille matkan aikana ovat tärkeitä (ilmastointi, tv, hiustenkuivaaja, oma kylpyhuone pyyhkeineen, ilmainen wifi). Huoneen hintaan kuului myös buffet-aamupala. Sijainti oli maan mainio. Voin siis suositella hotellia.

Kuten olin etukäteen kaavaillut ja haaveillut, tutustuimme Roomaan kävellen. Kiersimme nähtävyyksiä, söimme pizzaa ja pastaa. Minulla oli listattuna ne tyypilliset nähtävyydet, jotka piti käydä tsekkaamassa. Ensimmäisenä päivänä ei paljoa jaksettu kierrellä, koska se oli se matkustuspäivä. Vaikka oltiin tultu hyvissä ajoin itse kaupunkiin, niin huonosti lentokentällä nukutun yön jälkeen oli pakko ladata akkuja hotellihuoneessa. 

Päivä II

Heti seuraavana päivänä sunnuntaina pääsimme kiertelemään nähtävyyksiä. Huomattiin, että on tosi kätevää pitää vesipulloa mukana. Roomassa oli niin paljon lähteitä, joten täytimme pulloa tiuhaan. Siten meillä oli aina raikasta vettä matkassa! Se myös tuli tarpeeseen, koska oli elokuu ja kuuma ja aurinkoista. Tosin ihan niin läkähdyttävän kuuma ei ollut, kuten olin ennen matkaa pelännyt. Toisin sanoen lämpötila oli siedettävä, ei ollenkaan sellainen piinallinen.

Tällaisista lähteistä otimme vettä. Siinäkin säästyi samalla rahaa.

Ostimme myös junalippumme seuraavan päivän Pompein matkaa varten. Nimenomaan Napoliin oli nämä liput ja oltiin tyytyväisiä, kun saatiin ne tosi edullisesti, meno-paluu 22€. Olin askeleen lähempänä Pompein retkeä, joka on aina ollut haaveissani. Se tuntui jo niin käsin kosketeltavan todelliselta junalippujen ollessa käsissämme.  

Sinä päivänä näimme upeita piazzoja, suihkulähteitä sekä kirkon, jossa oli mielenkiintoinen konsertti menossa. Se ei ollut mikä tahansa konsertti, eikä sanoilla voi kuvata sitä tunnelmaa, mikä siellä oli. Välillä tuntui, kuin olisi ollut rock-konsertissa, kun soittaja innostui oikein kovasti soittelemaan mahtipontista soitintaan.

Soittaja soittamassa soitintaan.

Emme tietenkään voineet missata Espanjalaisia portaita, jotka kipusimme ylös asti. Ne on peräisin 1700-luvulta alkupuolelta ja ovat yhdet Euroopan pisimmistä ja leveimmistä. 

Yhdessä vaiheessa etsimme Palazzo Spadaa, mutta sitä ei ihan heti löytynyt. Törmäsimme yhteen nuoreen mieheen, joka kysyi meiltä Spadan sijaintia. Valitettavasti ei osattu kertoa, kun itsekin etsimme samaa paikkaa. Niinpä hän jatkoi tyttöystävänsä kanssa ja mekin menimme samaan suuntaan. Heidän vanavedessään löysimme Spadan ja puikahdimme sisään. Emme menneet pidemmälle, koska sitten olisi pitänyt jo ostaa pääsylippu. Juuri, kun olimme lähdössä pois, äkkäsimme vasemmalla ison ikkunan. Siitä oli näkymä suoraan puutarhaan. Ja siellä puutarhassa oli kukapas muukaan kuin tämä äsken tapaamamme nuori mies. Hän oli osallistunut jollekin opastetulle kierrokselle. No, meidän piti melkein hieraista silmiämme, koska sitten näimme jotain todella uskomatonta! Näimme ns. optisen harhan, joka tuli ilmi oppaan esittäessä sen hyvin konkreettisesti. 

Optinen harha. Yksi hauskimmista kokemuksistamme Roomassa! Patsas on todellisuudessa paljon lähempänä kuin miltä näyttää.

Kysymyksessä oli patsas, joka ensi näkemältä näyttäisi olevan hyvinkin kaukana siellä jossain puutarhan perukoilla. Kuitenkin, kun opas sitten meni patsaan luo, niin se paljastuikin olevan lähempänä kuin voisi uskoakaan ja pienikokoinen. Meille tuli sellainen olo, että osuttiin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja oltiin näkemässä jotain mystistä. 

Pidän suuresti juuri tällaisista yllättävistä asioista, jotka pompsahtavat eteen matkalla. Vaikka olisin kuinka hyvin suunnitellut matkani, niin sattumuksillekin on tilaa. Se, että vaikkapa poikkeaa jo suunnitellulta reitiltä tai kuten nyt, näemme jotain täysin odottamatonta ja pysäyttävää. Se on ihan parasta matkoilla. Juurikin tuo Spada ja se kirkko konsertteineen, jäivät mieliimme siltä päivältä. Harkitsimme hetken jos toisenkin, tullako Spadaan toista kertaa. Jatkoimme kävelykierrostamme, mutta ilta olikin ehtinyt jo melko pitkälle. Niinpä suuntasimme hotellillemme, kunhan ensin olimme nähneet muutamia raunioita.

Päivä III

Pompeissa, josta lisää myöhemmin omana postauksenaan.

Päivä IV

Menimme Vatikaaniin heti aamusta. Kun pääsimme sinne ja huomasimme millaiset jonot oli Vatikaanin museoon, päätimme unohtaa siellä vierailun. Toki siellä oli lukemattomat määrät kaupustelijoita, jotka tarjoavat mahdollisuutta kiilata jonon ohi, mutta eihän me sellaista haluttu. Minulle riitti varsin hyvin mieheni kuvailu, mitä siellä olisi voinut nähdä. Mutta jos joskus palaan Roomaan ja haluaisin Vatikaanin museoon, niin hankkisin liput jo netin kautta. Pääsee kuulemma paljon vähemmällä, kuin jonottelu. Se jono oli nimittäin ihan mielettömän pitkä! 

Vatikaanissa minulle oli siis tärkeintä tutustua Pietarin kirkkoon ja aivan erityisesti siihen, mitä sen alla oli… Jono myös Pietarin kirkkoon oli pitkä. Loppujen lopuksi se kuitenkin eteni sen verran sutjakkaasti, että jo puolen tunnin jonottelun jälkeen pääsimme sisään. Tutustuimme ensin kirkkoon omin nokkinemme ja odottelimme varsinaista h-hetkeä eli meille varattua visiittiä kirkon alle. 

Vierailimme Kuolleiden kaupungissa, Vatikaanissa, joka sijaitsee Pietarin kirkon alapuolella. Sinne on joskus muinoin haudattu roomalaisia, mitä ilmeisemmin myös erittäin varakkaita sellaisia. Pietarin kirkossa käy päivittäin keskimäärin abauttirallaa 40 000 kävijää, mutta katakombeissa voi vierailla ainoastaan maksimissaan 250 hlöä per päivä. Sitä suurempaa määrää ei voikaan ottaa vastaan, ettei ilma muutu. Se olisi jotenkin turmiollista tarkoin varjelluille katakombeille.  250 hlöä on sekin melko iso määrä, mutta kun se suhteutetaan niihin 40 000 henkeen, niin enää se ei olekaan, vaan tuo pieni joukkio on todella etuoikeutettuja. Ja me kuuluimme heihin! 

Visiitti siellä maan uumenissa oli kertakaikkisen kiehtova ja kiinnostava. Voi että! Kiersimme oppaan johdolla hyvin kapeita käytäviä, portaita, näimme hautoja. Opas oli todella hyvä ja selitti kaiken erittäin hienosti. Tuntui, kuin oikeasti olisimme jossain hyvin erikoisessa ja salamyhkäisessä paikassa. Pääsimme jopa vierailemaan sellaisessa paikkaa, jonne itse Paavi vie omat vieraansa. Suurin yllätys tuli loppuvaiheessa. Sitä en nyt tässä lähde paljastelemaan, koska suosittelen ihan kaikille tuolle vierailulle osallistumista. Kierroksen jälkeen oli vain pakko palata Pietarin kirkkoon vain nähdäksemme sen uudelleen. Tällä kertaa ymmärsimme näkemäämme paremmin. 

Kyllä se on vain niin, että kun on joku, joka selostaa ja kertoo, niin kaikki avautuu jotenkin eri tavalla. Historiaan ja tarinoihin pääsee sisälle ja saa tietää asioita, joita ei muuten saisi tietää. Tämä vierailu maan alla ei tosiaan ollut mikä tahansa, vaan olimme Vatikaanin sydämessä. Paikassa, jonka vuoksi itse Vatikaani on olemassa -ja juuri siksi niin tärkeä ja merkittävä paikka. Opastetun kierroksen jälkeen tuntui, kuin olisi nähnyt kirkon uusin silmin.

Trasteveren kaupunginosaa.

Kun Vatikaani oli nähty, menimme tutustumaan Trasteveren paljon hehkutettuun kaupunginosaan. Olihan se ihan nätti ja siellä menimme summanmutikassa ravintolaan ja söimme varsin hyvin. Vatsa täynnä jaksoi taas jatkaa Roomaan tutustumista. Meillä oli kiire ehtiä katsomaan Rooman kuuluisimmasta avaimen reiästä. Ehdimme sinne juuri auringonlaskun aikaan! Oli huikeaa kurkata Maltan ritarien portin avaimen reiästä, josta oli henkeäsalpaavan kaunis näkymä Pietarin kirkkoon. Yhden artikkelin mukaan, kun katsot tuosta reiästä, näet kolme maata yhtä aikaa: Vatikaanin (kauimpana), Maltan (keskikohdalla) ja Italian (jalkojesi alla). Paikan lähellä on myös ihana puistoalue, josta on upeat näköalat Rooman ylle. Auringonlaskun aikaan se oli perin romanttista! Jonkin matkan päässä oli myös valloittava ruusutarha, vaikkei se silloin ollut kukkeimmillaan.

Päivä V

Tämä oli se päivä, jolloin meidän piti mennä Colosseumiin ja Forum Romanumiin. Tyydyin kuitenkin näkemään ne ulkopuolelta. Myös Pantheonin temppelissä tuli käytyä heti aamutuimaan. Se oli aikoinaan jumalille rakennuttu temppeli ja siinä on jännää, miten auringonvalo tulee sisään katossa olevasta reiästä.

Pantheon.

Colosseum.

Sellainen oli matkamme Roomassa. Paljon nähtävyyksiä, hyvää ruokaa ja tietenkin jäätelöt syötiin myös!