ELOKUVA-ASIAA JA FLASH BACK

Kuten tiedätte, olen suuri elokuvien ja sarjojen ystävä. Vaikka viime aikoina sarjat ovatkin vieneet mennessään (Supernatural, Breaking Bad, The Walking Dead, Dowton Abbey, Dead Set), en ole unohtanut elokuvia. Niitä on tullut nähtyä tänä aikana, vaikkakaan ei kovin montaa.

Mutta… nuo katsomani elokuvat ei ole se syy, miksi nyt juuri tänään kirjoittelen elokuvista. 

Menen tänään illalla keskustelutilaisuuteen, jossa keskustelemme Ocho apellidos vascos –elokuvasta (Kahdeksan baskilaista sukunimeä). Sinne saapuu miulle jo entuudestaan tuttu elokuva-ohjaaja Emilio Martínez Lázaro. Hetken aikaa tuijotin miekkosen kuvaa ja mietin, miksi on niin tutun näköinen, kunnes tajusin hänen olleen aikaisemminkin Zaragozassa esittelemässä elokuvaansa nimeltä La montaña rusa. Kyseisen tuotoksen päänäyttelijättärenä on meille suomalaisillekin tuttu Verónica Sánchez. Nainen, joka näytteli Serranon perheessä Evaa. 

Illan tilaisuuteen saapuu myös näyttelijä, humoristi ja monogolisti Dani Rovira. Hän on päänäyttelijä tuossa elokuvassa, joka on parhaillaan elokuvateattereissa ympäri Espanjan maan. Hämmästyksekseni yllättävän moni kavereistani on jo nähnyt elokuvan. Ei ihme, sillä tähän mennessä se on kerännyt yli 2 miljoonaa katsojaa! Kaikki ovat kehuneet sitä maasta taivaisiin, miten hauska ja viihdyttävä se. Noin suurten kehujen edessä mielenkiintoni on todella herännyt. Pakko nähdä tuo elokuva!

Illan tilaisuutta ajatellen kaikista ideaaleinta olisi ollut hyvä nähdä jo elokuva. Toisaalta se, etten ole nähnyt elokuvia ennakolta, ei ole minua pidätellyt. Näihin keskustelu/promotilaisuuksiin olen aina mennyt mieli avoinna ja sopivalla määrällä uteliaisuutta. 

Niistä on miulla vain hyviä muistoja. Kuten vaikkapa se, kun olen saanut tutustua Serranon perheen Diegoon, Santiagoon, Evaan sekä nähnyt African.

Tavallisesti nämä tilaisuudet ovat hyvin rauhallisia. Ensin yleensä esitellään vierailijat ja elokuva, minkä jälkeen yleisö saa esittää kysymyksiä. Jos minä olen vakiokasvo yleisön joukossa, niin onpa siellä aina mukana eräs vanha rouva eturivissä, joka heittää ne parhaimmat kommentit. 

Siellä aika kuluu kuin siivillä ja hymy on herkässä. Pidän ilmapiiristä, siitä rauhallisuudesta ja lämpimästä tunnelmasta, joka onnistuu vain pienessä salissa, jossa ei ole liian monta osallistujaa. ;) Muutaman kerran La Buena Estrella on ollut todella isossa salissa, jossa oli monta kerrosta ja se oli aivan tupaten täynnä ihmisiä. Ja muistan yhden kerran, kun sinne oli saapunut sankoin joukoin jopa kirkuvia teinityttöjä. Paikalla ollut näyttelijä oli ilmeisen kuuluisa. 

Kuitenkaan näistä tilaisuuksista ei pidetä suurta haloota etukäteen. Siitä saattaa olla lyhyt kirjoitus lehdessä, maininta radiossa ja nettisivuilla. Puskaradiota unohtamatta. Jos ei tiedä tästä, niin siihen tuskin kiinnittäisi huomiota -ennen kuin tilaisuus on jo ohitse. Siksi minä liityin sähköpostilistalle, joskin tästä tilaisuudesta ei jostain syystä tällä kertaa tullut ilmoitusta ja olipa lykky, että huomasin sen ajoissa. Kuinkahan monta La Buena Estrella –esitystä miulta on mennyt ohi? ;)

Nyt täytyy joutua arkiaskareisiin… Mutta ajattelin sitä ennen kysyä, olisiko teillä kysymyksiä illan tähdille? Kysykää ihan mitä vain ja minä saan tänä iltana olla toimittajana. Menen sinne naapurin rouvan kanssa, joka –yllätys, yllätys, on jo nähnyt elokuvan.