Valokuvaus ei nimittäin mielestäni ole ollenkaan helppoa! Se, miten näen maailman,
ei ole samanlainen linssin takaa. Nähdessäni jonkun upean maiseman,
kaivan kamerani esille ja nappaan kuvan tai useamman. Yleensä vain todetakseni, ettei se ole läheskään sellainen, millaisena minä olin maiseman nähnyt.
Näine ajatuksin ajattelin nyt hypätä ensimmäistä kertaa mukaan Valokuvatorstain haasteeseen! Kiitos Nauran auringolle-blogin Matkattarelle, joka vinkkasi tästä mahdollisuudesta!
Jos oikein intoudun, niin jatkoa on luvassa. Haluaisin joku päivä osata kuvata niin, että ympäröivän maailman kauneus ikuistuisi kuvaan. Niinkuin minä näen sen omin silmin. Se on varmaan helpommin sanottu kuin tehty, ellei jopa mahdottomuus. Yrittänyttä ei laiteta.
Jos oikein intoudun, niin jatkoa on luvassa. Haluaisin joku päivä osata kuvata niin, että ympäröivän maailman kauneus ikuistuisi kuvaan. Niinkuin minä näen sen omin silmin. Se on varmaan helpommin sanottu kuin tehty, ellei jopa mahdottomuus. Yrittänyttä ei laiteta.
Valokuvatorstaihin olin aikaisemmin törmännyt satunnaisesti muissa blogeissa ja aina ihastellut muiden kekseliäisyyttä.
Vaikkei miulla mitään huippukuvia olekaan, niin tällaiseen on mukava ottaa osaa ja toivottavasti kuulla myös teidän ajatuksianne.
Haaste kuului näin: ” Minkälaisen
valokuvan sinä lähettäisit Mars-planeetalle?”
Tämä oli todella kinkkinen aihe! Ensinnäkin, kenelle kuva on? Sattumoisin
juuri toissapäivänä olin nähnyt dokumentin, jossa pohdittiin elämän
mahdollisuutta Marsissa. No, lähdin liikkeelle ajatuksesta, että jospa siellä
vaikka olisikin joku…
Mitä haluaisin näyttää tälle jollekulle? Ensimmäisenä tulee mieleen luonto, koska se on jotain niin kaunista.
Ryhdyin selailemaan valokuva-arkistojani. Löysin neljä kuvaa, joissa
kussakin oli jotain kivaa. Kaikki kuvat on Espanjassa kuvattu. Yksi oli maisemakuva Aragonian luonnosta, lumihuippuisia vuoria, karua luontoa.
Toinen kuva oli merimaisema Teneriffalta, jossa maa ja meri kohtasivat. Kolmannessa kuvassa näkyi sateenkaari, myöskin Teneriffalla kuvattu. Neljännessä oli vesiputous, kuvattu Monasterio de Piedrassa.
Päädyin sateenkaareen. Mielestäni se on yksi upeimmista ilmiöistä
maailmassa. Yksinkertainen, mutta silti aina niin uskomattoman kaunis.
Hei kiva kun innostuit lähtemään mukaan -ja vielä noin UPEALLA kuvalla! :D
VastaaPoistaKiitos siulle vinkistä ja mukavasta kommentistasi, Matkatar! Tähän oli kiva osallistua. :)
PoistaAivan upea kuva! WAU!
VastaaPoistaOi, kiitos Satu! Ihana kuulla! :)
PoistaUpea kuva. Ja sateenkaarihan on aina täynnä toivoa. Hieno vastaus haasteeseen. Tervetuloa tähän foorumiin!
VastaaPoistaTotta, sateenkaari kuvastaa toivoa. :) Kiitos kaunis kommentistasi. :) Odotan mielenkiinnolla tulevia haasteita! :)
PoistaErittäin onnistunut otos!
VastaaPoistaKiitos sinulle! :)
Poista