Espanjassa asuessani olen joutunut mitä
ihmeellisimpiin asiakaspalvelutilanteisiin, joista nyt kerron teille parhaimmat
vai pitäisikö sanoa kamalimmat palat. Espanja on maana todella upea ja
espanjalaiset ovat ihana kansa. Siksi onkin hieman hämmentävää, miten paljon on
tullut eteen suorastaan käsittämättömiä asiakaspalvelutilanteita. Liekö johtuu
espanjalaisten temperamenttisuudesta vai mistä?
Tapaus nro 1
Olin eräässä Espanjan suuressa kaupungissa
shoppailemassa. Menin erääseen kalliimman puoleiseen espanjalaiseen laukkuliikkeeseen.
Siellä kiertelin kaikessa rauhassa katsellen erilaisia käsilaukkuja. Tähän asti
kaikki oli vielä normaalia. Sitten menin alakertaan. Huomasin, että myyjä
seuraa siellä minua. Eikä se ollut minun vilkas mielikuvitus, vaan ihan
oikeasti myyjä seurasi kuin varjo!
Tuntui
todella pöyristyttävältä, kun ei saanut katsella rauhassa. Hän ei edes kysynyt
tarvitsenko apua. Voin kertoa, että olo oli erittäin epämukava! Tuollainen
selän takana hiippailu tuntui uskomattomalta. Mietinkin, johtuukohan siitä,
että olen selvästi ulkomaalaisen näköinen. Kaiken lisäksi myyntitila oli jonkin
verran sokkeloinen, mikä osaltaan voisi selittää myyjän vakoojamaista käytöstä.
Tapaus nro 2
Olin ostamassa erästä tuotetta ja kun olin kassalla,
niin halusin varmistaa, onhan siinä takuu. Kylläpä oli myyjä, kun vastasi
”Lo que sé!” eli ”mistäs minä sen tietäisin!” ja lisäksi ”Sólo estoy cobrando”
Eli ”olen vain rahastamassa”. Jäi kyllä huono maku tuosta myyjästä ja koko
kaupasta.
Tapaus nro 3
Olin ilmoittautunut kurssille ja valmistanut kaikki
mahdolliset paperit mukaan. Ensin oli testi ja vasta sen jälkeen piti esittää
tutkintotodistukset. Tarkastajat eivät hyväksyneet minun suomalaista todistusta,
vaikka se oli englanniksi, koska tutkinto pitäisi olla ns. homologado eli
tunnustettu/hyväksytty.
Se on kuitenkin todella outoa, koska kyseessä oli
pelkkä kurssi ja lyhyt sellainen. Kyseessä ei ollut esimerkiksi yliopisto-opinnot,
johon siis tarvittaisiin ilman muuta tunnustettu todistus. Olin todella
pettynyt, koska kurssi olisi ollut niin mielenkiintoinen. Tarkastajat
ystävällisesti neuvoivat paikan päällä, että heti vain tunnustamaan tutkinto.
Mutta se ei ole niin yksinkertaista, koska se ei tapahdu hetkessä. Siihen voi
vierähtää 3kk tai puoli vuotta tai kuka tietää miten kauan! Eikä ole tietenkään
ilmaista. Murrr…
Varsinainen ongelma oli kuitenkin se, että miksi
vasta paikan päällä tällaiset asiat kerrotaan? Miksi ei oltu laitettu
nettisivuille, että jos on ulkomaalainen, niin tutkinto pitäisi olla
tunnustettu? En todellakaan osannut odottaa, että kurssille pitäisi olla tunnustettu tutkintotodistus, varsinkin,
kun olen tehnyt aikaisemmin kursseja Espanjassa ja ei tämmöistä ole vielä
sattunut. Kerta se on näköjään ensimmäinenkin.
Niin, ja loppujen lopuksi en ehtinyt laittaa
tunnustusprosessia käyntiin –onnekseni. Jälkeenpäin sain vielä sähköpostia,
ettei minua oltu hyväksytty kurssille, tosin siinä ei mainittu johtuiko se
tunnustamattoman tutkinnon puutteesta vaiko huonosti menneestä testistä vaiko
kenties siitä, että hakijoita oli niin paljon, etten tällä kertaa mahtunut
mukaan. Joka tapauksessa se ei olisi paljoa lohduttanut, jos olisinkin jo
aloittanut tunnustusprosessin. Olisin joutunut maksamaan kulut ja loppujen
lopuksi minkä takia? Kurssin, jolle minua ei edes hyväksytty?
En toki kiellä, etteikö tunnustettu tutkinto olisi
hyödyllinen täällä. Minäkin, jos olisin heti Espanjaan tultuani kiltisti tehnyt
tuon tunnustamisprosessin, olisin totta tosiaan säästynyt monelta harmilta!
Tapaus nro 4
Olin asioimassa musiikkiliikkeessä. Sieltä ei
löytynyt tarvitsemaani asiaa, joten kysyin myyjältä. Myyjä kertoi, että voi
tilata kyseisen tuotteen ja jo tämän viikon perjantaina se olisi noudettavissa.
Ilostuin ja innostuin. Tilasin tuotteen ja maksoin sen mukisematta. Myyjä
meinasi antaa väärin rahasta, mutta korjasin asian. Vaikkei liity itse asiaan,
huomasin ohimennen, että kyseisellä tyypillä on pitkät ja keltaiset kynnet –siis
miehellä! Espanjalaisilla miehillä en koskaan moista ole nähnyt. Toki miksei
miehilläkin voisi olla pitkät kynnet? Minulle se on ihan sama, mutta jos ne
ovat likaisen ja hoitamattoman näköiset, niin OMG!
Ja sitten takaisin asiaan…. Odotin täpinöissäni
perjantaita saapuvaksi. Pettymys oli kuitenkin karvas, kun lopulta ei kuulunutkaan
mitään koko liikkeestä; ei yhden yhtä soittoa, ei mitään, vain syvä hiljaisuus.
Liian syvä…
Niinpä menin seuraavalla viikolla sinne uudestaan kysymään
asiasta, sillä halusin saada vastauksia. Olkoonkin, että aloin tuntea olevani aikas
ärsyttävä tyyppi. Noille musiikkiliikkeen hemmoille näköjään täytyi olla
pikkusen ärsyttävä, jotta saisi edes jonkinlaista vipinää. Onhan se nyt niin
pirun ärsyttävää, että ensin luvataan ja luvataan, ja sitten ei kuitenkaan
kuulu pihaustakaan. Myyjä selitti, että keskiviikkona tulee lähetys ja silloin
pitäisi jo tulla. Olin, että ok ja keskiviikkona iltapäivällä tulen taas käymään
tai viimeistään torstaina. Keskiviikko tuli ja meni.
Alkoi jo suututtamaan, sillä pahat aavistukset alkoivat nousemaan pintaan. Taasko joudun jäämään nuolemaan näppejäni? Uskomatonta! Päätin meneväni jälleen kerran liikkeeseen ja halusin saada vastauksia. Kukaan ei kuitenkaan osannut selittää milloin pitäisi tulla ja itse päämyyjä loisti poissaolollaan. Niinpä päätin olla joustava ja antaa ajan kulua. Mietin, että jospa nyt vain on joulusesonki ja siksi kyseinen tuote viivästyisi.
Alkoi jo suututtamaan, sillä pahat aavistukset alkoivat nousemaan pintaan. Taasko joudun jäämään nuolemaan näppejäni? Uskomatonta! Päätin meneväni jälleen kerran liikkeeseen ja halusin saada vastauksia. Kukaan ei kuitenkaan osannut selittää milloin pitäisi tulla ja itse päämyyjä loisti poissaolollaan. Niinpä päätin olla joustava ja antaa ajan kulua. Mietin, että jospa nyt vain on joulusesonki ja siksi kyseinen tuote viivästyisi.
Lopulta sain odottaa kuukauden päivät. Ja sainko
lopulta haluamani tuotteen? En! Niinpä menin sinne ja vaadin saada maksamani
summan takaisin. Sain onneksi rahat takaisin ja lisänä roppakaupalla selityksiä,
mutta ei pahoittelua.
Tapaus nro 5
Menin erääseen paikkaan selvittämään paperisotaan
liittyviä asioita. Paikalla oli niin monta toimipistettä, että päätin kysäistä
ensimmäisestä: ”Hei, voinko kysyä yhden kysymyksen?”, arvatkaa mitä sain
vastaukseksi. ”No, yhden kyllä.” Se tuli keski-ikäiseltä naiselta, joka
varmasti on ollut tuossa työssä jo monta vuotta ja leipääntynyt siihen. Kaiken
lisäksi se äänensävy, aargh.
Tapaus nro 6
Piti saada tukka kuosiin, joten suuntasin minnepäs
muuallekaan kuin kampaajalle. Siellä sitten selostin, mitä halusin.
Hiustenlaittotuokion aikana kampaaja sanoi minulla olevan kuivat hiukset, johon
hän ehdotti hoitokäsittelyä. Niin sitten tehtiin, kun hintaa oli selvitelty ja
vielä mainitsin, että minulla on tietty summa varattuna kampaamokäyntiini. En
nyt enää tarkkaan muista, mitä siinä sitten tapahtui, mutta pointti oli siis
se, että loppujen lopuksi se kampaajareissu tuli paljon kalliimmaksi, kuin mitä alunperin oli
tarkoitus. Tosiaankin loppusumma oli aikamoinen paukku ja tätä asiaa
selvittelin vielä hiustenlaiton jälkeen kampaajalla, koska tosiaankaan sen ei
pitänyt tulla maksamaan niin paljon.
Opin kuitenkin erään tärkeän asian. Nimittäin sen,
että kannattaa aina ennen kampaajan tuoliin istumista selostaa tarkalleen, mitä
haluaa ja varmistaa hinta ennen
hiustenlaittoa, eikä lisätä yhtään mitään myöhemmin. Jos juttuja lisätään
hiustenlaiton aikana, niin loppusumma voi olla aikamoinen yllätys. On nimittäin
kampaajia, jotka ovelasti hiustenlaiton yhteydessä kysyvät, että laitetaanko
sitä ja tätä ja tuota ja jos asiakas erehtyy sanomaan kyllä, niin hepsankeikkaa,
se sitten näkyy laskussa.
Tapaus nro 7
Taasen piti päästä kampaajalle. Tällä kertaa päätin
meneväni pikkukampaamoon, johon tosin piti varata etukäteen aika. Ei siinä
mitään, tiesin, että noin kuukauden päästä eräänä kauniina torstaina minulla
olisi vapaata ja voisin tulla. Niinpä varasin ajan juuri tuolle torstaille.
Kuukausi sujahti ja minä olin paikalla kuin nakutettu. Kappas, itse kampaaja
olikin sairastunut. Paikalla oli joku nuori neitokainen, joka oli sitten
ilmeisesti paikalla vain ja ainoastaan kertomassa, ettei kampaaja ole paikalla
sairastumisen vuoksi.
Hivenen närkästyneenä lähdin, mutta lohduttauduin
sillä, että aina on niitä kampaamoja, joihin pääsee heti ilman ajanvarausta.
Kuinkas ollakaan sellainen oli heti melkein ensimmäisen nurkan takana. Kampaaja
oli maahanmuuttaja ja todella mukava, mutta sen käynnin jälkeen huomasin, että hiukset
olivat kärsineet aika pahasti. Ei kiva! Tässä tapauksessa itse asiakaspalvelussa ei ollut vikaa, mutta itse palvelu ei ollut mieleen. En sitten palannut kumpaankaan
kampaamoon enää.
Lopuksi
Olen nyt kertonut vain huonoista kokemuksistani
vuosien varrelta, mutta toki minulla on hyviä ja muistamisen arvoisia
asiakaspalvelutilanteita, joissa myyjä on toiminut hienosti. Ne hyvät
asiakaspalvelukokemukset jätän seuraaviin postauksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)