maanantai 2. kesäkuuta 2014

JUTTU, JOKA VEI MATKAHALUT –MELEKEIN

Kun reissaa maailmalla, niin sitä tekee kaikkensa, että matkasta tulee ikimuistoinen ja ettei vain mitään ikävää pääsisi tapahtumaan. Sellaista, joka voisi pilata matkan ja sitä myöten koko loman. Loman, jota on odotettu pitkään ja hartaasti, säästetty rahaa, tehty suunnitelmia ja ladattu mieletön määrä odotuksia. Tietenkin yritän mennä matkoille avoimin mielin, ettei tulisi pettymyksiä, mutta kyllä sitä silti jotain odottaa.

Matkoilta toivon uusien paikkojen näkemistä ja kokemuksia ja mielellään myös ihan kivaa säätä. Matkailu on minulle henkireikä arkeen ja mahdollisuus nähdä ja kokea niin paljon. Niin kävi tälläkin kertaa, mutta valitettavasti ei siinä positiivisessa merkityksessä.

Onkin perin ironista, että olen matkannut monessa kolkkaa, eikä koskaan ole sattunut mitään maata kaatavaa. Kunnes nyt tulin Suomeen…

Matkoillani olen yrittänyt tehdä kaikkeni, mikä tehtävissä on, ettei mitään ikävää sattuisi. Minulla on aina matkavakuutus. Hotellin valinnassa olen tarkka ja saatan käyttää sen etsimiseen tuntikausia. Minulla on ne tietyt kriteerit, joiden perusteella seulon hotelleja ja lopulta päädyn johonkin tiettyyn hotelliin. Erityisen tärkeitä ovat muiden matkailijoiden kirjoittamat arvostelut hotellissa ja hotellin saama pistemäärä. Tähdet ovat yhdentekeviä, jos hotellin saama pistemäärä on ala-arvoinen. 

Väärässä paikassa väärään aikaan
Tulin matkalle Suomeen. Reissuuni oli monta hyvää syytä. Viettäisin muutaman superhauskan päivän ystäväni kanssa minulle uudessa ja tuntemattomassa kaupungissa. Osallistuisin luokkakokoukseen, jossa näkisin viiden vuoden tauon jälkeen entisiä luokkakavereitani. Saisin hyvästellä mummoni, joka on nyt niin huonossa kunnossa, että on ehkä vain päivien kysymys, milloin hän poistuu keskuudestamme. Näkisin perhettäni, sukulaisiani ja kavereitani. Kaikki nuo toteutuivatkin, mutta reissun päällä miulle sattui jotain todella ikävää, varmastikin jokaisen matkailijan pahin painajainen. Ei, se ei ollut koneen myöhästyminen, joka sekin tuli tällä reissulla koettua. Meille ilmoitettiin, että koneessa on tekninen vika ja ettei ole tietoa, milloin päästään lähtemään. Siinä vaiheessa olin vain iloinen siitä, että onneksi tuo tekninen vika huomattiin nyt eikä vasta ilmassa.

Matkailijan painajaisella tarkoitan jotain ihan muuta. En vain odottanut, että se sattuisi Suomessa, suomalaisessa hotellissa. Sen kerran, kun en ollut niin tarkka ja luotin, ettei Suomessa mitään voi sattua. _Tietenkin_ minulle sattui.

Majoituin pari yötä nimeltä mainitsemattomassa hotellissa jossain päin Suomea luokkakokouksen merkeissä. Tuon hotellireissun jälkeen jalkani oli ihan syödyt, kauttaaltaan täynnä punaisia erikokoisia puremia. Puremakohdat kutisivat. Laskin n. 80 paukamaa. Heti, kun pystyin, menin lääkäriin jopa pariin otteeseen ja puremiksihan ne varmistuivat. Kyseessä oli lude, lintukirppu tai pölypunkki. Harmi vain, ettei sitä tuon tarkemmin voinut sanoa.

Menin ihan paniikkiin. Jos se olisi lude, niin jokainen varmasti tietää, että siinä vaiheessa on syytäkin olla paniikissa. Ensimmäiseksi tiedustelin luokkakavereiltani, oliko muilla puremia. Kyllä oli, mutta hyvin vähän ja heidän mielestään itikoiden aiheuttamia. Mutta minun yli 80 puremaa ei todellaan voinut olla itikan, vaan niin kuin lääkäri sanoi, ”joku pedissä ollut olento”. Hoidoksi sain mietoa kortisonivoidetta ja allergialääkettä, joka sisältää antihistamiinia.

Aloitin saunottamisen. Valvoin yötämyöten ja manailin huonoa onneani. Saunotin kaikki mahdolliset reissukamppeet ja tavarat. Vaatteet pesin 60 C-asteessa. Siihen meni päiviä, koska koko matkalaukun ja vaatekaapin sisältö oli käytävä läpi. Höyrykoneella kävin läpi patjan ja sohvan. Mikä homma! Kaiken kaikkiaan tapaus on aiheuttanut todella paljon harmaita hiuksia. Henkisesti tämä on ollut todella raskasta.

Otin yhteyttä hotelliin ja terveystarkastajaan. Hotelli suhtautui minuun aluksi hyvin epäuskoisesti, mutta ottivat asian vakavasti terveystarkastajan käydessä siellä. Asiaa nyt selvitellään ja olen parhaillaan vaatimassa omia oikeuksiani. Alustavissa tutkimuksissa ei ole löytynyt mitään hotellista ja minä olen ollut ainoa, joka on valittanut. Kaikella järjellä ajateltuna ei tämä ole muualta voinut tulla, koska tämä tuli hotellissa yöpymisien aikana ja sitä ennen oli ihan täysin terve iho jaloissa.Erityisen ikävää tässä on se, että minun iho on niin herkkä, että tästä luultavammin jää ikuiset arvet jalkoihin.

Reissuintoni sai tämän myötä pahan kolauksen ja kirpparisuunnitelmani menivät jäihin kunnes saan terveystarkastajan lausunnon. Näillä näkymin näyttää, ettei se olisi ollut lude, vaan vaaraton lintukirppu. Kuitenkin vielä odotan kauhunsekaisin tuntein, milloin ilmestyy uusi purema. Pienenkin öpykän nähdessäni hyppään melkein kattoon.

En halunnut miettiäkään enää uusia matkoja, vaikka vielä vähän aikaa sitten olin haaveillut meidän menevän Amsterdamiin. Lopulta puolisoni kysyi, josko kuitenkin lähdettäisiin. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta. Hän ehdotti Roomaa –ikuista kaupunkia. Aloin varovaisesti lukea siitä. Mitä enemmän luin, sitä innostuneempi aloin olla. Myös kavereideni reissusuunnitelmat antoivat pontta. Kyllä minäkin haluaisin päästä reissuun tänä kesänä! Lopulta intouduin tutkimaan hotelleja. Ja mitäpä olenkaan viime päivät tehnyt? Katsellut lukuisia hotelleja ja etsinyt turvallista ja viihtyisää majapaikkaa, jossa olisi jotain persoonallista ja hyvällä sijainnilla. Ehkä tämä tapaus ei vienytkään minun matkahaluja.

Onko teille sattunut matkan aikana jotain ikävää? 
post signature

19 kommenttia:

  1. Voi köhnä, mikä säkä...

    Ei reissussa, mutta kotona on sattunut. Tätini koirineen asutti asuntoamme Kanarialla meidän poissaollessa ja palattuamme asuimme hetken kaikki samassa asunnossa tädin etsiessä uutta asuntoa. Tädin koirissa oli sitten kirppuja, jotka loikkivat iloisesti meidän koiriin ja meidän koirista minuun. Jalkani (plus muu kroppa) oli samannäköinen kuin sinulla noissa kuvissa ja kutina oli hel**tillinen. Antihistamiini rauhoitti kutinaa ja meilläkin oli joka päivä operaatio pyykkää koirat - pese vuodevaatteet - imuroi kämppä. Pikkuhiljaa ötököistä päästiin eroon, mutta vielä kuukausien kuluttua puremat "haamukutisivat" ja luulin, ettei arvet lähde koskaan pois. (kuulostanpa tosi kannustavalta)

    Nyt ei ole koirissa ollut tuon episodin jälkeen (v.2009) kirppuja, eikä minussa. Arpia ei ole eikä "haamukutinaa". On se tosin hauska katsella ihmisten ilmeitä kertoessa että "Tiesitkös, että minussa on ollut kirppuja?" :)

    Sovitaan, että tämä oli vain onneton sattuma. Tottakai lähdette Rooman reissuun, nautitte kaupungista, matkasta ja toisistanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri, sanoppa muuta. Tosiaan todella huonoa tuuria, kun tuun Suomeen ja sit hotellissa vieläpä käy noin. :( Aika hurjalta tuo siunkin tarina kuulosti, mutta sie osaat sen ilmiselvästi ottaa huumorin kannalta. :) Minäkin nauroin ystäväni kanssa, että minussa on tämän jälkeen yli 100 arpea, on ollu hurja elämä. :'D Oi, toivottavasti Rooman matka toteutuisi! Olisi niin ihanaa nähdä pala Italiaa mitä parhaimmassa seurassa! Ja sitten haaveilen myös Pompeijissa käynnistä. :) Katsotaan, katsotaan... Vielä on aikaa säästää. ;)

      Poista
  2. iiikk...onneksi emme ole lähdössä matkalle vaan olimme juuri!
    Ei aina kannata uskoa noihin "vierailijoidenkaan" juttuihin, kun valitsee hotellia. Meille kävi juuri niin, että 9,5 pistettä saanut hotelli oli sen sortin paikka, että sanoin miehelle, että nukun vaikka puiston penkillä, mutta tänne en jää! Lähdimme kävellen etsimään toista hotellia...onneksi matkalaukuissa on nykyisin pyörät. Löysimme tosi kivan hotelin ja sinne jäätiin..:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei! Mietin kyllä kaksi kertaa, ilkeänkö julkaista. Mut sit en keksiny syytä miksei, kun kuitenkin tositappaus. Ja kaipa halusin myös varoitella muita, että Suomessakin voi näin käydä. Höh, ikävä juttu tuokin, että hotelli osoittautuu joksikin muuksi mitä on luvattu. :/ Mutta onni onnettomuudessa, että sitten löysitte kivan hotellin kaikesta huolimatta! :) Ja joo, tosiaan luen myös kommentteja, kun niistä saa aika hyvän kuvan ja tietenkin niissäkin yritän olla kriittinen, ettei vain olisi työntekijöiden kirjoittamia. ;) Tähän asti on toiminut. Koputetaan puuta. :D

      Poista
  3. Hei taas, kiva kuulla taas jotain sinusta...vaikka ei näin ikävissä merkeissä! Uskon että sinulla on ollut vain todella huonoa onnea, ei sen kannata antaa pilata matkustusintoa pidemmäksi aikaa. Toivotaan että jalkasi paranevat eikä arpia jää. Älä ainakaan raavi noita puremia. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kun kommentoit! :) On miulla iloisempiakin asioita kirjoitettavaksi tältä reissulta, mutta eilen iski kirjoitusinto, kun piti päästä kirjoittamaan juuri tästä tapauksesta kolumnin. Vaikka jonkun aikaa oli sellainen olo, ettei tee mieli enää mennä matkoille, niin nyt tuo Rooman matkan suunnittelu sai uutta intoa ja puhtia. Kirjoitukseen halusin siihen loppuun tuoda toivon kipinän esille. :) Nää on nyt parantunu tosi hyvin ja ei enää kutita, mutta edelleen näkyy missä kohti oli purema ja kyl sen puolesta vähän pelottaa, että melko varmasti joku jälki jää. :/ Ku tosiaan aikaisemmin ihan pikkuhaavasta on jälki jääny... Kyllähän ne arvet kuuluu elämään, mutta joo, en toivonut ihan näin monta... :D

      Poista
  4. Älä nyt moisen anna koko reissuintoa viedä. Ennen Intiaa mä en osannut edes pelätä bed bugseja, mutta siellä näki niin monen reppureissaajan olevan paukamilla, että jossain vaiheessa olin milteipä hysteerinen. Kammoksuen tarkistelin kinttujani, mutta pysyin putsina :--D

    - Jenni / http://no-more-lovesongs.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, ei pitäisi lannistua. :) Tavallaan olen aina vähän odottanut ulkomailla reissatessa, et millon tulee vastaan joku ikävä juttu. En vain osannut arvata, että Suomessa. Huiiii, en kyllä yhtään ihmettele,että olet melkein ollu hysteerinen, onneksi säästyit puremilta! :) Ja ei ne puremat vielä mitään, luojan lykky, ettei esim. luteet levitä mitään tauteja. Mutta jos ne lutikat tosiaan tulisi matkalaukussa kotiin, niin niistä pirulaisista olisi niin vaikea päästä eroon.

      Poista
  5. Huoh! Itselleni sattui ihan vastaava tapaus kolmisen vuotta sitten Tukholman risteilyllä. Olin yön jäkeen keskivartalosta ihan paukamilla, jotka kutisivat aivan älyttömästi. Meillä oli vielä Premiun -tason hytti käytössä, joten en ollut uskoa asiaa todeksi. Parisängyn toisella puolella nukkuneella miehelläni ei ollut mitään oireita. Sänkyä tutkittuani näin pari kolme kappaletta pieniä mustia hyppiviä otuksia, jotka tunnistin lintukirpuiksi. Saimme uuden hytin ja ilmaisen buffetaterian hyvitykseksi, mutta vuosittaiset risteilyt jäivät kyllä siihen. Hyttien siivouksen taso ei ole päätähuimaava -ja miten se voisikaan sitä olla, kun siivousaika hyttiä kohden on niin järjettömän lyhyt. Lisäksi petivaatteet saatetaan vaihtaa vielä edellisen asukin asustellessa hytissä ja levitellessä lintukirppujaan minne sattuu. Yök! Parempi pysyä kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei. Ikävä kuulla. Varmasti jäi pysyvästi mieleen. Mie en saanu mitään korvauksia, kun terveystarkastaja ei löytänyt mitään, niin hotelli ei suostunut ottamaan vastuuta asiasta, mikä kyllä edelleen kismittää. :(

      Kiitos, kun jaoit oman kokemuksesi ja toivottavasti et siekään enää ikinä törmää kirppuihin tai muihin vastaaviin. Sikäli mikäli "harmiton" otus, mutta on se vaan niin ällö kokemus, mut edelleen huokaisen helpotuksesta etteivät levittele mitään tauteja. Ja kyllä, siivoustasoa pitäisi parantaa niin laivoissa kuin hotelleissa! :) Varmaan olisi Sukulan Jyrkille töitä... ;) Kiitos, kun kommentoit! :)

      Poista
    2. Pölypunkki se oli. Siivotaan nykyyään huonosti, vain paksunähkäiset nykyään kestävät hotellit ja työpaikat.

      Poista
    3. Täysin mahdollista. Hotelli oli kyllä tosi siivoton ja vanha ja jos pölypunkit viihtyy sellaisessa ympäristössä, niin ihan hyvin voisi olla. Ajankohdan puolesta olisi voinut olla se lintukirppukin, tapaus sattui viime keväänä. Mutta oli mikä oli, niin onneks ei ollut se lude. Toisaalta olisi voinut olla tapahtumatta, vieläkin puistattaa koko juttu. :P

      Poista
  6. Lintukirppu on juuri tuon näköisten puremien aiheuttaja. Minulla kissat tuovat niitä ulkoa mukanaan. Ja minä raavin purema kohtia. Kintut syöty samalla tavalla. Ja ulkona pihahommissa ne ötökät menevät nilkkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se se varmasti olikin. Inhottaviahan nuo on ja varsinkin jos niitä on niin paljon, kuin minulla tuolloin oli. Tuon jälkeen ei onneksi ole enää osunut kohdalle. :) Totta, pihahommissa ötököitä riittää.

      Poista
  7. Moi! Ompas helpottavaa löytää kohtalotoveri. Mä muutin kuukaus sitten Ranskaan ja nyt olen ollut kaksi päivää käsivarret täynnä kutisevia poukamia. Olin täysin varma et täs uudessa asunnossa johon muutin alle 2 viikkoa sitten, niin olis luteita.... Olin jo muuttamassa tästä ulos mut tää sun tarina antoi mulle toivoa et nää olis sittenkin lintukirpun puremia..! Ilmesesti kaikki kamat pitää silti pestä vai..? Mut lintukirppu siis on vaaraton? Sormet ristissä toivon että nää on lintukirpun puremia eikä luteita!!! :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Ja anteeksi myöhästynyt vastaus. Toivottavasti siullaki oli "vain" lintukirppuja. Tosiaan luteet olisi ollut ihan hirveä riesa. En osaa sanoa, olisko ne Ranskassa lintukirppuja ja vai mitä, mutta toivottavasti pääsit niistä eroon. Ja kiva, jos miun postauksesta oli lohtua. Tosiaan jo muutaman vuoden vanha tapaus, mutta edelleen ajankohtainen etenkin näin kevään ja kesän aikaan. Olisi kiva kuulla, miten siun kävi? :) Onnea Ranskaan muutosta! Ihana maa!

      Poista
  8. Moi !! Piti kirjoittaa jo aikasemmin mutta unohdin. Etpä arvaa mitä kävi. Mulle tuli näitä puremia uudestaan. Sillon ekan kerran ne kutisi n. 2 päivää, sitten jäi vaan purema jäljet pariksi viikoksi ihoon. Mutta nyt olin viime viikolla puistossa ottamassa aurinkoa ni samana iltana ilmestyi sääriin puremia joku 10-15 kappaletta. Ärsyttävää! nyt en tosin enään ollut niin kauhuissani, mutta onhan noi tosi harmittavia. Luin netistä et ilmesesti harvat ihmiset on niille allergisia ja me taidetaan olla näitä allergisia. Onko sulle tullu uudestaan näitä puremia enään? Erotan kyllä ne puremat hyttysen puremista.. käyttäytyy eri tavalla! Tästä taitaa tulla mulle elämän mittanen riesa. yöks.. :D :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Pahoittelut taas venähtäneestä vastauksesta. Kiva, kun palasit kertomaan, miten kävi, vaikka kuulostaa ikävältä. Hmmm, itse en sulkisi pois ludetta eli jos niitä on tullut uudestaan, niin voisko asunnossa majailla luteita? :P Tai sit tuo allergisuus, itsellä ei siitä ole minkäänlaista kokemusta/tietoa. Mut tuleeko niitä puremia siun asuinkumppaneille myös siis? Jos tulee, niin kuulostaa vähän luteelta. :P Itselle ei tuon episodin jälkeen tullu mitään. Ja onneksi ei jättäneet arpía, vaikka pitkään olivatkin jaloissa. Toivottavasti selviäisi mikä kumma se olisi ja saisit avun. :) Tsemppiä! :)

      Poista
  9. "Elinikäiset arvet" :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)