AJATUKSIA MATKOISTA

Onko teille koskaan tullut tunnetta, ettei enää löydy yhtään mielenkiintoista matkakohdetta? Että Eurooppa on jo niin nähty ja koluttu? Budapest oli kaunis, mutta siinä se olikin?

Näin kuvaili eräs espanjalainen miespuolinen kaverimme. Hän selvästi halusi kokea matkoillaan jotain enemmän. Mutta mitä tuo enemmän voisi olla..? 

Siitä sain aiheen tämänkertaiseen postaukseen, koska toisaalta ymmärrän ja toisaalta en. 

Kaikki matkat, mitä ollaan tehty ympäri ämpäri Eurooppaa, ovat olleet ihania. Muistot Unkarista, Kroatiasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta ja monesta muusta paikkaa lämmittävät suloisesti mieltä, kuvia on helppo jäädä tuijottamaan ja matkafiiliksiä elää uudestaan. 

Meidän reissut on monesti olleet juuri helppoja kaupunkilomia, mutta vielä parempi jos siihen on voitu yhdistää luontoa. Haluamme tutkia nähtävyydet ja jos kaupungissa on kiinnostavia museoita, mennä niihin.

Lontoo, Pariisi ja Rooma ovat sellaisia kohteita, joissa näkemistä riittää joka kadunkulmassa ja risteyksessä. Ne ovat täynnä mielenkiintoista historiaa. Toisaalta ne kun on nähnyt, niin muut paikat voivat tuntua hieman valjuilta. Esimerkkinä vaikkapa Dubrovnik Kroatiassa. Olihan se hieno, mutta mielestäni ihan liian yliarvostettu. Ja juuri tässä syy, miksi voin ainakin yrittää ymmärtää tätä meidän espanjalaista kaveriamme. 

Lopulta Eurooppa alkaa tulla liian pieneksi ja monet paikat olla kuin toistensa toisintoja. Uusien paikkojen tutkiminen ei enää ehkä innostakaan samalla tavalla. Ei tule sitä tunne, että olisi kuin Liisa Ihmemaassa.

Minulle tuo tunne on joskus tullut. Vaihtoehtona voisi olla matkustaa jonnekin maailman toiselle puolelle, kuten Australiaan tai Aasiaan. Siellä maailma olisi jotain niin erilaista. Niin paljon kuin pidänkin kaupungeilla kävelystä ja uusien paikkojen ihastelusta, niin olen alkanut kaivata jotain muutakin. Jotain, joka jäisi mieleen ja muistaisi jälkeenpäin aina. Olen miettinyt maaseudulle matkustamista. Sen sijaan, että olisi koko loman ajan kaupungissa, niin menisikin maaseudulle. Siellä voisi löytää sitä aitoa tunnelmaa ja nähdä millainen maa oikeasti on.

Toistaiseksi ei ole tullut vielä lähdettyä maaseutumatkoille (ellei lasketa Espanjaa, jossa pienissä kylissä olen vieraillut lukemattomia kertoja) taikka kaukomatkoille, koska pelkät lentoliput ovat niin hintavia. Olen myös pitänyt suuresti ajatuksesta tutustua ensin rauhassa Eurooppaan, koska täällä kulttuuria ja näkemistä on kuitenkin riittänyt. Jos joku matkakohde onkin aluksi tuntunut tylsältä, niin viimeistään siitä lukiessa into matkata juuri siihen paikkaan on kasvanut. 

Kuten nyt minulle kävi... Mielessäni on nyt siintänyt pieni, suuri matkahaave. Haluaisin tehdä synttärimatkan jonnekin ulkomaille. Belgian matkasta viisastuneena haluaisin jonkin sellaisen kohteen, jossa olisi lämmintä ja auringonpaistetta, mutta myös kulttuuria ja näkemistä. Eikä tulisi maksamaan maltaita, vaan olisi pienen, hyvin pienen budjetin kohde. Lisäksi sen pitäisi olla suhkot ”lähellä”, koska matka olisi tarkoitus olla viikonlopun mittainen pyrähdys. Sitten minulla syttyi lamppu. Portugali. Sehän on tässä ihan vieressä. Minulla oli jotenkin sellainen kuva, ettei siellä ole näkemistä. Itse asiassa en ole koskaan miettinyt Portugaliin menoa, sillä aina on ollut muita mielenkiintoisempia kohteita. Nyt vaikuttaisi siltä, että olisi Portugalin aika.

Kuva on lainattu netistä.

Kuva on lainattu netistä.

Ensin tutustuisimme Lissaboniin, mutta yhtenä päivänä voisimme mennä vaikkapa Sintraan. Sintra vaikuttaa olevan kuin suoraan sadusta –ainakin kuvien perusteella. Portugalin matkat näin nopeasti silmäiltynä ovat hyvin edullisia ja maa itsessään on kuulemma sekä kaunis, että edullinen. Olisiko siis Portugali seuraava kohteemme?

Lissabon tuntuisi olevan juuri sellainen ihanan romanttinen kaupunki, joka huokuu mennyttä aikaa. Pelkästään jo se, että pääsisi näistä jokapäiväisistä arkisista ympyröistä muualle, olisi todella tervetullutta vaihtelua. En epäile yhtään, etteikö Lissabon olisi kaunis kaupunki.