Kuvittele,
että olet aamulla lähdössä töihin. Laittaudut normaaliin tapaan
aamun kiireaikataulussa. Hiuksia et tunnu saavan ojennukseen.
Ajattelet, että ei se mitään, illalla pesen sitten tukan. Kuhan se
on nyt jotenkin ponnarilla…
Kuvittele,
että lähdet töihin. Aloitat päivän normaalisti. Kesken päivän
esimies soittaa. Ja pudottaa pommin!
Ammattikuvaaja
olisi tulossa hetken päästä tekemään promokuvia. Kuviin
tarvittaisiin malli. Ketään muuta ei ole saatavilla. Huhhaheijaa,
kuvitelkaas se tunne…. Kun tukka on likainen, puolihuolimattomasti
on laittauduttu ja sitten soitetaan, että tarvittaisiin malli. Ou
jeah. Etkä kaiken kukkuraksi voi pälyillä olkasi yli ja ehdottaa
jotakuta muuta, kun olet ainoa käytettävissä oleva henkilö.
Jotensakin
tähän tapaan alkoi minun päiväni.
Vielä
eilen olin tehnyt Facebookissa leikkimiellä unelmavartaloni-testi,
johon tuli tulokseksi tiimalasivartalo. Nauroin siinä, että
minullahan on jo melko lähellä tuollainen kroppa. Vatsalihaksia
mitä nyt voisin tehdä enemmän. Enpä arvannut villeimmissä
kuvitelmissakaan, että joudun valokuvamalliksi vielä seuraava
päivänä! Puolivahingossa!
Jos
tämän olisin tiennyt edes päivää aikaisemmin, olisin
laittautunut huolellisemmin, tehnyt kivemman meikin, valinnut sen
upeimman huulipunan ja ennen kaikkea olisin pessyt hiukset edellisenä
iltana.
Itse
kuvaussessiosta tuli varsin mielenkiintoinen -kun ensin olin
valittanut, etten tunne itseäni malliksi, hiuksetkin on huonosti ja
niin edelleen. Kuvaaja otti rennosti ja neuvoi asennot ja toivoi myös
elekieltä. Siitä sainkin kehuja! Yhdessä kohdin minun piti pidellä
kukkapuskaa ja toisessa siirryttiin ulos. Siellä sain kaveriksi
miesmallin. Pokkaa oli kyllä hankala pitää. Tosin iloinen ilme oli
kuvaajan melkeinpä ainoa vaatimus.
Lopulta
kuvauksissa oli oikein hauskaa. Ulkokuvaukset tuntuivat
haastavammilta, sillä siellä tuuli. Ja jos yksin oli hankala
”poseerata” kameralle, niin entäs sitten toisen kanssa?
Varsinkin, kun tämä toinen oli joutunut malliksi lähes yhtä
lyhyellä varoitusajalla ja ensimmäinen kommentti oli: ”Ei
saatana”.
Yritä
nyt siinä sitten olla luonnollinen. Siinä kohdin koko juttu jo
nauratti. Mutta mitähän niistäkin kuvista tuli? Kuvat kuitenkin
saatiin otettua. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Kai?
Kaiken
kaikkiaan hyvin mienlenkiintoinen kokemus. Tosin edelleen harmittaa,
miten lyhyellä varoitusajalla debytoin mallina. Voi jestas! Tää on
varmaankin sellainen once in a lifetime -kokemus.
Ai
niin, ihmettelette varmaan, mihin me niitä kuvia otettiin. En
edelleenkään paljasta työpaikkaani, mutta muotoillaan näin, että
jos tutun näköiset kasvot tulevat vastaan vaikkapa HongKongissa,
niin se saatan olla mie. Hehheh. Tulipahan uusi meriitti cv:hen:
valokuvamalli.
Ja
mitä opimme tästä: kannattaa aina laittautua töihin parhaimmalla
tavalla! Koskaan ei voi näköjään tietää, milloin sinut
tempaistaan valokuvamalliksi yrityksen promokuviin. ;)
Voi vitsi! Toi on just niin tyypillistä... Ei sillä, että välttämättä olisi räjähtäneen näköinen, mutta juuri se, että haluaisi ehkä olla kauneimmillaan eikä sinne päin. Mutta tosi makee tilaisuus!
VastaaPoistaSe oli ihan vaan paikallislehteen, mutta mulle kävi vähän samalla lailla. Lehdestä soitettiin työpaikalle, kuka voisi antaa haastatteluun kieliin liittyen ja satuin olemaan ainoa kieli-ihminen paikalla, joten mullehan se sitten napsahti. Onneksi olin suht ookoo vaatteissä ja naamassa, koska haastattelun kaveriksi napattiin valokuvakin.
Huh, nyt vasta ehdin koneelle. Tännehän on tullut kivasti kommentteja. Joo, no niin näköjään! ':D Jeps, vaikka itsestä kyl tuntui, että melko lähellä olin sitä räjähtänyttä. XD Naisena ois kyl kiva tietää päivää aikaisemmin tämmösistästä. :P Juuh, mut huippujuttu muuten! :)
PoistaSiullaki ollu sit kiva ylläripylläri päästä lehteen! Ja noin positiivinen juttu, hienoa! :) Muiden kokemuksia on kiva lukea. :)
Tyypillistä :'D Onneksi niissä kuvauksissa oli sitten hauskaa!
VastaaPoistaNo juu! Oikeassa paikassa väärään aikaan. ;) No niinpä, täytyy ottaa ilo irti ja ajatella positiivisesti. :)
PoistaVoi ei, tuo on niin tyypillistä. Just sillon kun sä ajattelet että kyllä tää yks päivä menee vähän rennommin ni sit just sillon pitäis olla kaikki kuosissa. Onneks oli kuitenkin hauskaa ja kaikki meni hyvin. Ja sait ainakin niitä uusia kokemuksia :)
VastaaPoistaNo näin on näköjään näreet. :D Hehe, totta tosiaan, oisin nimittäin niin mielelläni meikannu piiloon ne tummat silmänaluset jne. :D Juuri näin, tulipahan uusi kokemus lisää ja aina sitä oppii. Toki yleensä kiinnitän ulkonäkööni huomiota ja minkänäköisenä astun ovesta ulos, varsinkin töissä ollessa, mut nyt oon tosiaan ollu niin paljon töissä, että eilen oli vähän rennompi päivä ja sit kävi noin! :P Mutta... kokemusta, kokemusta... ;)
PoistaOlipa hurja tilanne ja hauska tarina! Itse tuntisin ihan samoin kuin sinä tuossa tilanteessa. En yleensä välitä tippaakaan kiroilusta, mutta tuo "Ei saatana" tuossa kontekstissa on ihan huippu! :D
VastaaPoistaNo niinpä! Oli kyllä tosi hurjaa, kun ihan puskasta tulee ilmoitus, että virallisiin promokuviin! Nythän asia jo naurattaa, mutta toivon edelleen, että niistä kuvista tuli edes jotenksakkii kivat, ku ei tosiaan tiiä minne päin maailmaa ne päätyykään. Jaiks! :P Hih, joo, miekää en koskaan kiroile, mutta tän hepun kommetti oli pakko liittää tähän tekstiin -se tuli suoraan sydämmestä! :D
Poista