ERILAINEN JOULU

Joulu ulkomailla on varmasti monen toive jossain vaiheessa elämää. Olen viettänyt lukuisat joulut Espanjassa ja Suomessa, mutta ei ole Suomen joulua voittanutta. Siinä valkoisessa lumimaisemassa, kodin takkatulen loimussa ja perheen yhdessäolossa, on jotain aitoa joulutunnelmaa.

Viime vuonna sain kokea Suomen joulun, pitkästä aikaa. Kuvasin monet muistot. Oli lunta, jossa hiihtää ja jäätä, jossa luistella. Sain myös kokea vuoden pimeimmän vuodenajan ja ”yllättyä”, miten aikaisin pimeys laskeutui ja verhosi kaiken mukanaan. Tein jäälyhtyjä tuomaan valoa pimeyden keskelle.

Espanjassa viettämäni joulut olivat taas mieheni espanjalaisperheen parissa, Zaragozassa. Iso suku kokoontui ja pöytä notkui täynnä ruokaa ja herkkuja. Kun olin ensimmäistä kertaa siellä jouluna, satoi lunta. Muina jouluina oli vähintäänkin viileää, lämpötilan keikkuessa nollan tuntumassa. Monesti oli myös hyvin sumuista, joka loi mystisen ilmapiirin. Vaikka lunta ei ollutkaan tuota ensimmäistä joulua lukuun ottamatta, niin pimeys ja sumuverho jotenkin helpottivat koti-ikävää. Koti jouluvalojen loisteessa tuntui silloin hyvinkin jouluiselta. 

Tämä joulu oli kuitenkin hyvin poikkeuksellinen. 

Ensimmäistä kertaa vietin sen Teneriffalla, josta ensimmäisenä tulee mieleen auringonpaiste, palmut ja lämmintä vuoden ympäri. Ja sellaista täällä melko pitkälti onkin. Paitsi kyllä täällä joitakin sateita on ollut. Mutta se sade on sellaista tihkusadetta, ei niin kuin Suomen kovat kuurosateet, jotka kohdalle osuessa pieksevät koko ruumiin luita ja ytimiä myöten. 

Miten vietin jouluni Teneriffalla?

Minun jäädessä kotivahdiksi, kämppäkaverini oli joulun oman sukunsa ja ystäviensä kanssa. Jouluaattona sain seuraksi kaverini ja tämän työkaverin, joka tuli mukaan sattumalta. Hän olisi muuten joutunut olemaan joulun yksin kotonaan videopuhelimessa. Koska kenenkään ei tule olla jouluna yksin, kutsuimme hänet mukaan. Meitä oli siis suomalainen, hollantilainen ja ranskalainen. 

Hollantilainen kokkasi huippuillallisen ja kertoi tarinan, miten oli aikaisemmin asunut Michelin-tähtiravintolassa työskentelevän kämppiksen kanssa ja joka päivä tämä oli loihtinut mitä ihmeellisimpiä ruokia ja tämä hollantilainen kaverini sai toimia makutuomarina. 

Söimme riisiä, lohta valkokastikkeessa ja parsakaalia. Sen lisäksi olin tehnyt paistinpannulla oliiviöljyssä herkkusieniä kera valkosipulin ja espanjalaisen ilmakuivatun kinkun. Hollantilainen oli ostanut viiniä ruoan kyytipojaksi, mutta ei mitä tahansa viiniä, vaan kuulemma hänen paras koskaan maistamansa viini. Ja hän on maistanut elämänsä aikana paljon, koska on työskennellyt ravintoloissa. Mekin totesimme, että on todella poikkeuksellisen hyvää.

Sain lahjoiksi hollantilaiselta suklaata ja kämppikseltäni huivin ja kuumavesipullon. Sevillan matkan jälkeen tosiaan sairastuin pahaan flunssaan. Sevillassa nukuin hostellissa dormissa, joka oli uskomattoman kylmä ja lisäksi sää oli sateinen. Sevillassa, jossa ei koskaan sada. Tietenkin satoi juuri silloin, kun minä menin sinne. Tuon matkan jälkeen olin pari viikkoa flunssassa, jouduin juomaan paljon inkivääriteetä ja nukuin kuumavesipullon kanssa, jonka olin saanut kämppikseltäni lainaan. Nyt sain lahjaksi ikioman kuumavesipullon. Huivi puolestaan oli hänen Valencian matkaltaan. 

Minä puolestani olin antanut oman lahjani etukäteen: tarjosin hänelle ja 14-vuotiaalle serkullensa elämyksen: tryffelityöpaja. Viime lauantaina teimme siis tryffeleitä – baarissa. Se oli 14-vuotiaan ensimmäinen kerta baarissa (kuten myös tryffeleiden teossa). Hän totesi ennen sinne menoa: ”Ensimmäinen ja viimeinen kerta”. Työpaja oli niin upea elämys niin kämppikselleni kuin serkulle, joka esitti vienon toiveen uusinnasta. 

Joulupäivä meni nopeasti. Ruoaksi olin tehnyt rosollia (jonka lopulta unohdin jääkaappiin), possua appelsiinikastikkeessa ja perunoita oliiviöljyssä. Katsoimme elokuvan The Christmas Chronicles Netflixin kautta. Lämmin suositus tälle elokuvalle! 

Leffan jälkeen kaverini meni kotiinsa ja sittenpä kämppäkaverini tuli takaisin. Minä lähdin lenkkeilemään jouluiseen Santa Cruzin kaupunkiin kuunnellen samalla podcastia – espanjaksi tietenkin. Satamassa näin suurimman koskaan näkemäni laivan. Näin merimiehiä valkoisissa asuissaan. Näin pariskuntia, perheitä ja kauniita jouluvaloja. Santa Cruzin keskusta on niin kaunis jouluvaloissaan!

Kuva vuodelta 2018.

Kuva vuodelta 2018.

Kuva vuodelta 2018.

Kuva vuodelta 2018.

Tänään on Tapaninpäivä. Ja paluu arkeen. Ensi viikolla alkaa jo uusi vuosi, mutta minulla ei ole aavistustakaan, miten juhlistaa sitä. Olo tuntuu kieltämättä vähän yksinäiseltä ja silloin on hyvä muistuttaa mieleen, mitä ihmettä teen Teneriffalla?! Ja sitten kuiskaan itselleni: omia unelmia tavoittelemassa. Unelmia, jotka tällä hetkellä tuntuvat vieläkin niin kaukaisilta ja oma etenemiseni niin tuskastuttavan hitaalta. Mutta jos olen tullut tänne asti, en voi luovuttaa. Enkä varsinkaan jouluna tai uutena vuonna.

Joulujutut tiivistetysti

Joulumenut: Lohi valkokastikkeella, parsakaali, jasmiiniriisi, herkkusieni-valkosipuli-ilmakuivattu kinkku, possua appelsiinikastikkeessa, oliiviöljyssä paistetut perunat, rosolli, vihersalaatti, polvorones, glögi, piparkakkuja

Joululaulu: Jeff Buckley - Hallelujah

Jouluviini: Juan Gil Jumilla (2017)  

Jouluelokuva: The Christmas Chronicles

Joulukuusen koristeluidea: Itsetehdyt joulukoristeet ja joulukortit

Millainen oli sinun joulusi?