PIENKÖ... VAI PALLAUTANKO?

Elkkee ihmmetelkö. Mie aattelin nyt ensimmästä kerttoo kirjottoo miun murtteella. Tää on vuan tämmönen kokkeillu, luultavammin kertaluontteinen.

Ja nyt siihen varsinaasseen assiisseen. 

Mie olin ostoskeskuksella viikko takaperin. Vae pitäskö kerttoo kaekki alusta asti? No taijjan mie kerttoo. Eli mite päävvyin ostoskeskukseen. 

Myö löyvettiin tapletti. Joku ol unohtanu sen penkille. Yritettiin käynnisttöö, mut siittä ol akku lopussa. Oltas haluttu kattoo omistajan yhteystiijjot. Mie halusin sen palauttoo. Ettei vuan tulis huono karma meijjän ylle. Yhttää enemppee huonnoo tuurrii ei tähä huusholliin tarvittas.

Enstiks yritettiin kysellä laturrii lainnoon kavereilta, vuan ei kellään ollunna oikeenlaista. Niinpä menttiin ystävän kanssa eri kaappoloihin kysymmään. Sen verran ouvvonmerkkinen tapletti se ol, ettei kukkaan voinna auttoo. Vuan oli siinä kauhhee homma, niin monessa paikkoo puikkelehttii. Miun ystävä, joka on vanhempi nainen, oli jo hättee kärsimässä. Melekkein jo luovutettiin tapletin suhteen, mutta sitten myö kekkastiin, että mennään yhtteen hirmusen issoon elektroniikkaliikkeesseen. Hypästtiin bussiin ja matka alko. Yht’ äkkii kuulu kova meteli ja jäykistyin kuin kakkakikkare. 

Bussista rikkoutu lasi ja sirpalleet lens meijjän takana –hyvä, ettei meijjän päälle! Säikähhin ihan hirvveesti. Mannailin, että nykkö meitä seurroo huono karma, vaikka yritettään palauttoo sitä taplettii! Meijjän piti vaihttoo bussii tappauksen vuoks. Matka jatku. Kotvasen päästä bussi törmevvää liikennemerkkiin, mut kuski ei ollunna moksiskaan. Mitähän meille ehttii sattuu, ennen ku piästään siihen liikkeesseen? 

Lopulta piästiin kuin piästiinkin perille asti. Eka meille yritettiin kaupata laturrii, mut kerrottiin rehellisesti, ettei tää oo meijjän ommaisuutta, eikä meillä oo aikomusta osttoo, ku tarkotus on palauttoo. Ainnoo mitä myö haluttas, ni lainata laturrii, että saahhaan tapletti pelittämmään ja katottuu ne yhteystiijjot. 

Tähän myyjä suostu ja laturi löyty tiskin takkoo. Vuoteltiin tovi, jos toinenkkii, mut ihan ol koko kone mykkä. Paineltiin käänistysnappulloo, mut ei pihhaustakkaa. Myyjäkkii katto ja eppäili siinä olevan vikkoo. Se ol viimonen niitti. Luovutettiin. Ku kerta olttiin sellanen matka tehty ostoskeskukseen asti, ni sitte menttiin näyteikkunaostoksille. 

Kello mielessäin

Mie oon jo vuuen ajan miettiny kellon hankinttoo. Sellasta ruusukultasta. Miulla, kun on jo hoppeinen ja kultasen väriset kellot, niin ruusukultanen olis sopiva kolmanneks. Yhtä sellasta ihastelin, mut en raaskinna osttoo. Sitten menin toisseen liikkeeseen. Siellä näin yhen kellon, joka kolahti heti. En ostannu. Mut sit mie huomasin sen jiänneen ajatukssiin. Piti palata ostammaan. Se oli niin ihana! Iha ku miulle tehty! 

Monta kerttoo vuan on kelloo katellu tässä viikon aekana ja ihastellu, miten ihana se on. Kunnes justtiinsa eilen tajussin yhen assiin! Siinä on suuremman luokan moka. Huommaateko jottain outtoo kellossa?

Siinä on roomalaiset numerot ja nelonen on viärin! Eikös sen pitäs olla IV? Nyt mie nään ihan liian monta viivvoo ja aina, ku mie katon kelloo, niin se hyppevvää silimille. Mut silti tykkeen kellosta. Vasta äsken katoin, missäs tiä on tehty, niin Kiinassa. Yllätys!

Mitäs mieltä työ ootta? Pitäskö palauttee vai pittee? Tykkään kyllä kellosta, mutta tuo nelonen viärin laitettuna häirihtöö. Nyt kun sen viimmein tajusin. Ostohetkellä olin näköjjään liian hurmiossa! Mielpitteitä puolesta ja vasttaan suapi laittoo.

Ainniin, ja miten kävi tapletille? Mie kiikutin se polliisisetälle ja toivottaan, että piättyy omistajalleen. Hyvästä työstä suapi hyvän mielen ja toivottavasti jatkossa paremman karman! 
;)