MIELENKIINTOINEN NAVARRA

Navarra on yksi Espanjan itsehallintoalueista ja sijaitsee maan pohjoisosassa Ranskan rajalla naapureinaan Baskimaa-, Aragonia- ja La Rioja –itsehallintoalueet. Alueen pääkaupunki on Pamplona, jonne päätimme mennä pidennetyn viikonlopun viettoon löydettyäni erinomaisen tarjouksen Weekendesk -sivustolta.

Todella edullisen hotellihuoneen hintaan sisältyi runsaat aamupalat, visiitit viinikellarissa ja Oliten palatsissa sekä pullo viiniä.

Meillä ja tosiaan aragonialaisilla oli pidennetty viikonloppu syystä että San Jorge, Aragonian päivä, osui juuri sunnuntaiksi. Jos mikä tahansa juhlapäivä osuu sunnuntaiksi, niin silloin se siirtyy maanantaille.

 

En ollut koskaan käynyt Navarassa. Enkä viinikellarissa. Enkä Oliten palatsissa. Myöskään Pamplona ei ollut tuttu entuudestaan. Näin ollen tällä reissulla kaikki oli minulle aivan uutta.

Zaragozasta on matkaa Oliteen noin 130 km ja Pamplonaan puolestaan 180 km. Periaatteessa voisi siis vielä puhua lähimatkailusta.

Matkaan lähdimme autolla ja olimme katsoneet sellaisen reitin, ettei tietulleja osuisi kohdalle. Seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota autoillessa Espanjassa. Moottoritiet ovat Espanjassa hyvässä kunnossa ja säästävät monesti aikaa, mutta niiden käyttö on maksullista. Kannattaa siis muistaa, että aina on olemassa vaihtoehto ja voi ajaa teitä pitkin, joiden käytöstä ei veloiteta erimaksua.

Viinikellarissa

Saavuimme Oliten kylään. Siellä meille oli varattu visiitti viinikellarissa, joka on Navarran toiseksi vanhin. Se on perustettu vuonna 1913. Oppaana toimi vanhempi mieshenkilö, joka oli selvästi innostunut viininvalmistuksesta ja näytti tiloja. Kunnes tulimme valtavan suuren munanmuotoisen viinitynnyrin kohdalle.

Opas kertoi, että tässä vaiheessa yleisö pitää häntä hulluna, mutta samaan hengenvetoon painotti, ettei ole keksinyt mitään päästään tai lukenut Wikipediasta. Siinä vaiheessa alkoi tuntua, että nyt ollaan jännän äärellä.

Ensinnäkin munanmuotoinen viinitynnyri on harvinaisuus. Niitä on maailmassa vain alle 20 kpl ja Espanjassa ainoastaan kaksi. Ranskalainen yhtiö valmistaa viinitynnyrin ja sen tekemiseen menee vuoden päivät. Toinen vuosi hurahtaa viinin valmistuessa tynnyrin sisällä, jonka jälkeen se pullotetaan ja viedään myyntiin nimellä ”Ovum”.  

Tämän muotoinen tynnyri edistää viinin luonnollista valmistusprosessia, mutta sen lisäksi siinä tapahtuu varsin kummallinen ilmiö, jolle ei ole keksitty selitystä tähän päivään mennessä. Varmaa on vain se, että munasta tullut viini on ensiluokkaista ja yllättää maullaan viinin ystävät.

Viinin ollessa munanmuotoisessa tynnyrissä, alkaa neste liikkua ympyrää. Tuloksena syntyy harvinainen viini -jopa maailman mittakaavassa! Nestettä pitää olla vähintään se 600 litraa, muuten ilmiö ei toimi. Se ei myöskään tapahdu tavallisessa viinitynnyrissä.

Vitriviuksen mies, Leonardo Da Vincin versio lienee se kaikista kuuluisin, esittää miestä täydellisine mittasuhteineen ja esille tuli myös numero áureo. Luonnossa kaikki mittasuhteet ovat tasapainossa ja täydellisiä, jopa ihmispäätä myöten. Ehkä siksikin munanmuotoisessa valmistunut viini on… täydellistä?

Oliten palatsi

Jatkoimme Oliten kylään tutustumista. Vanha kaupunginosa on koko kylän parasta antia, jonka kruunasi opastettu kierros Oliten palatsissa.

Kyseessä on nimenomaan palatsi, sillä se palveli Navarran kuningaskunnan hovin asuinpaikkana. Siitä on käytetty myös nimitystä Oliten linna. Palatsin ja linnan ero on kuitenkin se, että linna rakennetaan puolustusta varten, kun taas palatsissa asuu kuningaskunnan hoviväki.

Niin tai näin, rakennus oli kuin suoraan sadusta! Se ei ollut mitenkään yhtenäisen näköinen, vaan jokainen kolkka tai torni oli erilainen, toinen toistaan viehättävämpi tai erikoisempi. Kierreportaita oli paljon.

Kuningattarelle piti saada puutarha, joten sitä kannattelemaan tehtiin suuri sali, mutta salille itsessään ei ollut käyttöä. Keskellä linnaa kasvaa puu ja legendan mukaan sen on siihen istuttanut itse palatsin rakennuttaja Carlos III. Todellisuudessa puu on vanha, muttei ihan niin vanha.

Palatsi on vaikuttava ja toista samanlaista ei tule vastaan. Se on monen eri palatsin ja linnan taidonnäyte yhdessä paketissa. Carlos III tykkäsi matkustaa ja paljon. Ranskassakin hän saattoi viipyä matkalla parisen vuotta ja imi vaikutteita ja ideoita, jotka sitten kopioi omaan palatsiinsa. Rakennusprosessi kesti kaiken kaikkiaan yli 20 vuotta.

Palatsi näyttää myös ihan liian täydelliseltä. Syystä, että sitä on restauroitu reippaalla kädellä. Restauroimisessa on kuitenkin tehty selkeä pesäero vanhan ja uuden välillä.

Tänä päivänä Oliten palatsi onkin tunnettu matkailukohde –eikä suotta. Se todellakin on tutustumisen arvoinen!

Pamplona ja baskiksi Iruña
Oliten jälkeen menimme Pamplonaan. Tosin tässä vaiheessa reissu sai dramaattisemman käänteen, sillä mies ei voinut hyvin ja mietimme, onko edessä sairaalareissu. Onneksi se meni ohi ja pääsimme Pamplonaan ehjin nahoin. Oikeastaan hotellimme sijaitsi Noáin -kylässä Pamplonan kupeessa, kahdeksan km päässä kaupungista.

Hotellista minulla on vain hyvää sanottavaa. Aamupala oli runsas ja mikä parasta, siellä sai aitoa appelsiinimehua suoraan appelsiineista puristettuina.

Syntymäpäivänäni tutustuimme Pamplonaan, Navarran pääkaupunkiin.

Mitä tehdä Pamplonassa?
Ensinnäkin ihan ensimmäiseksi kannattaa mennä matkailuneuvontaan, jossa saa kartan kaupungista. Siitä on hyvä aloittaa.

Pamplona on kuuluisa heinäkuussa järjestettävästä San Fermín –juhlasta, jota on vietetty vuodesta 1922 lähtien. Sen kenties kuuluisin ohjelmanumero on juurikin härkäjuoksu, jossa ihmiset juoksevat 849 metrin pituisen pätkän. Niinpä me aloitimme tekemällä ”härkäjuoksun”.

Härkäjuoksun aloituspisteessä näkyy paikka, jossa härkiä säilytetään kesätapahtuman aikaan. Reitin alkupuolella on myös kohta, jossa pyydetään siunausta matkan varrelle. Ja sitä härkäjuoksuissa todellakin tarvitaan! Loukkaantumiset ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus, eikä myöskään kuolemantapauksilta ole vältytty, joskin ne ovat äärimmäisen harvinaisia (16 kuolemantapausta).

Siunausta pyytämässä.

Meillä oli myös tuuria, sillä näimme tanssiesityksen, jossa ihmiset tanssivat perinneasuissa. Vierailimme myös karkkikaupassa… Mukaan tarttui poksahtelevia karkkeja, jotka kirjaimellisesti poksahtelevat suussa!

Kiertelimme ympäri vanhaa kaupunginosaa ja lopulta tutustuimme Ciudadelaan, joka on linnoitus ja Pamplonan tärkein nähtävyys.

Lopuksi oli ihan pakko päästä vierailemaan kuuluisaan kahvilaan, joka on perustettu vuonna 1888 ja jossa kuuluisa yhdysvaltalainen kirjailija Ernest Hemingway vieraili usein.

Sattumalta näin suomalaisten seurueen, mutta ei tullut huikattua mitään. Keskityin nauttimaan kahvilasta ja sen ainutlaatuisesta ilmapiiristä ja hyvästä seurasta.

Jos jonnekin Ernest Hemingway on jättänyt jalanjälkensä, niin Pamplonaan ja etenkin Café Iruñaan. Kahvilassa on säilytetty vanhan ajan sisustus ja siellä on aitoa historian havinaa. Lisäksi se on kohtuuhintainen. Ehdottomasti paikka, joka kruunasi Pamplonan visiittimme.

Kotimatka
Eilen lähdimme kotimatkalle, mutta ennen sitä päätimme koukata paikassa, jonka opas oli maininnut opastuskierroksella. Ujué. Keskiaikainen kylä, joka on mainittu joskus jopa yhdeksi Espanjan kauneimmista kylistä. Halusimme käyttää tilaisuuden hyväksi ja koukata paikan päällä.

Matkalla Ujuéen poikkesimme San Martín de Unx –kylässä. Myös se on keskiaikainen kylä ja asukkaita 370 henkeä, mutta paikka vaikutti oikeasti melko hiljaiselta. Palveluita ei juuri ollut.

San Martín de Unx.

Matka kiemurtelevaa tietä pitkin seuraavaan kohteeseen huikeiden maisemien äärellä oli sinänsä jo seikkailu.

Ujué vaikutti paljon eloisammalta, vaikka asukkaita siellä on vain n.180. Näimme paljon lampaita. Näimme kirkon, josta oli jäljellä vain perustukset, mutta jonka ympärillä pyöri puolentusinaa työmiestä. Ilmeisesti olivat laittamassa teitä kuntoon. En usko, että ainakaan kirkkoa ehtivät restauroida seuraavalle turistikaudelle.

Kiertelimme Ujuén keskiaikaisilla kapeilla kaduilla. Ihastelimme huikeita maisemia. Katsoessa yhteen suuntaan, näkyi Moncayo. Katsoessa toiseen suuntaan, näkyi Pyreneet. Korppikotka liiteli niin lähellä, että suu pyöreänä jähmetyin vain tuijottamaan sitä.

Ujué.

Ujué.

Ujué.

Lopuksi halusimme jotain juotavaa, koska oli niin kuuma päivä. Menimme kahvilaan, jossa oli myös matkamuistomyymälä. Tuliaisiksi ostimme leipää.

Kaiken kaikkiaan tämä reissu oli yksi parhaimmista koskaan! Suosittelen kaikille vastaavanlaista reissua ja hyödyntäkää ihmeessä Weekendesk –sivustoa. Oli mukava viettää syntymäpäiviä muualla, mutta tätä kirjoittaessa tulin yllätetyksi synttärilahjalla. Sain lahjaksi Ernest Hemingwayn kirjoittaman Fiesta –kirjan.

Oletko sinä vieraillut jossakin näistä paikoista?