keskiviikko 2. marraskuuta 2022

KIRJAJULKKARIT

Viime viikolla menin yhdessä ystävieni kanssa kirjan julkistamistilaisuuteen, jossa olin mukana yhtenä kirjoittajista. Paikalle tuli yleisöä ja sali oli täynnä.

Voin sanoa, että minua jännitti etukäteen niin paljon, että kroppa reagoi siihen. Esimerkiksi en ollut juuri nukkunut, kun vain pyörin sängyssä. 

Sainkin hyvän vinkin jännittämiseen ja ihmisten edessä puhumiseen. Kuvittelisin vain yleisön olevan alasti ja enää ei jännittäisi niin paljon.

Ennen virallista osuutta ehdin vaihtaa muutaman sanan paikalle tulleiden kanssa. Sain myös hyviä uutisia. Halutessani voin jatkaa minitarinoideni julkaisua. Ne ovat kuulemma niin mainioita!

Lisäksi eräs vanha herra halasi minua ja sanoi, ettei tule koskaan unohtamaan minua. Ja voin sanoa, etten minäkään häntä. 

Hän on aina alusta asti kannustanut minua luovien kirjoitusteni kanssa. Hän on uskonut minuun. Myös silloinkin, kun olen ollut kiireinen copywriterin töissäni ja luovat kirjoitukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Kirjajulkkareissa jouduin oitis mikrofonin taakse. Autoin kirjan esittelyssä lukemalla kansitekstin yhden toisen naisen kanssa. Lisäksi esiteltiin pari muuta kirjaa.

Kerroin kahdesta kirjoittamistani tarinasta. Ensimmäiseen olin saanut inspiraation unistani, tai paremmin sanottuna, painajaisistani. 

Toinen tarina syntyi yhdessä toisen henkilön kanssa, kun yhdistimme kirjoittamani minitarinan ja hänen ideansa.

Kirjajulkkareiden jälkeen menimme vielä syömään ja sitten hurautimme pohjoisesta etelään. Oli muuten pimeää. Talvi se on täälläkin. 

Olin saanut myös soiton, jota en juuri silloin voinut ottaa vastaan, koska olin autossa ystävieni kanssa. 

Eräs henkilö halusi onnitella minua tästä kirjasta. Tämä ele lämmitti mieltäni, vaikka kirja ei olekaan yksin minun. Siinä on myös monien muiden kirjoittajien kirjoitukset.

Palasin kotiini kirjajulkkareista väsyneenä, mutta helpottuneena ja onnellisena. Seuraavana päivänä juhlatunnelmat jatkuivat, sillä oli ystäväni synttärit. Mutta se on jo toinen tarina se…

Joka tapauksessa tästä on hyvä jatkaa luovien kirjoitusten parissa. Itse asiassa sain näistä kirjajulkkareista tarvitsemani potkun tehdä elokuvakäsikirjoitukseni loppuun. 

Pakersin sitä viikonloppuna ja jopa maanantaina, vaikka minun olisi pitänyt olla tiukasti töissä. 

En vain pystynyt lopettamaan kirjoittamista ennen kuin kässäri oli lopulta valmis. Seuraavana päivänä minulla olikin sitten mustat rinkulat silmien ympärillä. 

Seuraavaksi aion luetuttaa käsikirjoituksen ystävälläni. Haluan saada heiltä palautetta. Sitten se on rekisteröitävä ja oikoluettava, jotta voin alkaa viedä projektia eteenpäin. 

Minulla ei ole aavistustakaan, miten siitä eteenpäin. Mutta sisimmässäni uskon, että tämä tullaan näkemään valkokankaalla elokuvana!

Oletko sinä ollut kirjajulkkareissa? Onko sinulla antaa hyviä vinkkejä elokuvaprojektiin?

post signature

2 kommenttia:

  1. Hyvältä näytät! Onnea vielä julkkareista, taisi nakuvinkki toimia...

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon! Siinä kyllä unohti kaiken, kun tuli yleisön eteen. Mutta keskittymällä oman osuutensa hoitamiseen, sain sen tehtyä kunnialla. Ja sain jopa positiivista palautetta! Eli ei se sitten kai ollutkaan mennyt niin huonosti kuin itse ensin pelkäsin/ajattelin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)