KÄSIKIRJOITUS ON VALMIS

Minulla menee ja lujaa. Niin paljon on taas tapahtunut, että huh! Olen edistynyt projekteissani. Olen tutustunut uusiin tyyppeihin ja kaikenlaista muutakin jännittävää on tapahtunut.

Tässä postauksessa kerron kuitenkin vain tästä käsikirjoitusprojektista. Muista jutuista kerron tuonnempana… 

Käsikirjoitus valmistui

Yksi isoimmista uutisista on se, että kässäri on VALMIS!!! Eihän tätä hinkattukaan kuin ehkä 1,5 vuotta!!! Luulin, että tämä ei tule koskaan valmiiksi. Se oli se ikuisuusprojekti. Pelkäsin, että jään ihan oikeasti lyhyiden tarinoiden kirjoittajaksi. Kyseenalaistin itseni monta kertaa.

Ja nyt elokuvakäsikirjoitus on vihdoinkin valmis! Vaikka samalla minusta tuntuu, että tästä se vasta alkaakin…

Elokuva-ala on miulle tuntematon, mitä nyt joskus olen työskennellyt avustajana elokuvissa ja sarjoissa. Siksi tämä kaikki on minulle uutta ja pikkuisen kyllä jännittää. Haluan saada tämän kunnialla maaliin.

Sen tiedän, että tarkkana pitää olla. Omista oikeuksistaan on pidettävä kiinni ja mahdolliset sopimukset luettava tarkkaan.

Lue avustajakokemuksistani:

Päivä elokuva-avustajana (v.2012)

Pääsin avustajaksi Netflix-sarjoihin (v.2019)

Uskomaton päivänäni sarjan kuvauksissa (v.2022)

 

Mutta mitä seuraavaksi?

Tulevina steppeinä minulla on ainakin:
1. Palautteen kerääminen ja käsikirjoituksen muokkaaminen. Muutama luottoystäväni on lupautunut lukemaan kässärini ja antamaan raakaa… Hups, siis rakentavaa palautetta! 

Olen tähän asti tehnyt kässäriä aivan yksin. Uskon, että tämä on yksi parhaimmista ellei jopa paras kirjoitukseni. Mutta ehkä olen tullut sokeaksi? 

Muiden näkökulmat ja keskustelut auttavat minua parantamaan tarinaa. Edessä on siis vielä unettomia öitä kässärin viilauksen parissa.

2. Kässärin tulostaminen, 2 kpl. Ensimmäinen on minulle, toinen rekisteröintiä varten. 

3. Kässärin rekisteröinti.  Pakollinen toimenpide, jota varten minun on matkustettava Santa Cruziin asti. Lisäksi joudun pulittamaan saadakseni todistuksen, että tämä on varmasti miun ja vain miun tuotos.

4. Kässärin oikolukeminen. Jonkun natiivin pitää oikolukea kässäri. Vaikka espanja on kuin toinen äidinkieleni, haluan varmistua, että tässä kässärissä se on 100 % virheetöntä. En voi kuitenkaan oikoluetuttaa tekstiä, ennen kuin se on rekisteröity.

5. Tuottajan etsiminen. Tutustuin hiljattain elokuva-alalla työskentelevään naiseen, joka lupasi auttaa minut alkuun tämän kanssa. Itse asiassa tutustuin häneen teatteri- ja elokuvanäyttelykurssilla, josta kerroin myös täällä blogissa.

Tämän lisäksi minulla on Teneriffalla asuvien tuottajien yhteystiedot. Minun ei oikeastaan tarvinnut tehdä mitään, vaan sain ne käsiini täysin sattumalta kiitos erään ystäväni. Otan siis tarvittaessa heihin yhteyttä ja ristin sormeni. 

Ja seuraavat stepit ovatkin kysymysmerkki... Enköhän kuitenkin näillä pääse alkuun. Uskon tähän minun kirjottaamaan elokuvaan ja haluan nähdä sen valkokankaalla Espanjassa. Enkä ole (onneksi) ainoa!

Kaiken lisäksi olen kuullut, että hyvistä käsikirjoituksista on pula. Uskon, että tulevaisuudessa voin hyvinkin elää menestyselokuvien käsikirjoittajana.

Siihen voi toki vielä olla matkaa, mutta ehkä siksi myös kirjoitan tätä blogia… Etten koskaan luopuisi toivosta, vaan jaksaisin jatkaa. Ja näin pitkälle olen päässyt. Olen ylpeä jokaisesta pienestä, suuresta askeleesta.

Kun katson taaksepäin, täytyy henkäistä. Joka päivä teen jotain oman juttuni eteen. Oli kyse copywriterin töistä tai käsikirjoituksesta. Oli aika, jolloin uurastin aamusta iltaan. Nyt yritän vähän myös nauttia elämästä, ystävistä ja Teneriffalla olosta.

Olen muuttanut elämäni täysin ja olen kiitollinen, että uskalsin. Uskalsin muuttaa Teneriffalle ja aloittaa nollasta. Uskalsin aloittaa yrittäjänä. Uskalsin alkaa tehdä omaa käsikirjoitusta.

Uskalla siis sinäkin! Jos sinulla on mikä tahansa unelma, mene sitä kohti. Elämä on liian lyhyt hukattavaksi.