JOULUKALENTERIN 9.LUUKKU

Yhdeksättä luukkua viedään ja se avautuu päivän myöhässä –pahoittelut. Tällä kertaa paljastan teille jotain, jonka opin nyt viikonloppuna kantapään kautta ja huikkaan kuulumiset samaan hengen vetoon. Olin sunnuntain ja maanantain pikkumatkalla. Täällä oli pitkä viikonloppu, sillä maanantai oli siis vapaa.

Menimme pieneen espanjalaiseen kylään. Siihen samaan, jossa olemme olleet jo niin monta monituista kertaa aikaisemmin. Siellä on mukava olla, poissa kaupungin huiskeesta ja vilskeestä. Raitis ilma on taattu, sillä se on maaseutua. Ja tuona samaisena viikonloppuna tuuli kovaa. Niin kovaa, että korvissakin vinkui.

Mutta meillä oli hauskaa. Mentiin keräämään manteleita. Kokemus, joka oli minulle aivan uusi.  Mantelit kasvaa puissa, mutta koska mantelikausi oli jo mennyt ohi, piti katseet suunnata maahan puun ympärille. Sieltä noukimme mantelin jos toisen. Alussa menin erehtymään ja keräsin kiven mantelina. Ne kun oli kuin kaksi marjaa! 

Oli manteleita vielä puissakin. Silloin huiskuttelimme kepillä ja ne saivat kyytiä. Tai toinen vaihtoehto oli kiivetä puuhun niin kuin kersana tehtiin. Minäkin löysin itseni puusta kurkottamassa hiki hatussa.

Yhdessä puussa ja sen liepeillä oli manteleita kuin sieniä sateella. Niin paljon, että niitä oli varmasti enemmän kuin kiviä, joita niitäkin oli todella paljon!

Ajantajuhan siinä meni. Jatkoimme siihen asti, kunnes kurnivat mahat alkoivat ilmoitella lähestyvästä ruoka-ajasta. Saaliiksi saimme 16,5 kg.

Mantelisavotta jatkui talossa. Piti poistaa kuoret, johon meni aikaa toinen mokoma. Homma ei päättynyt vielä siihen. Keitimme vettä ja laitoimme mantelit sinne hetkeksi. Vesi tummui ja mantelit kaavittiin pois. Sitten käsin poistettiin toinen kuori. Lopulta paljastui herkullinen manteli! Eikä siinä vielä kaikki... Tämän jälkeen ne laitettiin uunivuokaan, kasteltiin tilkkasessa vettä ja ripoteltiin suolaa päälle. Sitten uuniin paahtumaan. Lämpöasteet vaihtelivat epämääräisesti 200 ºC molemmin puolin.

Kaikkia manteleita ei tuona viikonloppuna ehditty tekemään… Mutta sanonpahan vaan… Aikamoinen homma muutaman pussukan eteen!