En ole vielä
tehnyt sellaista postausta, johon olisin listannut lempielokuviani, joten nyt sellainen
tulee! Hyviä ja erinomaisia elokuvia on paljon, mutta mikä tekee jostain
elokuvasta lempparin? Siihen tarvitaan jotain muutakin. Ehkä se on se, että
elokuva jää mieleen ja / tai kestää useamman katselukerran. Että se on
koskettanut jollain lailla ja nostattanut tunteita pintaan -saanut jopa
itkemään. Tai sitten siinä on vain ”sitä jotain”, joka tekee siitä
ikimuistoisen. Niinpä tein pienen listan minun lempielokuvista.
Elokuvamaustani
voin kertoa, että pidän kauhuleffoista, trillereistä ja jopa osittain
toimintaelokuvista. Jos minun pitäisi vuokrata elokuva tai menisin
leffateatteriin, niin todennäköisesti valkkaisin kauhukuvan. Niinpä tuli
pienoisena yllätyksenä, että lempielokuvieni joukossa ei ole yhtään
kauhuelokuvaa.
Viime aikoina
olen myös miettinyt, että minulla on melko yksipuolinen
maku. Toisaalta se on niin samanlainen mieheni kanssa, ettei meille juuri
koskaan tule kinaa siitä, mitä katsotaan. Ja kuten arvata saattaa, niin hän on
ihan yhtä kiinnostunut elokuvista ja sarjoista kuin minäkin. Monesti hän on
myös auttanut, antamalla oman mielipiteensä kirjoittaessani tänne blogiin
arvosteluja.
Hiljattain olen
tietoisesti alkanut katsoa myös hieman toisenlaisia elokuvia. Romanttisia
komedioita, historiallista draamaa… Aikaisemmin en tykännyt yhtään komedioista
enkä draamoista. Kaikki komediat tuntuivat minusta väkisin väännetyltä kuralta.
Draaman elämänläheisyys ja vakavuus ei vain vetänyt puoleensa sitten yhtään.
Kun minä katsoin
elokuvia, oli ne sitten kauhua taikka toimintaa, niin halusin nähdä jotain
sellaista, joka ei todellisessa, oikeassa elämässä olisi mahdollista. Ehkä
paeta johonkin toiseen maailmaan. Ilmeisesti minun makuni on tätä nykyä
laajentunut, tai jotain tapahtunut, koska viimeksi katsomani romanttiset
komediat ja historialliset draamat (joita tosin ei vielä ole kovin montaa),
ovatkin olleet varsin miellyttäviä, jopa hauskoja katselukokemuksia.
Tosiaan katsoin
yhdenkin romanttisen komedian (Kuinka hukata kundi 10 päivässä), jossa oli
joitakin kohtia, joissa sai nauraa maha kippurassa. Mikään huippuelokuva se ei
ollut, mutta ihan tarpeeksi hyvä todistaakseen, että minä voin tykätä myös
tämän genren elokuvista. Sitten oli esimerkiksi eräs historiallinen draama
(Belle), joka perustui tositapahtumiin. Voi kuinka pidinkään tuosta elokuvasta!
Ihan yllätyin itsekin, miten voi olla mahdollista.
Näiden
pohdintojen kera listaan nyt minun
mielestäni ei ehkä ne parhaimmat, mutta lemppareimmat elokuvat. Tai ehkä se,
että ne ovat minun lempielokuvia, tekee niistä minulle parhaimmat elokuvat.
Joka tapauksessa ne ovat niitä elokuvia, jotka jäivät mieleen ja tekivät vaikutuksen.
En kuitenkaan laita niitä paremmuusjärjestykseen, koska sitten menisi jo liian
hankalaksi!
TITANIC (v.1997, James Cameron)
Olen pohjimmiltani
romantikko ja tämä upposi minuun. Suuri rakkaustarina historiallisen tapahtuman
keskiössä on katsomisen arvoinen.
ARKAJALAT (v.1985, Richard Donner)
Paras
seikkailu-komedia. Tämä on elokuva, jossa on kaikki kohdallaan ja voisi katsoa
vaikka kuinka monta kertaa.
TERMINAATTORI I ja II (v.1984 ja v.1991, James Cameron)
Terminaattorit on
vauhtia ja toimintaa, tuomiopäivän tuntemuksia.
MAD MAX (v.1979, 1981 ja 1985, George Miller, George Ogilvie)
Kaikki Mad Max –elokuvat.
Niissä maailma on jotenkin niin erilainen.
LEON (v.1994, Luc Besson)
Erinomainen
elokuva, mielenkiintoinen tarina. Jean Reno voisi hyvinkin olla minun lempinäyttelijä.
APOCALYPTO (v.2006, Mel Gibson)
Tämä on niin
erinomainen, loistava, täydellinen elokuva. Se on melko yksinkertainen, mutta
autenttinen.
BILLY ELLIOT (v.2000, Stephen Daldry)
Tämän elokuvan
katsoin kauan sitten, mutta se jäi mieleen ja teki vaikutuksen. Billy, joka
tavoitteli omaa unelmaansa balettitanssijana isänsä vastustuksesta huolimatta. Koin
pientä samaistumista päähenkilön kanssa. Ja se loppukohtaus piirtyi mieleeni
ikuisiksi ajoiksi.
GRAN TORINO (v.2008, Clint Eastwood)
Clint Eastwood on
minulle ollut aina länkkäri-elokuvien symboli, mutta tässä leffassa hän
yllätti. Tykkäsin. Paljon.
DRIVE (v.2011, Nicolas Winding Refn)
Jollain tavalla
jopa karu elokuva. En normaalisti pidä elokuvista, jotka liittyy autoihin tai
autoiluun. Mutta tässä oli jotain… Lue arvosteluni täältä!
*Kaikki postauksen kuvat on lainattu netistä. |
INTERSTELLAR (v.2014, Cristopher Nolan)
Näin tämän vain
vähän aikaa sitten ja odotan kovasti voivani katsoa sen uudestaan. Aivan
mielettömän upea elokuva! Lue arvosteluni täältä!
Löytyikö listalta teidän suosikkeja? Oletteko
nähneet jonkun näistä elokuvista?
Leoniin asti samoja kuin mulla (paitsi Mad Max). Kaikkia en ole tosin nähnyt. Mun suosikeissa on myös Vihreä Maili, Truman Show ja espanjalainen Va a ser que nadie es perfecto. Mitä näin äkkiseltään tuli mieleen...
VastaaPoistaHauskaa, että siullakin on samoja suosikkeja! :) Siulla on myös pari elokuvaa, joita en ole nähnyt. Heti menin kuikkimaan. Truman Show olikin jo entuudestaan tuttu, se oli ihan hyvä elokuva. Toi Vihreä Maili täytyy kyllä joku kerta katsoa, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Voi vitsit, tuossa Va a ser que nadie es perfecto -elokuvassa näyttelee Fernando Tejero! :) Näin hänet kerran täällä promotilaisuudessa, jossa hän oli kera Jose Motan. :)
PoistaVihreä maili pitää ehdottomasti nähdä!
PoistaHih, ja nyt uudestaan lueskellessa huomasin lauseesi: "Titanic UPPOSI minuun..." :P
Pitää yrittää nähdä se heti, kun vain saapi tilaisuuden! :) Ai, juu.. Joku on taas ollu vauhdissa kirjoittaessa postausta. :P Se hyvä puoli tässä joulukalenteri-jutussa on ollu, että on saanu ihan uutta intoa ja puhtia tehdä blogia. :D Tänäänkin heräsin aamutuimaan ja ensimmäisenä ajattelin, mitä kirjoittaa ja sormet oikein syyhysi päästä näpyttelemään, mutta en ehtinyt koko päivänä koneelle. :D
Poista