keskiviikko 25. toukokuuta 2016

TERVEISET SUOMESTA KÄSIN JA AJATUKSENVIRTAA

Minä olenkin jo Suomessa. Lopulta aika meni niin nopsaan, että minulta jäi aivan tyystin pari postausta tekemättä, enkä ehtinyt lopulta koneen ääreen ollenkaan ilmoittaakseni reissuun lähdöstä.

Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sunnuntai-iltana lähdin bussilla kohti Madridia, josta minulla oli yöllä lento Ateenaan ja sieltä edelleen Helsinkiin. Lentoyhtiönä oli Aegean ja oli muuten hyvä. Lentolippu oli edullinen ja vaikka minun lopulta piti maksaa siitä matkalaukusta, jolloin edullisesta lentolipusta tulikin normihintainen, niin pidin kovasti muutamasta seikasta. Siitä, että käsimatkatavaroina olevista repusta ja käsiveskasta, ei nipotettu. Joissakin yhtiöissä niinkin on käynyt… Lennon aikana oli ruokatarjoilu. Kuvitelkaa, yölennolla söin pastaa. Ensimmäinen kerta ylipäänsä, että yöllä syön pastaa. Seuraavalla lennolla oli aamupalatarjoilu. Helsingissä olin ihmisten aikaan, eli päiväsaikaan. Eli hyvin meni. Hieman tuli kone myöhässä, mutta ei maata kaatavan paljon.
Mutta yhtä asiaa aina ihmettelen. Miten sitä matkoilla ja etenkin lennolla rähjääntyy? Voi hyvänen aika. Normaalisti panostan pukeutumiseen ja siistiin olemukseen, mutta lennoilla olen kuin liihottava haamu. Voisin vaikka vannoa, että hiukset ja naama rasvoittuvat puolta nopeammin.

Tällä matkalla otin ensi kertaa käyttöön jo aikoja sitten ostamani mp3-soittimen. Normaalisti en hirveästi musiikkia kuuntele, koska yleensä teen kirjoitus-tai ajatustyötä ja silloin musiikki on minulle häiriötekijä. En pysty keskittymään, jos taustalla pauhaa musiikki. Jos taasen tiskaan tai teen kotihommia, siivousta ja sen sellaista, niin silloin kuuntelen espanjalaista radiota tai kännykän kautta yleX:ää.

Nyt matkalla mp3 tuli kuitenkin tarpeeseen ja oli kiva kuunnella musiikkia. Siinä soivat suomalaisesta artisteista Kaija Koo, Elastinen, Jenni Vartiainen ja Cheekiä sen yhden kappaleen verran, muut oli ulkomaista sekä muutama espanjankielinen kappale. Kuuntelin esim. AC/DC -yhtyettä ja muuta rockia. Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen. Olen oppinut kuuntelemaan niin rokkia kuin räppiä, eikä minulla ole mitään lempigenreä. Musiikki tilanteen mukaan! Tosin elokuvamusiikista minä pidän, sillä ne tuo mieleen kunkin elokuvan ja voin ikäänkuin fiilistellä leffaa. Yksi kappale, josta tykkään paljon, on Ellie Goulding "Love me like you do", jonka kuulin ensi kertaa 50 shades of Grey -elokuvasta.

Astuessani ulos Helsinki-Vantaan lentoasemalta, aurinko ja lämpö suorastaan syleilivät minua. Jäin kaupunkiin. Yllätyin säästä sekä itse kaupungista, joka näyttäytyi ihanan kesäisenä. Lähes aina olen nähnyt Helsingin synkkänä ja talvisena, mutta nyt siellä oli ihan erilaista.

Erityiskiitos siitä kuuluu bloggaajaystävälle Satulle, joka näytti kaupunkia ja otti osan nämä postauksen valokuvista. Oli aivan mahtavaa ja erilainen päivä. Sain olla turistina Suomen pääkaupungissa.
Samalla iski taas se kamala kulttuurishokki. Järkytyin Helsingin hinnoista. Näinkö kallista täällä on? 

Sen sijaan mielestäni erään ravintolan alkupaloissa oli ok hinta. Samoin burgeri, joka maksoi 10€.

Espanjassakin hyvä burgeri maksaa saman verran tai enemmän. Harmi vain, että tässä jauhelihapihvi oli jäänyt sisältä raa'aksi ja jouduin pyytämään lisäkypsennystä, mutta seuraavaksi järkytyin siitä, että meille tuotiin kokonaan uudet annokset. Espanjassa se pihvi olisi vaan otettu ja kypsennetty lisää. Minulle on Espanjassa käynyt niin, että liha on jäänyt liian raa'aksi sisältä ja silloin sitä on kypsennetty lisää. Koskaan eivät ole sanoneet vaihtaneensa annosta.

Eli tietyllä tavalla minusta tuntuu, että olen vieras vieraalla maalla. Vaikka tämä on minun kotimaa, niin tunnen itseni outolinnuksi ja ihmettelen joitakin asioita, jotka taas Espanjassa ovat arkipäivää ja olin jo ehtinyt tottua.

Heitetään esimerkkinä vaikka se, että kukaan ei tervehdi Suomessa. Jos kuljen hotellin käytävää ja toinen minulle tuntematon ihminen tulee vastaan, niin minulle on normaalia tervehtiä. Täällä, kun tuli ihminen vastaan, niin oli vain hiljaisuutta. Sen sijaan, jos itse tervehdin ensin, niin minua tervehdittiin takaisin. Hassua!
Mutta enköhän minä pian taas totu Suomeen. Olen jo Pohjois-Karjalassa. Täällä on hyvä. Ihmiset ovat rempseitä ja mutkattomia.

Toin kotiin viemisiksi ilmakuivattua kinkkua. Sitä olin ostanut niin minä, naapurin täti ja anoppi, joten reppu suorastaan tursusi kinkkua. Samalla mietin, että miten saan kotiväen totutettua kinkkuun, kun yleensä siinä on käynyt niin, että ne Espanjan kinkut olen syönyt minä yksin.

Tein siis omaa lempiherkkuani. Sämpylää, johon levitetään tomaatin puolikasta niin, että se kostuu tomaatista. Jäljelle jää tomaatin kuori, joka heitetään pois. Sitten ripaus oliiviöljyä ja päälle ilmakuivattua kinkkua. Äiti yllättyi positiivisesti ja isän kommentti oli: ”Eihän tää oo niin pahhaa”.

Nyt, kun olen Suomessa taas pidemmän aikaa eli kesän, jatkan bloggaamista, mutta harvemmalla tahdilla. Tarkoitus on jatkaa ehdottomasti elokuvien ja sarjojen viikkokatsausta.

Espanjalaisen ruoan pariin palaan taas syksyllä, ellei käy niin, että innostun täällä kokkailemaan espanjalaisia herkkuja. Postaustoiveita saa esittää!
post signature

13 kommenttia:

  1. Tervetuloa Suomeen! Sinäkö tämän auringon tänne toit! :)

    Hetken jo ihmettelin, missä on tämän (tai siis viime) viikon leffa/sarjakatsaus, mutta tämähän selittää kaiken. Kiva, että matka sujui hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! :) Mukava olla taas Suomessa. :) Hih, joo oli kyllä yllättävän aurinkoista ne kolme päivää, mutta tänään jo sataa. :P Ei sillä, tykkään myös sateesta ja ukkosista. :)

      Tarkoitus ei tosiaan ollu pimittää Suomen matkaa, mutta en vain ehtinyt koneelle. Jatkan kyllä bloggausta kesälläkin ja ehdottomasti sarjojen ja elokuvien viikkokatsausta teen mielelläni. Tosin on ollut niin kiireistä, etten niin paljoa ole niitäkään ehtinyt näkemään, joten lauantain postaukseen ymppään parin viikon sarjat ja leffat. :D

      Mukavaa päivän jatkoa, Menninkäinen! :)

      Poista
  2. Oli kyllä kiva tavata oikein ajan kanssa. Tuöet vaan eksällä uudemmaltikin tänne, niin treffataan :) Otetaan toinenkin puoli Stadia haltuun :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miulla onkin sinne suuntaan asiaa, eli nyt olisi kaksi hyvää syytä tulla uudestaan visiitille Helsinkiin! :) Hyvältä plääniltä kuulostaa. :)

      Poista
  3. Niin, ja Suomessa jurotetaan hiljaa hississäkin vaikka vieruskaveri ois naapuri. Finnish Nightmares-sarjis on tästä hyvä esimerkki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kans totta! :D Pitää tutustua tohon sarjikseen. :D

      Poista
  4. Voi, pidä hauskaa Suomessa! :) Mäkin olen ihmetellyt tota omaa rähjäisyyttä lennoilla :D Sen lisäksi, että näyttää aivan hirveältä niin mulla menee korvat tukkoon ja maha täyteen ilmaan. Oon luovuttanut ja jätän meikkaamatta+pistän ne löysimmät vaatteet päälle ja ehostaudun kohdemaassa. Ja silti se lentokoneissa matkustaminen on vaan hauskaa:P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, Rosa! :) No niinpä, miten sitä tuleekin niin rähjäiseksi... Onneks en näköjään oo ainoo! ;) Miulle lentokone on pakollinen paha siirryttäessä paikasta a paikkaan b, oispa miulla yhtä hieno asenne kuin siulla! :)

      Poista
  5. Ihanat Satu ja sinä ja niin aurinkoisia kuvia. Lentokone on kyllä sellainen imuri, että imee ihmisestä kaiken energian ja myös freshiyden. Ihania päiviä Suomessa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana Tiia! :) Meillä oli kyllä hauska iltapäivä seikkailessa Helsingissä ja sääkin suosi ihan täysillä. :) Totta, huh, siis tosiaankin imee kaiken. Mut samaan aikaan on ihmisiä, jotka onnistuu olemaan lennoillakin niin hehkeenä. :P Kivaa alkavaa kesää! :)

      Poista
  6. Mielenkiintoinen postaus! Toivottavasti kesä Suomessa osoittautuu kaikin puolin mielekkääksi. :)

    Suht tuoreena blogisi lukijana minulle tuli kirjoituksestasi monia kysymyksiä mieleen. Oletko kertonut jossain vanhemmassa postauksessa, kuinka suuren osan vuotta tavallisesti asut Espanjassa ja minkä osan Suomessa? Kuinka kauan olet yleisesti asunut Espanjassa ja kuinka tulit asettuneeksi sinne? Liikutko koko ajan esim. kumppanin kanssa maasta toiseen vai oletteko välillä erossa? Vai ovatko nämä asioita, joista et kirjoita blogissa? Muistelen, että kerroit jossain kirjoituksessa yhden vuoden olleen rankka, koska olit silloin tavallista pidempään Suomessa. Miten se määräytyy, milloin olet missäkin, ja tuletko mielelläsi vai vastahakoisesti? Tämä ei muuten ole mitään kuulustelua, vaan olen aidon kiinnostunut elämästäsi, josta minulle on muodostunut blogisi perusteella jännä ja tapahtumarikas mutta samalla tasapainoinen kuva. :-) Lukisin mielelläni lisää, jos olet näitä asioita menneisyydessä avannut!

    VastaaPoista
  7. Kiitos paljon! Kiva kuulla, että oli mielenkiintoinen, vaikka olikin tällainen sekasillipostaus. :)

    Itse asiassa en ole tainnut kertoa. En ole avannut tarkemmin sitä puolta kuin ehkä sivulauseessa jossain postauksessa. Niin, kaipa olen yrittänyt pitää jonkinlaista rajaa, etten täällä kerro kaikkea, vaan ainoastaan sen verran kuin koen tarpeelliseksi paljastaa. Mutta siun kysymykset ei ole pahoja ja ainoa syy, miks en ole niitä käsitellyt blogissa aikaisemmin, on, että en hirveästi itseäni halua esitellä. Haluan koota tänne mielenkiintoisia juttuja, matkoja, tarinoita. Toki samalla tällaista blogia kirjoittaessa tulee annettua itsestäänkin jotain ja pakosti kirjoitettua jotain myös itsestäänkin. Aloitin blogin ihan kirjoittamisen ilosta ja tarkoitus ei ollut tehdä siitä lifestyle-blogia, mutta yhä enemmän tästä on tullut lifestyle-tyyppinen. Olen myös monesti "häpeillyt" sitä, että oma elämä ei ole todellakaan kuin muilla ikäisilläni ja monesti meno on ollut kuin ylämäkeen menoa vastatuulessa.

    Voin toki tässä vastata kysymyksiisi, koska en usko jatkossakaan tekeväni "paljastuspostausta". ;) Kuten moni muukin suomalainen, vietän yleensä kesät Suomessa, talvet Espanjassa. Seitsemän vuotta on mennyt, hurjan pitkä aika. Suomessa minulla on ollut mukava työ, Espanjassa työtilanne on ollut harmillisen heikko. En ole saanut sieltä vakituista työtä, eikä sarjakuvilla elä. Seuraavan kerran, kun palaan, puhaltavat muutoksen tuulet ja aloitan puhtaalta pöydältä. Kertonen siitä blogissani, kun se ajankohtaiseksi tulee. ;) Olen jo nyt tosi innoissani, pitäkää peukkuja, että onnistun. :)

    VastaaPoista
  8. Ai niin, ja ihan mielelläni vietän aikaa Suomessa, vaikka mies ei täällä olekaan mukana. Aika menee kuitenkin nopeasti, kun olen töissä ja sit vietän aikaa vanhempien ja sukulaisten kanssa. :) Kiitos siulle kommentistasi! :) Ihana olet. :) Kaikkea hyvää siulle! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)