ASUJA MATKOJEN VARRELTA

Olen tykännyt matkustelusta aina –tai no ainakin siitä asti, kun pääsin ulkomaille ensimmäistä kertaa elämässäni. Menin silloin Viroon. Olin 17-vuotias. Pääsin vaihtoon silloisen opinahjoni puolesta. Se oli ihanaa! En kylläkään osannut viroa muutamaa sanaa enempää. Olin Kuresaaressa. Miulla oli silloin platinanvaaleat hiukset. Hui! Liian blondit nykyiseen makuuni. Pidän edelleen itselläni vaaleista hiuksista, mutta sävy saisi olla luonnollinen, sellainen tumma blondi/vaaleanruskea.

Ajattelin nyt kirjaimellisesti näyttää asuja matkojen varrelta, mutta ennen kaikkea muistella noita hulvattomia reissuja. Joistakin matkoista ei ole kuvia. Matkoillani käyttämät asut ovat yksinkertaisia ja helppoja yhdistellä. Monet reissuistani on ajoittunut kesään, monesti sen loppupuolelle. Se on tietenkin osaltaan vaikuttanut pukeutumiseen ainakin siten, ettei vaatteita tultu ängettyä ihan niin paljon matkalaukkuun tai rinkkaan.  

Ainoastaan Tunisiassa pukeutumisessa oli joitakin rajoituksia, mutta toisaalta se antoi mahdollisuuden kokeilla toisenlaisia asuja. Äidilläni oli tallella aikoinaan Marokosta tuotu vaate ja miusta se oli oikeasti niin ihana, että otin sen Tunisian matkalle mukaan! Ikää kyseisellä väriltään tummansinisellä vaatekappaleella taitaa olla reilu 30 vuotta. 

Espanjassa olen reissannut monet kerrat. Siellä olen saanut asua ja nyt kesän lopulla on tarkoitus sinne taas palata. Mieleenpainuvia paikkoja on monia. Erityisellä lämmöllä (Zaragozan lisäksi) muistelen Barcelonaa, Granadaa ja Madridia. Niistä tykkäsin ja lähtisin koska vain uudestaan! 

 Asuin Ranskassa. Olin siellä yhden kesän Au Pairina. Kävin ahkerasti museo Louvressa. Kuljin Champs-Élysées-kadulla.Näin Eiffelin tornin. Söimme monissa, upeissa ravintoloissa. En ollut koskaan elämässäni käynyt niin monessa ravintolassa kuin silloin yhden kesän aikana Ranskassa. 

Rakastuin ranskan kieleen. Ja vihastuin, kun se ei taipunut miun suussa. Näin lukuisia muita nähtävyyksiä. Kiipesin ylös lukemattomien rappusten kautta toiseen Notre Damen torneista ja siellä ylhäällä odotti upeat näkymät yli Pariisin kaupungin. Tuona kesänä opin tuntemaan Pariisin katuja ja kaupunginosia. Nyt jos menisin uudestaan, varmaan eksyisin. Miulla on kuitenkin edelleen tallella pieni kartta, joka mahtuu käsilaukkuun. Sitä voi selata vaivihkaa näyttämättä niin turistilta. 

 Kävin Saksan maalla Berliinissä… Se oli iso ja vaikuttava. Kuljimme ristiin rastiin. Metroa emme käyttäneet, ja joka päivä käveltyämme jalkamme huusivat hoosiannaa.

 … Iso-Britannian pääkaupungissa Lontoossa hämmästyin loputtamattomalta tuntuvasta ihmisvilinästä, kauniista, mutta jollain tavalla synkähköstä kaupunkimiljööstä ja tutustuin Viiltäjä-Jackin tarinaan paikan päällä opastuskierroksella. En onneksi nähnyt painajaisia tuon kuuluisan sarjamurhaajan hirmutöistä. Niitä pieniä, varjoisia katuja en kuitenkaan voi varmaan unohtaa… 

 Matkustin Prahaan, Tšekkiin. Kaupungin kauneus viehätti kovasti. Muistoksi jäi tämä kuva, jossa ihanasti kaupunki piirtyy väsyneen, mutta onnellisen reissaajan takana. Praha oli kaupunki kuin saduista.

 Tunisia tuli tutuksi kiertomatkalla. Näimme lukuisia merkittäviä nähtävyyksiä ja paikkoja, vaikka en varmaan muista puolienkaan nimiä. Lopuksi rentouduimme merenrannalla. Poikaystäväni näki delfiinin, mutta mie en. Olin vähän kade.