OMPELUTALKOOT

Se on siinä, valmis hame. Nyt olen todella ylpeä itsestäni. Meillä oli ompelutalkoot. Ommeltiin jotain ihan muuta, mutta minä siinä sivussa tein hametta muiden töiden lomassa ja vielä sen jälkeen seuraavana päivänä iltamyöhälle. 

Alkuperäinen suunnitelma oli, että hame valmistuisi yhden päivän aikana. Loppu viimein siihen meni kaksi. Eilen olin saanut tehtyä kaavat, aseteltua ne kankaaseen ja leikeltyä neljä palasta. Tänään vielä päivemmällä näytti, että hameprojekti täytyisi unohtaa muiden kiireiden vuoksi. 

Onneksi kaikki kääntyi hyväksi, asiat saatiin hoidettua ja pääsin paneutumaan itse asiaan eli hameen tekoon. Tämä ilta vierähti täysin hameen helmoissa. Kelloa ei vilkuiltu. Oli kaunis iltapäivä, kun palasin eiliseltä keskeneräiseksi jääneen hameprojektini ääreen. Saadessani sen vihdoinkin valmiiksi, ulkona vallitsi täysi pimeys.

Hameesta kuuluu iso kiitos eräälle ihanalle naisimmeiselle, joka auttoi tukalissa kohdissa ja oli tutorina hameprojektissa. Jopa tänään sinne iltamyöhälle asti. Huomenna ostan hänelle kukkakimpun lahjaksi ja kiitokseksi. Eikä sekään tunnu ollenkaan riittävältä kiitokselta.

.

Hame oli malliltaan sitä yksinkertaisinta sorttia, mutta pyhästä yksinkertaisuudesta huolimatta en olisi siihen yksin pystynyt. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein hameen. Ompelukonettakin olen käyttänyt viimeksi kymmenkunta vuotta sitten. Siihen päälle vielä se, että käsityölehtien ohjeetkin ovat kuin hepreaa minulle.

Hameen tekoon tarvittiin metrin verran tätä ihanaista skottiruutuista kangasta, kaavapaperia, nuppineuloja, kaavat, kangasta tukikankaaksi, sakset, mittanauha, kynä ja ompelukone sekä silitysrauta. Vielä viikko sitten tuskailin, kun olin tyttö ilman ompelukonetta. Sellainen löytyikin lähempää kuin olin osannut aavistaa. Se paljastui tuolta jostain tavaroiden keskeltä paksun pölykerroksen alta. 

Aluksi hameen teossa tuntui olevan miljoona mutkaa matkassa.Työkaverini avustuksella nekin mutkat oikeni alta aikayksikön ja nyt vihdoin olen onnellinen, uuden hameen omistaja.Iloisempi en voisi ollakaan. Hame on juuri sellainen, kun halusinkin sen olevan. Täynnä noita ihanaisia skottiruutuja! Tämän hameen kanssa joudun muuten käyttämään alushametta, koska siihen ei tullut vuorta. Se ei kuitekaan haittaa. Hyvä hame!

Ihan vielä en raahtinut laittaa niitä nappeja hameen etuosaan, mistä aikaisemmin puhuin. Näillä puheillahan ihan vaikuttaa, että uusi hame voisi olla tuloillaan -tällä kertaa kera nappien ja erilaisella kankaalla. Silloin olisin jo Espanjan puolella ja siellä ompelukone vasta kiven alla olisikin. Katsotaan, katsotaan.

Opin paljon uutta toteuttaessani tämän työn. Se taisi avata jonkun ihan uuden oven minulle. Huomasin, että minähän pystyn ja osaan. Aina ei tarvitse tyytyä vaateliikkeiden tarjontaan, vaan rohkeasti kaikki tekemään omat vaatteet. Tässä parasta oli nähdä oma kättenjälki. Se on palkitsevaa. Ja onpahan nyt vähän erilaisempi hame, kun skottiruutu ei vaihteeksi ole muodissa. ;) 

Hameen helmoissa pyöri myös pieni koiravieras. :)

Kotiin ajaessa maisemat olivat upeita ja oli pakko pysähtyä ihastelemaan luonnon kauneutta.