STRESSITASO NOUSI NOLLASTA SATAAN

Käytiin tänään aamupäivällä Puerto Venecia –ostoskeskuksessa. Se on tämän kaupungin merkittävin ja isoin ostoskeskus perinteisen Gran Casa –ostoskeskuksen rinnalla. Aragonia –ostoskeskus on tosi pieni, mutta uudehko ja erityisesti leffateatteri on hyvä. Siellä me yleensä käydään leffassa, jos käydään. Muitakin ostoskeskuksia on, mutta ne ovat hiipuneet. Kaikki suuntaavat joko Puerto Veneciaan tai Gran Casaan.

Puerto Veneciassa kävimme Decathlonissa, Primarkissa ja jossain pelikaupassa. Sekä Decathlon että Primark on tosi suuria liikkeitä molemmat. Ensimmäiseksi mainitussa myydään kaikkea urheiluun liittyvää ja toisessa vaatteita. 

Jostain syystä etenkin Primarkissa stressitaso nousee hetkessä nollasta sataan. Tätä ei tapahdu minulle missään muualla. Ensinnäkin Primarkissa on niin paljon ihmisiä, mutta vielä se yksistään ei haittaisi. Eniten ehkä sieppasee se lukematon vaatemäärä ja kun kaikki on sikin sokin, isoina kekoina ja joskus vaatteita on jopa lattialla asti. 

Se hälinä, vaatekaaos ja epäjärjestys ei houkuttele ostamaan. Yleensä haluan sieltä pois, mielellään mahdollisimman pian. Sovituskopit ovat puolestaan kuin peililabyrinttejä, mikä on melko hauskaa –jos se ei olisi tupaten täynnä ihmisiä. Tälläkään kertaan en ostanut mitään Primarkista.

Onneksi Puerto Venecia on noin muuten mukava paikka. Se on hyvin suunniteltu. Sinne pääsee bussilla tai autolla. Ja parkkeerasitpa auton mihin tahansa, niin joka puolelta pääsee kätevästi sisään ilman, että tarvitsisi kierrellä ja kaarrella etsien jotain tiettyä sisäänkäyntiä. Se on myös yllättävän kaunis ollakseen ostoskeskus. 

Tällä kertaa erityisesti huomioni varastivat lukuisat kalat, joita oli hauska seurata. Heti, kun vähänkin heilutin kättä, niin kalat tulivat pintaa kohdin. Lisäksi siellä oli joitakin erikoisen näköisiä yksilöitä, kuten kala, jolla oli niin pitkä pyrstö, että siitä tuli mieleen hääpuku...

Puerto Venecesiassa ostoskeskukselle tyypillisesti sielläkin ajantaju katoaa. Siis mikä ihme taika noissa paikoissa on? Ajantaju vain häviää ja sen yhden tunnin sijasta huomattiin olleemme - noh, aika paljon pidempään. Ehkä noilla kaloilla oli jotain tekemistä asian kanssa. ;)

Kolmas mielenkiintoinen seikka liittyen ostoskeskuksiin on, että siellä väsyy yllättävän nopeasti. 

Neljäs ja itsestäänselvyys, lauantai ei ollut nappipäivä mennä ostoskeskukseen, sillä muutama muukin oli saanut saman idean. Yleensä yritämme mennä jonain muuna päivänä, mutta tänään se vain natsasi suunnitelmiimme ja piti tehdä jokunen ostos.

Normaalisti en olisi tehnyt tästä aiheesta postausta. Mutta minulla on nyt tosi paljon intoa ja inspiraatiota kirjoittaa, eikä siihen auta muu kuin tehdä se postaus, vaikka se olisi ihan pöljä. Mutta joo, ihan vakavissani siis pohdin, miten stressaannuttavaa ja/tai väsyttävää jossain tietyssä paikassa käyminen on ja miten ihmeessä se ajantaju häviää noissa ostoskeskuksissa?!

Oletko käynyt joskus Primarkissa? Käytkö miten usein ostoskeskuksissa? Oletko huomioinut samaa kuin minä?