VIINIRYPÄLEET TESTISSÄ

Viime kesänä tapasin nuoren naisen, joka kertoi haluavansa kokeilla erilaisia hunajia. Hän oli haastanut itse itsenä kokeilemaan erilaisia juttuja. Ja sillä kertaa olivat vuorossa erilaiset hunajat erilaisine makuineen. Oli voikukkahunajaa jne. Ajatus kuulosti niin ihanan kutkuttavalta ja suloiselta, että päätin itsekin joskus toteuttaa vastaavanlaisen testin. 

Ennen hunajia vuorossa ovat viinirypäleet. Innostuin tässä yksi päivä testailemaan ja kokeilemaan erilaisia viinirypäleitä. Ostin kolmea erilaista laatua hedelmäkaupasta ja myyjä ihmetteli minun todella pitävän viinirypäleistä. 

Ja tykkäänhän minä. Todellisuudessa olen huono syömään hedelmiä ja päivän aikaan pitäisi ehdottomasti syödä enemmän. Täällä on tyypillistä ottaa hedelmä jälkiruoaksi, mutta itse tulen niin täyteen, ettei ruoan jälkeen tule syötyä hedelmiä. Viinirypäleet ovat kuitenkin niin helppoa popsittavaa ja niitä voi napsia ennen tai jälkeen aterian.

Lisäksi täällä Espanjassa olen oppinut siihen, että tiettynä vuodenaikana syödään tiettyjä hedelmiä. Esimerkiksi talvi on appelsiinien aikaa. Keväällä ilmestyvät mansikat, vaikkakaan ne eivät ole mitään verrattuna Suomen mansikoihin. Kesällä syödään vesimelonia. Loppukesällä /syksyllä nektariineja ja persikoita. Silloin maku on parhaimmillaan ja hinta ok.

Testailu alkaa

Näissä viinirypäleissä on valkoista, punaista ja kolmannesta en osaa sanoa, mitä –lajikkeista puhumattakaan.

Maistelin kaikkia vuoron perään. Ensimmäinen havainto, että kaikki viinirypäleet sisältävät siemeniä. Sehän ei haittaa, paitsi tuossa kolmannessa lajikkeessa, koska rypäleet ovat pienempiä verrattuna valkoiseen ja punaiseen. Kokoero oli melko iso, vaikka kuvassa se ei näykään. Se on myös näistä viinirypäleistä se, joka toi mieleeni Ranskan matkamme. 

Viimeksi siellä ollessa majoituspaikassa oli juuri tällaisia viinirypäleitä tarjolla aamupalalla. Ja voi että, miten ne olivat niin hyviä siellä. Lisäksi näimme matkallamme, miten maaseudulla oli täysi kuhina päällä viinirypäleiden osalta. Oli viinirypäleiden keruuaika. 

Valkoinen rypäle maistui parhaimmalta. Raadissa oli myös mieheni, joka totesi saman. Valkoinen on paras sellaisenaan popsittavaksi. 

Punainen rypäle oli ok, mutta ei niin hyvä kuin valkoinen. Se kuitenkin sopii kivasti salaatteihin.

Kolmas oli näistä se, josta vähiten pidimme makunsa puolesta. Lisäksi se oli niin pieni, kun taas tykkäämme vähän isommasta. 

Jatkossa ostamme siis valkoisia viinirypäleitä. Jos joskus taas innostun laittamaan rypäleitä salaattiin, niin siihen punainen on oivallinen siihen tarkoitukseen. 

Tämä oli lähinnä tällainen leikkimielinen kokeilu, mistä viinirypäleistä tykkään. Näitä oli joka tapauksessa hauska testailla. Valkenipahan samalla, mitkä ovat suosikkejamme eli ei tarvitse arpoa kauppareissulla.

Tiedätkö sinä, mikä viinirypäle on oma suosikkisi? Mikä on lempihedelmäsi noin muuten?