Muistatteko, kun joskus aikoja sitten kirjoitin
huonoista tai vähintäänkin kyseenalaisista asiakaspalvelukokemuksistani Espanjassa? Kaiken sen kokemani jälkeen voin vain todeta, että ehkä
asiakaspalvelu on sittenkin taitolaji. Mietitäänpä… Monissa mainitsemistani
tilanteista olisi selvitty, jos asiakaspalvelijalla olisi ollut ymmärrystä
asiakkaan (minun) tarpeista/toiveista. En nyt kuitenkaan mitään mahdottomia
(tietääkseni?) vaatinut, vaan ihan rehellisyys ja halu auttaa ja selvittää
tilanne, olisi ollut todellakin mahtavaa. Ja hymy olisi taatusti pelastanut tilanteen
kuin tilanteen!
Olen itse ollut asiakaspalveluammateissa, joten
perspektiiviä löytyy. Tapaus nro 1:ssä asiakaspalvelija olisi voinut tulla
suoraan minun luokse ja kysyä tarvitsenko apua, sen sijaan, että leikkisi
vakooja minun selän takana. Tapaus nro 2:ssa kassa olisi voinut tunnustaa
ystävällisempään sävyyn, ettei tiedä ja sen jälkeen selvittää asia. Tapaus nro
3:ssa minulla ei ole valittamista itse asiakaspalvelijoista, tässä tapauksessa
tarkastajista. Tilanne oli kuitenkin minun kannalta todella ikävä ja se olisi
voitu välttää, jos olisivat laittaneet suoraan tiedon nettisivuille. Jne.
Jos asiakaspalvelu on taitolaji, niin silloin sen
voi oppia ja sitä voi kehittää. Mielestäni tärkeintä on oma asenne. Jos on
oikeasti halua auttaa, se näkyy. Ei minusta ainakaan olisi asiakkaana kiva
mennä johonkin kauppaan, jossa myyjä sitten tokaisisi kulmien alta tuijottaen
”¿Qué? ¿Qué quieres?” (suom. ”Mitä? Mitä haluat?”).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)