SOHVAN UUSI ILME

Siinä vaiheessa, kun tajusin hämähäkin tehneen verkon punaiseen epäviralliseen sohvanpäälliseemme, päätin, että molemmat sekä hämppi että punainen kangas lähtevät pihalle. Hämähäkit kuuluvat maaseudun kesään ja verkkonsa ne ehtivät punoa yllättävän vikkelästi, mutta vielä koskaan aikaisemmin ei ole ihan näin koomisesti käynyt!

Nyt tuo uusi sohvanpäällinen tuli. Hintava se kyllä oli, mutta ajattelen sitä sijoituksena. Tässä huoneessa täytyy olla ilmettä ja sohva on yksi ihan oleellisista asioista. 

Aikaisemmin sohvassa oli vain punainen ohut kangas ja se aina liikkui paikaltansa, oli epäsiistin näköinen ja nyt viime aikoina siinä alkoi näkyä kulumisen merkit. Hämppi oli siis vain viimeinen pisara, jäävuoren huippu. 

Sohvanpäällisen ostin Ikeasta netin kautta. En ollut kovin tyytyväinen, että ensin Ikealla oli kauhea hoppu saada maksu ja sitten kehtaavat itse kuhnata parisen viikkoa, ennen kuin vaivautuivat lähettämään koko tuotteen. Asiakaspalvelu sen sijaan toimi hyvin. Jouduin nimittäin olemaan pariin otteeseen asiakaspalveluun yhteydessä. Ensin, kun ilmoitin, etten nyt kesken työpäivän pääse netin ja verkkopankin ääreen maksamaan (Ikealta oli tullut viesti jo heti tilausta seuraavana päivänä, että tilaus peruuntuu, jos en maksa tilausta klo 15 mennessä) ja toiseen kertaan, kun olin maksamassa ja missään ei ollut viitenumeroa. Sitten paljastui, että viitenumero on sama kuin tilausnumero -sitä ei vain mainittu missään! Onneksi nyt viimein sain tämän sohvanpäällisen!

Sohvanpäälinen on napakan ja laadukkaan tuntuista kangasta. Väri on juuri sellainen kuin olin toivonut. Päälysen asettaminen paikalleen olikin astetta kinkkisempi homma, koska miun sohva on sen mallinen ettei selkänojatyynyjä saa irti kirveelläkään. Sohvapäällisessä oli mukana neljät tyynyliinat! En ollut huomioinut sitä mahdollisuutta, mutta eipä Ikeankaan tuoteselosteet mitenkään kovin tarkkoja ole. 

Sohvanpäälinen on muuten tosi ihana, mutta miinusta siitä, ettei päälinen ole kauttaaltaan samaa kangasta, vaan siinä jää sohvan keskeen sellainen "pohja". Jos siis minun sohvan selkänojatyynyt olisivat irrotettavat, niin se ei olisi ongelma nojatyynyjen peittäessä sen. Koska tässä sohvassa se on kuitenkin mission impossible, niin ei ollut lopulta muutakaan vaihtoehtoa kuin, että jouduin hieman laskettamaan kangasta. Siten sain pohjan piiloon. Lopputulos: edestä sohva näyttää kivalta, mutta takaa sen huomaa, että on vähän nostettu kangasta. Sohvanpäälinen ei siis istu täydellisesti tähän sohvaan (sen kyllä huomaa, kun oikein tarkasti katsoo), mutta olen siihen siltikin tyytyväinen. 

Myös manailemani siniset verhot saivat kyytiä. Tilalle tulivat valkoiset verhot. Vaihdon myötä  tuntui kuin huone olisi kerralla keventynyt. Nyt täällä on kesäistä ilmettä ja raikkauden tuntua. Sääkin parani kuin taikaiskusta. Olen iloinen!