JOULUKALENTERI 11. LUUKKU + ARVONTAMUISTUTUS!

Joululahjat ovat olennainen osa joulua. Rupesin miettimään, mitä itse haluaisin lahjaksi. Tavallisesti en ole ennen joulua sellaisia miettinyt, kun jo muiden lahjoissa on pähkäilemistä yllin kyllin.

Jos minulla olisi mahdollisuus, haluaisin tietenkin viettää joulun Suomessa oman perheen luona. Taaskaan siihen ei ole aikaa tai rahaa. Tämä on jo kolmas peräkkäinen jouluni Espanjassa ja täällä se on 99% varmuudella musta. 

Muistan, kun kerran jopa täällä kaupungissa satoi jouluna lunta ja voi että se oli kaunista. Ja hauska sattuma! Se oli ensimmäinen jouluni Espanjassa… Joulu, jolloin myös ekaa ja viimeistä kertaa söin etanoita. Sen jälkeen en ole täällä nähnyt talvella lunta. Paitsi tietenkin vuoristossa.

Muiden lahjoja olen sen verran miettinyt, että olen jo ehtinyt ostaa paineluterapialahjakortin, ihonhoitosetin, korvakorut ja mp3-laiteen. Ja vielä olisi keksittävä pari lahjaa, miehelle ja äidilleni.

Nämä korvikset ostin jo kesällä hyvissä ajoin. Ne on käsityötä ja minusta ne oli kerta kaikkiaan kauniit. Heti tuli mieleen eräs, kelle antaa ne lahjaksi. Toivottavasti ne olisivat mieluisat!

Koru on ehkä vähän riskialtis lahja. Mitä jos toinen ei tykkää? Mitä jos väri ei miellytä? Mitä jos malli on väärä? Niin moni asia voi korujen kanssa mennä pieleen. Tällä kertaa päätin ottaa riskin. 

Lahjaostoksissa olen aina luottanut punnintamittariin. Punnitsen siis tarkkaan, onko tälle tarvetta. Paras lahja on hyödyllinen ja vielä parempi, jos se olisi joku palvelu. Korvakorut ei ole kumpaakaan, mutta kuten sanottu. Otin tietoisen riskin. 

Lisäksi bambupuikot ovat heiluneet, kun olen nyt neulonut sukkia lahjaksi oikein urakalla. Oikeastaan viime talvena hurahdin neulomiseen, kun sain valmiiksi ensimmäiset villasukat sitten ala-asteen. Sen jälkeen olen neulonut jo useamman parin. Hiljattain neuloin sukat lahjaksi eräälle iäkkäälle naiselle, joka ilahtui niistä kovasti. Ja en ole yhtään käsityöihmisiä.

Yhden suomalaisen tavan olen tänne Espanjaan tuonut. Tai en tiedä onko se suomalainen, mutta ainakin meidän suomen perheessä se on joka jouluinen traditio. Nimittäin arvat. Niinpä täälläkin olen ottanut tavaksi ostaa arpoja joulupäivälle. Niiden raaputtaminen luo jännittävän ilmapiirin ja vaikka koskaan ei ole voittoa osunut kohdalle, niin yhdessäolo on ollut hauskaa. 

Tällaisia lahjoja olen suunnitellut muille. Itselleni en taaskaan taida osata toivoa mitään, mutta jos olisin lapsi, niin toivoisin tällaista merenneitovilttiä. Vielä hienompaa olisi osata neuloa tällainen! Tai jos ilkeisin, niin toivoisin matkaa, mutta sehän on ihan liian kallis lahja...

Kuva on lainattu netistä.

Ja sitten tämän päivän kynsilakkajoulukalenteriimme. Luukun takaa paljastuu pinkit kynnet. Kiko ja sävynä 313. Minulle pinkeistä kynsistä tulee jotenkin mieleen kesä. Olenko ainoa?! 

Tämä on kuitenkin  mukavan sähäkkä väri ja kiva väriläiskä. Juuri nyt väriläiskille on tarvetta. Ette usko, miten harmaata ja sumuista täällä on ollut! 

Normaalisti en ole suuri pinkin tai vaaleanpunaisen ystävä, mutta pieninä annoksina se toimii. 

Mitä pidät pinkeistä kynsistä? Kuuluuko pinkki kesään vai toimiiko se ympäri vuoden?

 Ps. Muistathan osallistua arvontaan, jossa palkintona on ylellinen huulienhoitosetti.