Viikko sitten
piipahdin pikkuruisessa Mezquita de Loscos kylässä, joka piirtyi ylväänä
kukkulaisten maisemien keskellä. Sinne meno
oli jo haastavaa, kun harvinaisen voimakas sumu peitti näkyvyyden totaalisesti.
Mezquita on
oikeasti tosi pieni paikka keskellä ei mitään ja vakituisia ympärivuotisia asukkaita
siellä on vain hurjat, ehkä viis kappaletta. Siellä ei ole kauppoja, kahviloita
tai mitään muutakaan nykyajan mukavuuksia. Teinköhän samalla historiaa olemalla
ensimmäinen suomalainen tuossa kylässä? ;)
Kylä on niin
espanjalainen kuin olla ja voi, eli pieniä ja kapeita katuja ristiin rastiin.
Oli sitten miten pieni paikka tahansa, niin jotenkin espanjalaiset aina onnistuu
vääntämään siitä sokkeloisen. Mitä pienempi kylä, sen labyrinttimaisempi.
Vierailimme yhdessä
talossa, jossa saimme tutustua vinttiin. Olin siellä sitten hämähäkkien ilona ja verkkojen seassa
pölyttymässä. Muille
vintti voi olla romuläjä, mutta miulle aarreaitta. Eikä tarvinnut pettyä. Sieltä
löytyi kaks älyttömän hauskaa juttua, jotka sai miun leuat loksahtamaan auki.
Ihme on, jos teille ei käy samoin… ;)
Ihmisrodut.
Suomalainen tyttö.
Lappilainen mies.
Ja tämä on vain alkusoittoa seuraavalle löydökselleni... Saanko esitellä: Pipo, tupakoiva lapsi ja kukkahattutätien pahin painajainen! Kuvan lapselta puuttuu se tupakki suusta ja pala jalkaa. Pipo on tietääkseni 1960-luvulta. Tänä päivänä se olisi kiellettyjen lelujen listalla nro 1.
Löytämäni Pipo niño fumador
Jos jotakuta jäi vaivaamaan millainen lelu se Pipo on ja miten toimii, niin katsokoon ohessa olevan videon. Sillä välin mie teen katoamistempun kukkahattutätien varalta...
Että tällainen tappaus... Kuva on lainattu täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)