TYÖHAASTATTELUPANIKOINTIA

Voi ei, voi ei! Sain kutsun työhaastatteluun! Iloinen uutinen? Kyllä! Odotettu? Voi kyllä! Tätä olen odottanut niin pitkään! Kaiken sen etsimisen, hakemusten ja cv:den teon jälkeen... jotenkin olo on vähintään epätodellinen.

Samalla hiipii paniikki… Mitä ihmettä pukea päälle työhaastatteluun?! Ei liian rennosti, muttei myöskään ylipukeutuen… ja kuitenkin niin, että oma persoonallinen minä erottuisi, mutta samalla olisi muodollinen. Mahdoton yhtälö..? Onneksi on tämä iltapäivä aikaa pähkäillä. Vaatteethan on loppujen lopuksi se pienin murhe.

Eniten paniikkitunnelmia aiheuttaa, miten tehdä hyvä ensivaikutelma ja että miten haastattelu ylipäätänsä sujuu kinkkisiin kysymyksiin vastaten. Miten juuri minä erottuisin positiivisesti ja edukseni?

Työhaastattelu ei koskaan ole mikään läpihuutojuttu, etenkin kun sen joutuu tekemään muulla kuin sillä omalla tutulla -ah, niin turvallisella äidinkielellä. Ihan kuin itse haastattelussa ei olisi tarpeeksi jännittämistä, niin sitten vielä joutuu murehtimaan kieltä. Sanoinkohan nyt varmasti tuon oikein? Mikäs se sana olikaan? Mitenkähän tämänkin nyt sanoisin? Miten yleensäkin vastata fiksusti? Apua!

Yritän kaikista paniikkitunnelmista huolimatta tehdä parhaani ja muistuttaa itseäni siitä, ettei kukaan voi tehdä enempää kuin parhaansa. Jännittäminen, vaikkei se kiva tunne olekaan, kuuluu asiaan. Valmistaudun niin hyvin kuin vain voin ja uskon omiin mahdollisuuksiini.

Meni syteen tai saveen, kerron huomenna tai viimeistään tiistaina, miten haastattelu meni ja laitan kuvan asusta, johon päädyin ja joka jollain tavalla pitäisi täyttää nuo edellä mainitut erittäin vaativat kriteerit. Heh. :)

Olisiko teillä hyviä vinkkejä haastatteluun? Onko teillä ollut vastaavanlaisia tuntemuksia ennen haastatteluun menoa? Millaisia hyviä ja huonoja haastattelukokemuksia on kohdallenne osunut?