IHANA, KAMALA TYÖHAASTATTELU

Niin kuin eilen kerroin, tänään minulla on työhaastattelu. Nyt tuo haastattelu on ohitse. Hermoilin suotta, koska se tuntui menevän ihan hyvin loppujen lopuksi. Tai ehkä juuri hermoilun ansiosta se sujui hyvin?

Aamulla nimittäin jännitti sen verran, että maha meni ihan sekaisin…  Pelkäsin, että haastattelussa kuuluu iso MOUR MOUR, mutta onneksi ei sentään.

Meikkasin himpun verran huolellisemmin, mitä tavallisesti.  Harmitti, kun sää oli sateinen. Se tarkoittaisi sitä, että minun pitäisi ottaa kilometrin mittainen sateenvarjo tai laittaa pahan päivän takki eli The North Face, joka on osoittautunut sadepäivien pelastukseksi. Se ei kuitenkaan yhtään olisi mätsännyt valitsemieni housujen kanssa (käsilaukusta puhumattakaan), joten laitoin tyköistuvan mustan, vakosamettisen takin. Ei sekään käy täydellisesti, mutta oli huomattavasti parempi vaihtoehto. Mukaan nappasin myös sen sateenvarjon.

Haastattelussa

Saavuin paikalle 10 minuuttia ennen sovittua aikaa. Uskon, että se on juuri sopivan kohtelias aika saapua paikalle, ei liian aikaisin, eikä missään nimessä liian myöhään.

Täytin lomakkeen ja odotin kuumeisesti, milloin haastattelu lopulta alkaisi. Mietin, että luultavammin joku psykologi suorittaisi haastattelun, niinhän isoissa firmoissa monesti on. Olin hermostunut, mutta luotin siihen, että olin valmistautunut hyvin.

Tuli minun vuoroni ja haastattelu alkoi. Pelkoni ja hermoiluni osoittautuivat vääriksi. Haastattelija oli niin sympaattisen ja mukavan oloinen nainen. Espanjan kielenkään kanssa en pahemmin mokaillut, paitsi yhden hetken ajan tuli tunne, että selitinköhän tarpeeksi selvästi ja olinko nyt ymmärtänyt varmasti asian. Muuten haastattelu tuntui menneen hyvin ja erityisesti ilahdutti se, että pystyin kertomaan itse yrityksestä -esim. toimintaperiaatteet. Ainakin toivon sen välittäneen ”viestin”, että olen aidosti kiinnostunut tästä yrityksestä. Haastattelija myös sanoi, että puhun hyvin espanjaa. Se ilahdutti suunnattoman paljon.

Sitten niistä kysymyksistä… Ne olivat seuraavat: ”Mistä olet kotoisin?” Miksi haluat työskennellä juuri täällä? Sen sijaan, että haastattelija olisi kysynyt suoraan ”mitä työkokemusta omaat?”, hän osasi johdatella niin, että kävimme lähes kokonaan työhistoriani läpi. Se tuntui uskomattomalta, mutta samalla jotenkin hyvin henkilökohtaiselta. Pidin siitä. Jos olisin joutunut selostamaan itse, olisin kertonut hyvin pintapuolisesti. Uskon, että haastattelijalle selvisi millainen olen.

Haastattelun jälkeen

Tuntemukset haastattelun jälkeen ovat positiiviset. Tietenkin aina on sellainen tunne, että olisi pitänyt muistaa kertoa se ja se... Juuri tässä haastattelussa minulla oli kuitenkin pitkästä aikaa tunne, että sain kerrotuksi ne tärkeimmät asiat. 

Tiedän, että hakijoita on todella paljon. Niinpä en haluaisi elätellä turhaa toivoa, vaan varaudun siihenkin, etten enää kuule yrityksestä. Vaikka silti… Juuri se yritys olisi niin kiva ja minulla olisi varmasti paljon annettavaa. Katsotaan, miten miun käyn.