Elämämme jo pitkällä vuotta -22, mutta haluan vielä hetken muistella viime vuotta. Lähinnä teen tämän itselleni, mutta uskon tämän olevan hyödyllinen muillekin. Elämme nimittäin ainutlaatuisia aikoja. Aikoja, jotka jäävät historian kirjoihin.
Uskon, että tulevaisuudessa monet tulevat kysymään, millaista oli elää 2020-lukua. Ehkäpä tulevat jälkipolvet lukevat joskus blogiani?
Kirjoitan tämän tietenkin vain omasta näkövinkkelistäni, omasta kokemuksesta, omasta arjestani.
Parisuhde ja ero
Vuoden 2021 asuin Guargachossa, Etelä-Teneriffalla unelmieni kämpässä. Jaoin sen venezuelaisen poikaystäväni kanssa. En halunnut kertoa siitä silloin blogissa. Nyt tapauksesta on jo sen verran aikaa, että voin sen paljastaa.
Se oli ensimmäinen ja ainoa parisuhteeni sen jälkeen, kun olin eronnut espanjalaisesta miehestäni. Valitettavasti (tai onneksi?) suhde ei toiminut. Huomasimme hyvin pian yhteen muutettuamme, että me olemme liian erilaisia.
Asuimme kuitenkin vielä eron jälkeen pitkään yhdessä ennen kuin lähdimme eri teille. Erosimme siis yhteisymmärryksessä, eikä eroon liittynyt suurempaa draamaa. Tai no, tunnustettakoon, että meillä oli kyllä draamaa arjen tuoksinnassa. En olisi ikipäivänä voinut kuvitella, miten pirun vaikeaa voi olla asuminen toisen ihmisen kanssa.
Mutta tulipahan koettua. Uskaltaako tässä enää koskaan rakastua? Olin nimittäin hyvin ihastunut ja leijailin pilvihattaroissa ennen muuttoa. Olin tuntenut hänet jo pitkään ennen yhteen muuttoa, tai niin ainakin luulin. Vasta asuminen yhdessä näytti, millaista arki todellisuudessa oli.
Vaikka tämä suhde ei mennytkään kuin Strömsössä, opin tästä paljon. Vuosi oli meille molemmille haastava eri tavoilla. Minulle se oli oppimisen vuosi, jonka aikana kehitin omaa raha-ajattelutapaani.
Exältäni opin valtavasti, erityisesti rahasta ja yrittäjyydestä. Ehkäpä en olisi kehittynyt yrittäjänä näin paljon, jos en olisi saanut häntä elämääni.
Opin paljon myös venezuelaisesta kulttuurista, jossa on paljon hyvää ja huonoa.
Vuoden 2021 keskityin oman yritystoimintani pyörittämiseen. Ajattelin, että ensin on ansaittava oma elanto, jotta voi auttaa muita. Halusin saada oman yrittäjyyteni toimimaan, ansaita kunnolla ja löytää tasapainoa arkeeni.
Sain vastuulleni erilaisia, mielenkiintoisia projekteja, keskityin itseeni ja omaan kehitykseeni. Aloin kuunnella äänikirjoja ja minusta tuli Nextoryn kuukausiasiakas. Kuuntelin muun muassa kirjat:
Ajattele kuin munkki (Jay Shetty)
Paras (Erik Bertrand Larssen)
Luo itsesi uudelleen (Joe Dispenza)
Saa mitä haluat ─ Opas omannäköisen elämän toteuttamiseen (Ilkka Koppelomäki)
Lisäksi aloitin Seitsemän sisarta -kirjasarjan.
Tein mielenkiintoisia haikkeja:
Teneriffalta löytyy yksi maailman kauneimmista raunioista
Kohtaaminen erakkohipin kanssa
Erilainen vaellusreitti Teneriffalla
Kirjoitin omaa elokuvakäsikirjoitusta ja sain kasaan 40 sivua. Jätin sen hautumaan pöytälaatikkoon.
Kasvoin valtavan paljon henkisesti lyhyessä ajassa. Se tapahtui melko lailla samaan aikaan, kun tietoisuuteni alkoi laajeta. Yhtäkkiä aloin nähdä maailman eri tavalla.
Lue myös: Näin olen kasvanut henkisesti
Ihan kuin jokin, jonka olen aina tiennyt sisimmässäni, tuli minulle näkyväksi. Olin ollut aikaisemmin todella keskittynyt omaan elämääni ja kaikki pyöri sen ympärillä.
Kunnes eräs kaunis päivä tajusin. Katsoin k o r o n a a n liittyviä kuolemia Suomessa ja aloin pohtia, että nyt asiat eivät ole aivan kohdallaan.
Sukelsin kaninkoloon ja minusta tuli foliohattu ja
salaliittoteoreetikko. Paitsi voiko olla salaliittoteoreetikko, kun salaliitosta on todisteita?
Tai salaliitoista, monikossa. Ja kun huomaa, miten asiat, jotka olivat ”vain
salaliittoteoriaa” tulee todeksi ja agendaa pusketaan läpi.
Kansa kauhistelee päättäjien toimintaa, eikä heitä voi ymmärtää. Mutta, kun ymmärtää asiat taustalla, kaikki käy sittenkin järkeen. He ajavat T h e G r e a t R e s e t -agendaa. Sanovat yhtä ja tekevät toista. Esimerkiksi talouden ja maaseudun alasajo on tahallista.
Media puolestaan tekee juttuja salaliittoteoreetikoista, joissa heitä haukutaan. Nämä jutut puhuttelevat ihmisten egoa ja saavat heidät tuntemaan itsensä paremmiksi. Tämä on aivan tahallista manipulointia.
Laittamalla heidät (meidät) siihen tiettyyn lokerikkoon, on helpompi mitätöidä mielipiteet. Mutta haluaisinpa nähdä artikkelin, jossa haukkumisen sijaan pureuduttaisiin niihin todisteisiin, faktoihin, jotka ovat olemassa salaliitoista.
Kuten esimerkiksi K l a u s S c h w a b b i n kirja T h e G r e a t R e s e t, jossa hän paljastaa pirullisen suunnitelmansa. En sellaista artikkelia ole vielä nähnyt. Mielenkiintoista, eikö?
Totuus ei pala tulessakaan. Vain valhe tarvitsee tuekseen jatkuvan propagandakoneiston ja markkinointikampanjan. Älä kuitenkaan usko minua, tai mediaa. Tee omaa tutkimusta.
Tarkkaile ympäristöäsi. Miten k o r o n a on vaikuttanut sinun elämässäsi? Jos et lukisi uutisia tai kärsisi rajoitustoimista, huomaisitko k o r o n a n olemassaoloa muuten ollenkaan?
Tämä tulenarka aihe tietenkin osaltaan aiheutti kitkaa minun ja poikaystäväni välille. Maailmankatsomukseemme tuli iso kuilu väliin ja oli lopullinen piste suhteellemme.
Minä haluan kunnioittaa jokaisen ihmisen mielipidettä ja päätöstä. Mutta en halua, että ihmisten elämää rajoitetaan näin rajusti. Jos joku haluaa itseensä p i i k i n, se käy kyllä. Jos joku haluaa pitää maskia, se käy kyllä. Mutta en halua, että ketään pakotetaan siihen.
Näiden ajatuksieni vuoksi olen menettänyt ystävyyssuhteita. Mutta ajattelen niin, että universumi poistaa ihmiset, jotka eivät kuulu elämääni ja saan tilalle ihmisiä, jotka ovat samalla taajuudella.
Vaikka ihmettelen kyllä edelleen, miten exäni tai muut eivät näe päivänselviä asioita? Miksi ihmiset eivät kyseensalaista? Miksi on niin vaikea uskoa, että kaikki eivät ole hyviä ihmisiä?
Varsinkin, kun historia on täynnä esimerkkejä ihmisten pahuudesta, eikä toisesta maailmansodastakaan ole kovin pitkän aika.
Pohdin asiaa postauksessani: Mitä historia on meille opettanut
Olisi naiivia ajatella, että kaikki haluaisivat vain hyvää ja ihmiskunnan parasta. Ihmiset ovat vietävissä rahan ja vallan voimalla. Lähes kenet tahansa voi lahjoa.
K o r r u p t i o on Espanjassa arkipäivää, eikä Suomi ole sen parempi. Myös pelko on tehokas väline. Moni sulkee suunsa pelätessään työpaikkansa puolesta.
Onneksi en ole yksin ajatusteni kanssa. Monet ystäväni olivat tulleet samaan tulokseen kuin minäkin. En ollutkaan yksin! En ollut ainoa, joka näki tämän maailman hulluuden.
Mitä sitten tarkoitan hulluudella? Miksi maailma oli ja on mielestäni sekaisin?
Ensinnäkin ne kaikki järjettömät rajoitustoimenpiteet. Painostus hakea p i i k k i ja että se on ainoa pelastus, jotta tästä päästään. Se, mikä ennen oli normaalia ja sallittua, olikin nyt yhtäkkiä kiellettyä. Et saanut enää kokoontua isommalla porukalla! Yhtäkkiä terveistä ihmisistä tuli uhka, jota piti pelätä.
Olikohan
raja 6 henkilöä maksimissaan ja milloin mitäkin. Kotiin piti tulla viimeistään
tiettyyn kellonaikaan. Rajoitukset vaihtuivat koko ajan, eikä niissä ollut
päätä taikka häntää. Kaduilla oli oltava maski. Sisätiloissa oli oltava maski.
Linja-autoissa näkyi pelottelua lietsovia mainoksia ”Nadie es inmune.” Kukaan ei ole immuuni ja sitten kuva naisesta, jolle annetaan happea.
Se median manipulointi. Voin copywriterina mainita lukemattomia eri keinoja, jolla mieltäsi yritetään manipuloida. Miten yhtäkkiä r o k o t t e e s t a tuli pelastaja ja ainoa ratkaisu ”ongelmaan”. Näin mediassa samoja myyntitekniikoita, mitä käytän työssäni.
Näin, miten ihmisiä yritettiin saada pelkäämään. Mutta milloin pelosta käsin on koskaan tehty hyviä päätöksiä? Tiedämme myös, että kun ihmiset saadaan pelkäämään, on heitä helpompi hallita. Ja se ratkaisu, joka tuodaan ”ongelmaan”, menee kaupaksi kuin häkä.
Sattumalta pääsin hypnoosiin. Siellä minun sisäinen ääneni, Higher Self, vahvisti minulle r o k o t t e e n olevan paha. ”Don’t take it, it’s bad.”
Lue kokemukseni: Hypnoosi─ Tällainen oli kokemukseni
Henkinen polkuni jatkui. Hankin ensimmäisen kristallini, kuukiven. Harmi, että kaikesta ei tullut blogattua. Laitetaan kuitenkin kuvia. Kuten tämä alla oleva kuva minusta ja jättikaktuksesta.
Olin ystäväni kanssa retkellä Santa Cruzissa ja päädyimme hänen ystävänsä luo. Heillä on parivuotiaat kaksoset ja huone täynnä erilaisia soittimia ja karaokelaitteet. Yhtäkkiä olimme laulamassa karakoeta yhteen ääneen Rammsteinin ”Du hast”.
Kuulin myös kaktuksen tarinan. Se oli ollut ensin pieni kaktus. En muista enää löydettiinkö se roskiksesta vai oliko se jo menossa roskikseen. Joka tapauksessa perheen äiti päätti antaa sille mahdollisuuden. Siitä pienen pienestä kaktuksesta kasvoi jättiläismäinen.
Myöhemmin kesällä matkustin Suomeen. Sain siitä kehotuksen hypnoosissa. Kirjoitin silloin postauksen: Suomen matka ─ Näin se sujui. Menin Suomeen, vaikka minulla ei ollut näköpiirissä uusia töitä. Rahatilanteeni oli siis todella tiukka. Luotin kuitenkin siihen, että niitä töitä löytyy tavalla tai toisella.
Ja niin kävi. Olin Suomessa, kun sain itselleni ison asiakkaan ja monen kuukauden työprojektin. Se oli minulle suuri helpotus.
Palattuani Teneriffalle löysin tantran maailman ja osallistuin retriittiin. Menin uudestaan hypnoosiin, sekä ostin itselleni lisää kristalleja.
Mukana mielenosoituksessa
Osallistuin myös mielenosoitukseen. Olin osoittamassa mieltäni siihen, että lapsia ei tulisi r o k o t t a a. Se järjestettiin Santa Cruzissa ja kuljimme kaupungin halki aina audiotoriumille asti. Siellä espanjalaiset asiantuntijat pitivät puheita, kuten kaksi lääkäriä ja biologi.
Ensimmäinen lääkäri kertoi i v e r m e k t i i n i s t ä, joka on turvallinen, tehokas ja edullinen. Hän kertoi hoitaneensa sillä potilaitaan menestyksekkäästi.
Toinen lääkäri vetosi myös, ettei lapsia r o k o t e t a tällä injektiolla. Tutkimusta ei ole tarpeeksi. Se ei ole turvallinen. Lääkäri tuli paikalle, vaikka pelkäsi asian tuomista julki.
Mutta totesi, että häneltä voidaan viedä lääkärin oikeudet. Ja se onkin ainoa asia, jonka häneltä voi viedä. Jos se viedään, hän jatkaisi noitana. Niin kuin entisaikaan. Tämä ei ole uusi aika historiassa, vaan historia toistaa itseään, josta noitavainot esimerkkinä.
Biologi puolestaan kertoi maskista. Hän kertoi viruksen koon ja miten maski toimii kuin kanaverkko hyttysille. Ne sujahtavat läpi. Hän kertoi virusten hyvistä puolista. Miten niitäkin tarvitaan ja niillä on tehtävänsä.
Mielenosoituksessa oli mahtava energia ja poliisit käyttäytyivät asiallisesti.
Myrskyisä syksy
Syksyllä jouduin onnettomuuteen. Ehkä universumi katsoi, että tarvitsin hengähdystauon. Tai ehkä maksoin omia karmavelkojani pois. Niin tai näin, koin elämäni pysäyttävimmän (ja fyysisesti kivuliaimman) hetken, kun kattilallinen kiehuvaa vettä kaatui jalalleni.
Onneksi jalka parani pikavauhtia. Jopa niin nopeasti, että hoitohenkilökunta ihmetteli asiaa. Tein paljon meditaatioita ja tarkoituksenani oli nimenomaan parantaa jalkani.
Toinen hypnoosisessio vahvisti, että meditaatioita oli jatkettava. Henkisen kasvun kannalta olisi tärkeää päivittäinen meditointi.
Menimme myös eräänä viikonloppuna ystävien kanssa luksusvillalle viettämään syntymäpäiviä. Viikonloppu oli unohtumaton!
Käytimme rescuekoiria lenkillä vapaaehtoisina. Se oli niin ikään unohtumaton kokemus.
Intiaanisauna
Yksi syksyn parhaimmista muistoista oli osallistuminen intiaanisaunaan. Harmi, että en kirjoittanut siitä postausta erikseen. Voin kuitenkin kertoa, että se oli kokemuksena ikimuistoinen, positiivisella tavalla.
Menimme sinne ystäväporukalla. Sauna edusti äiti Maan kohtua. Se oli sellainen matala, pyöreä tila. Ja ennen kuin sai mennä saunaan, piti puhdistautua palo santon savussa sekä kumartua kontalleen ja laittaa otsa maahan juuri ennen sisään menoa.
Siellä me sitten olimme kolme tuntia hikoilemassa. Onneksi ovia avattiin muistaakseni neljä kertaa. Siinä sai hikoilla kaikki negatiiviset jutut pois kehosta, päästää irti ja ”syntyä uudelleen”. Minulle se oli se hetki, kun päästin irti vanhasta suhteestani.
Pian sen jälkeen ex-poikaystäväni-kämppis löysi itselleen uuden asunnon ja minä jäin yksin. Yksin siihen aivan ihanaan, unelmieni kämppään. Minäkin etsin koko ajan uutta kämppää ja sitten löysin sellaisen (tai niin ainakin luulin), Teneriffan maaseudulta, eräästä pienestä kylästä.
Vuoteen 2021 mahtui myös unohtumattomia ravintolakäyntejä. Löysin Teneriffan ehkä parhaimman ravintolan: Tasca Tierras del Sur. Kävimme myös kylpylässä ja hoidin ystävieni koiria.
C o v i d -passi
Olin surullinen, kun Teneriffalle tuli c o v i d -passi. Yhdessä ravintolassa kävin hakemassa pizzan silloin, mutta ei minulta passia lopulta kyselty. Ehkä se ei koskenut take away -ruokia.
Ilmeisesti passi oli ensin "vapaaehtoinen". Kuulin pikkulinnuilta kyllä, että yritykset, jotka ottavat sen käyttöön, saisivat verohelpotuksia. Suomessa kyseinen passi tuli käyttöön, mikä on aivan järjetöntä.
R o k o t e ei estä tartuntaa, voit siis saada ja levittää k o r o n a a. Sen sijaan passi riistää ihmisoikeutesi. Ja ihmiset tyynesti suostuvat tähän? Antavat kehollisen koskemattomuutensa ja itsemääräämisoikeuden passin taakse? Ja tämä on suurimmalle osalle kansaa ok?
Media kirjoitti
artikkeleita r o k o t t a m a t t o m i a vastaan. Ne ovat suoraan
laskettavissa vihapuheeksi. Kansa oli todella kahtia jakautunut. Nyt media on jäänyt
housut kintuissa kansalle valehtelusta, kun julkisen sanan neuvosto teki langettavan
päätöksen.
Tämähän on vain jäävuoren huippu. Mutta jos yhdestä asiasta on valehdeltu, mistä muusta valehdellaan? Vaikka passi vähin äänin poistui, vaara ei ole edelleen ohi.
Käsittääkseni edelleen hoitajilta kysytään passia. He eivät voi tehdä työtään ilman sitä.
Tämä on aivan järjetöntä. Eikö meillä ollutkaan hoitajapulaa ja vakavaa p a n d e m i a a?
Samalla kulisseissa valmistellaan digitaalista I D:tä, jonka todellinen tarkoitus on orjuuttaa. Miltä kuulostaa tulevaisuus, jolloin et voi mennä ruokakauppaan, jos passisi ei ole voimassa? Tai et voi tehdä töitä ilman sitä?
Vapaus on jotakin sellaista, jota ei voi laittaa passin taakse. Ihmisiltä ei voi viedä jotain, mikä kuuluu meille jo syntymäoikeutena. Ei edes ”terveyden nimissä”. Se on r i k o s ihmisyyttä vastaan.
Joulu ja uusi vuosi
Joulun vietin ihanien ystävieni kanssa Teneriffalla. Juhlimme ystäväporukalla. Olipa erään ystävän pitbull-koirakin hoidossa. Se oli meidän jouluruoista kateellinen, joten se teki pissit portaille ja keittiöön. Jouluillallisen aikana se teki pissit mielenosoituksellisesti keskelle sohvaa. Emme tienneet itkeäkö vai nauraa.
Uusi vuosi meni samalla ystäväporukalla, paitsi eri talossa. Tässä talossa hyvää on se, että se sijaitsee sen verran korkealla, että ilotulitteet näkyvät hienosti.
Vuosi 2021 pähkinänkuoressa
● Elän vihdoinkin kirjoittamisella
● Mielenkiintoisia vaelluksia
● Retket Teneriffalla
● Uintia meressä ja luonnonaltaalla
● Paljon meditointia
● Kävelylenkkejä luonnossa, välillä joogaa ja treenailua
● Äänikirjojen kuuntelua
● Näin Sky Rojo -ja The One -sarjat Netflixin kautta (olin noissa sarjoissa avustajana)
● Kaksi hypnoosisessiota
● Matka Suomeen
● Mielenosoitukseen osallistuminen
● Tantrasessio metsässä
● Tantraretriitti
● Rescuekoirien käyttäminen lenkillä
● Intiaanisauna
● Viinkonloppu luksusvillalla ystävän syntymäpäivillä
● Spassa käynti
● Aloitin unikurssilla
● Paljon mukavia, ikimuistoisia hetkiä ystävien kanssa, kuten joulu ja uusi vuosi
Olen kiitollinen menneestä vuodesta. Kaikesta kokemastani ja näkemästäni. Nyt koen, että olen päässyt tärkeimpään tavoitteeseeni eli elän kirjoittamisella. Mutta tästähän se matka vasta alkaa. On kehityttävä, tultava paremmaksi ja ennen kaikkea haluan saada aikaa omille kirjoituksilleni.
Vuosi 2022 alkoi rajusti ja kävin syvässä päädyssä. Nyt matka on ylös ja eteenpäin. Innolla odotan, mitä vuosi tuo tullessaan. Uskon siihen, että valo voittaa ja asiat kääntyvät lopulta parhain päin.
Minulla on nyt paljon mielenkiintoisia projekteja. Haluan elämääni tasapainoa, jotta voisin kaivaa elokuvakäsikirjoitukseni pöytälaatikosta ja jatkaa sen kirjoittamista. Jotta aikaa jäisi omillekin kirjoituksille.
No, tämä blogi on yksi omista kirjoituksistani, mutta eihän tämä ole paljon mitään. Mutta toivon sen ainakin antavan uusia näkökulmia ja ajateltavaa.
Millainen oli sinun vuosi 2021?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)